Suunnittelussa mättää, sanoo puhtausalan ekspertti

Muun muassa puhtauspalvelualan koulutustoimintaan keskittyvän Puhtaustieto Oy:n toimitusjohtaja Marjatta Lausjärvi on huolissaan nykyisestä tilanteesta, jossa tilasuunnittelussa ei oteta riittävän hyvin huomioon rakennuksen ylläpitoa ja huoltotilojen mitoittamista sekä tämän keskeisen tilan sijaintia.

Hän kannustaa hankesuunnittelijoita huomioimaan ylläpidon tarpeet riittävän ajoissa, jotta muun muassa tilojen puhtaanapito, hoito ja huolto onnistuvat mahdollisimman edullisesti koko rakennuksen elinkaaren ajan.

– Tilojen ja rakenteiden hoidettavuus on yksi suunnittelun keskeisistä lähtökohdista. Tällöin otetaan huomioon muun muassa eri materiaalien puhdistettavuus ja puhtaana pysyminen sekä vaikeasti siivottavien paikkojen välttäminen. Jälkikäteen puutteita ja virheitä on kallista ja vaikeaa korjata.

Suunnitteluvaiheeseen Lausjärvi nostaisi nykyistä näkyvämmin paitsi huoltotilojen, myös sisäänkäynnin sekä kiinteiden kalusteiden suunnittelun. Tulevaisuuden varalta suunnittelupöydällä pitäisi huomioida robotiikka ja koneistaminen. Eritasoratkaisut vaikeuttavat ylläpidon työvälineiden ja koneiden siirtoa ja hyödynnettävyyttä.

Puhtaustieto Oy näkee arkkitehtisuunnittelun ja tilojen päivittäisen ylläpidon välillä ristiriidan, joka uhkaa heikentää tilojen toiminnallisuutta ja puhtaanapitoa. Samalla ylläpidon kustannukset nousevat.

– Tilojen ylläpito on aina jäänyt vähälle painoarvolle. Kiinteistöjen ylläpito on kuitenkin iso kustannuserä, terveydenhoitolaitoksissa se voi olla jopa 50 prosenttia ylläpidosta. Työvoimavaltaisena palvelualana kustannukset kasvavat jatkuvasti, Lausjärvi jatkaa.

Hän viittaa laskelmiin, joiden mukaan helposti ylläpidettävä ja huollettava kiinteistö tulee elinkaarensa aikana huomattavasti edullisemmaksi kuin kiinteistö, jota on hankala ylläpitää. Puhtausalan mitoitusohjelmien perusteella julkisten rakennusten ylläpidon kustannukset ovat jopa 2,4 miljardia euroa, josta siivouksen osuus oli noin 30 prosenttia. Perusopetuksen rakennuksien siivouskustannukset neliömetriltä vaihtelivat 1,5 ja 3 euron välillä.

Lausjärvi myöntää, että puhtausalan asiantuntijat eivät ole osanneet tehdä riittävän selkeitä ohjeistuksia tilanteen parantamiseksi.

– Ylläpito tiloissa ja kiinteistöissä tulisi suunnitella nykyisiin menetelmiin oikein sopiviksi. Valmiin kiinteistön käyttöönotossa pitäisi testata ylläpitotoiminnot samaan tapaan kuin testataan esimerkiksi ilmanvaihto.

Hyvät ylläpitoratkaisut säästävät vuosien aikana kustannuksia esimerkiksi tilojen materiaaleissa ja muutostöissä. Säästö voi olla jopa 5-10 prosenttia.

Puhtaustiedon vuotuinen puhtausalan yrityksen palkinto ojennettiin syyskuussa Helsingin yliopiston kiinteistöpalvelut Oy:lle. Perusteena oli muun muassa ylläpitoratkaisujen huomioiminen rakennuksen suunnittