• Ajankohtaista
  • Energia
  • LVI
  • Materiaalit
  • Mökki
  • Palvelut
  • Rakentaminen
  • Remontti
  • Sisustus
  • Talo
  • Tutkimus
  • Vapaa-aika
  • Varusteet

  • Etusivu
  • Remontti

Tehdasrakennusten muuntaminen asuinkäyttöön

Rakentajan toimitus
Julkaistu 02.12.2019Päivitetty 15.11.2022
201912_61619.jpg

Loft-asuntojen suosio ei näytä hiipumisen merkkejä. Autenttinen miljöö luodaan muuntamalla vanha, tyypillisesti 1920-50-luvun tiilirakenteinen tehdasrakennus asuinkäyttöön. Rakennetekninen toiminta poikkeaa kuitenkin nykymääräyksistä niin rakennusfysiikan kuin akustiikan osalta. Lisäksi erityisen huomioitavaa on tehdastiloissa käytettyjen kemikaalijäämien vaikutus rakennusten sisäilmaan.

Rakenneratkaisujen monimuotoisuus

Tyypillisesti haasteeksi nousevat rakenteiden erilaisuuden lisäksi niiden monimuotoisuus: mitään piirustuksia ei välttämättä ole olemassa tai ne eivät vastaa todellisuutta. Useassa kohteessa on myös suojelunäkökulma huomioitava. Ennen kuin korjaamaan aletaan tarvitaan Valtioneuvoston asetuksen 798/2015 mukaiset selvitykset haitta-aineista ja asbestista.

Rakenneratkaisut koostuvat yleensä joko muuratusta puolentoista tai kahden tiilen ulkokuoresta. Eristeitä ei välttämättä ole ollenkaan ja nekin voivat olla orgaanista materiaalia, kun lastuvillaa tai korkkia. Alapohjissa ei yleensä ollut eristettä ollenkaan. Kantavana rakenteena käytettiin teräsbetonista pilari-palkki-runkoa.

Rakenteiden tekninen toimivuus

Vaikka täystiili on ulkorakenteena yleensä toimiva, sen lämmöneristävyys ei vastaa nykymääräyksiä. Kahden tiilen eristämätön seinärakenne (yleinen 1920-luvulla) vastaa U-arvoa n. 1,4 W/m2K ja 2x puolen tiilen mineraalivillaeristetty, rapattu seinärakenne (60-luvulla) n. 1,3-1,1 W/m2K. Vertailun vuoksi: nykymäärysten mukainen ulkoseinän U-arvo on 0,17 W/m2K. Tällainen tuulettumaton, eristetty rakenne on mahdollinen riskirakenne, sillä usein kosteus aiheuttaa mikrobivaurioita rakenteeseen.

Eristämättömän alapohjan ongelma on kosteus. Aikanaan rakenteelle on tehty pikisively, joka ei vanhettuaan enää pidä vettä. Kapillaarisen maa-aineksen päälle rakennettu rakennus siirtää kosteutta alapohjan läpi sisäilmaan. Kalkkihärmää muodustuu usein pinnoille. Varsinkin alapohjan kosteusteknisen toiminnan parantaminen on haastavaa, sillä mahdollinen paalutus on toteutettu puupaaluilla. Salaojien rakentaminen ei siis tule kyseeseen.

Kosteusvauriot ovat voineet aiheutua myös käytöstä: tehdastoiminta, siivous suurella määrällä vettä ja putkivuodot ovat voineet vahingoittaa rakennusta.

Ongelmallinen akustiikka

Myös remontoidessa on noudatettaava hyvää rakentamistapaa. Ympäristöministeriön asetus 796/2017 rakennuksen ääniympäristöstä koskee myös saneerauskohteita, mutta suojelumääräykset voivat edellyttää niistä poikkeamista.

Aikakauden tyypilliset rakenteet tekevät akustiikkasuunnittelun erittäin vaativaksi. Monimuotoiset rakenteet ja rakenteiden kantavuus on huomioita erityisen tarkasti. Ohuet betoniseinät ja muuratut rakenteet ovat ääneneristyksellisiltä ominaisuuksiltaa heikkoja ja näissä koinsidenssin rajataajuus vaihteleekin keskeisellä kuuloalueella, 400-1000 Hz välillä.

Öljyhiilivedyt rakenteissa

Tehdasrakennusten muuntaminen asuinkäyttöön vaatii myös haitta-aineiden tarkastelua. Teolliset tehtaat, joissa on käytetty voimansiirtoa, tuotantokoneita tai moottoriajoneuvoja sekä mahdollisesti säilytetty polttonesteitä, vaativat erityistä tarkkuutta. Öljyhiilivetyjä on valunut batonilattioille ja ajautunut seinien alareunoihin. Pahimmillaan öljy on tunkeutunut välipohjan läpi, jolloin se näkyy alapuolisen kerroksen katossa värjäymänä.

Öljyissä on voitu käyttää myös lisäaineita, kuten PCB- tai SCCP-yhdisteitä. Sisäilmastoseminaarissa on esitetty että M1-luokitusta vastaava maksimiarvon tulisi olla n. 80 mg/kg. Rakenteisiin imeytyneen hiilivedyn paikantaminen voi kuitenkin olla hankalaa, sillä rakenne on voitu pinnoittaa esim. muovimatolla. Öljyhiilivety saatetaan aistia hajuna, joka muistuttaa vahaliitua.

Oljyhiilivedyn pilaamille rakenteille ei ole olemassa yleispätevää korjausohjetta, vaan jokainen kohde tulee tutkia ja tarkastella erikseen. Varminta on purkaa vanha rakenne ja korvata se uudella, mutta aina se ei ole mahdollista. Uusi rakenne antaa myös mahdollisuuden parantaa akustiikkaa.

Kapseloinnilla haitta-aineet voidaan sulkea rakenteen sisään. Haitallisien aineiden kirjo on laaja. Raskasmetallit, rasvat ja liuottimet voidaan saada selville perehtymällä tehtaan historiaan ja sen käyttämiin tehdasprosesseihin. Myös ratapölkynhajuiset PAH-aineet ja kaseiini ovat mahdollisia vanhoissa tehtaissa.

201912_61618.jpg

Lähde: A-insinöörit

Rakentaja.fi
Remontti
sisätilat
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje
Alan uutisia, tutkimuksia, tuotetietoa, asiantuntijahaastatteluja, keskusteluja – RakentajaPRO:n uutiskirjeessä saat kerran viikossa sähköpostiisi koosteen rakentamisen ammattilaiselle ajankohtaisista aiheista. Uutiskirje on maksuton.

Aiheeseen liittyvää

202011_67398.jpg

Sisäilmahaittojen korjausmenetelmän valinta

Sisäilmaongelmat ja niiden aiheuttajat ovat olleet pinnalla jo pitkään. Lukuisia kouluja, päiväkoteja ja muita julkisia rakennuksia on jouduttu sulkemaan, korjaamaan tai jopa purkamaan. Yksityisestä rakennuskannasta eivät varmaankaan kaikki tapaukset ole edes tulleet esille. Uutta tutkimustietoa aiheen ympäriltä on julkaistu runsaasti. Tutkimus- ja korjausmenetelmät ovat kehittyneet samoin kuin korjauksissa käytettävät tuotteet. Pitkälti näiden syiden takia Ympäristöministeriö on julkaissut kaksi toisiaan tukevaa opasta aiheesta.

20204_63787.jpg

Miksi koivu on yleinen vanereissa, mutta ei ulkolaudotuksissa?

Ne kaksi keskenään hieman erilaista, mutta tarpeellistaMaamme yleisin lehtipuu ja kolmanneksi yleisin puulajimme on yksi osa puurakentamista, mutta myös lisäksi osa keskikesänviettoamme juhannuskoivujen muodossa sekä osa saunomisperinnettämme vihtojen muodossa. Saunavihtaan sopivat parhaiten rauduskoivun kestävät oksat ja vihdan kokoamiseen eli punokseksi hieskoivun sitkeät oksat. Saunan tulipesään päätyy myös koivu useasti hyvän lämpöarvonsa ansiosta sekä koivun tuohikerros sytykkeenä.

20203_63451.jpg

Hygienia sisätiloissa RT-ohjekorttisarja maksutta kaikkien käyttöön

Rakennustieto haluaa olla mukana tukemassa koronaviruksen ehkäisyä. Rakennustieto tarjoaa maksutta kaikkien käyttöön RT-ohjekorttisarjan Hygienia sisätiloissa.

20204_63783.jpg

Mitkä ovat yleisimmät rakentamiseen käytetyt puulajit Suomessa?

Suomen pinta-alasta on 75% metsää. Puun käyttö rakentamisessa on siis luontaista ottaen huomioon, mitä on tarjolla ympäristössämme. Mitkä ovat ne rakentamisessa yleisesti käytetyt puulajit, joita käytämme ja, joita löytyy puulajistostamme? Mikä puu on erinomaista saunalaudepuuksi? Mitä puuta käytetään eniten ikkuna- ja oviteollisuudessa ja miksi? Entä, mikä on yleisesti käytetty vanerin raaka-aineena?

202112_74199.jpg

Joka viides altistuu liialliselle melusaasteelle

Valtioneuvoston antama asetus meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista nostaa ääniympäristön aikaisempaa tärkeämpään rooliin.Melualueiden läheisyyteen rakentaminen ja ympäristömelulle altistuminen ovat lisääntyneet. Tämä on huomioitu valtioneuvoston antamassa tuoreessa asetuksessa. Uudistetulla ympäristömeluasetuksella tarkennetaan menettelyä, jolla arvioidaan melulle altistuneiden määrää.

20217_71605.jpg

Julkisten tilojen sisäilma huolestuttaa - ratkaiseeko ministeriön ohjelma ongelman?

Sisäilmaongelmat ajavat monessa kunnassa koululaisia väistötiloihin. Haasteita pyritään ratkomaan kymmenvuotisella ohjelmalla.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton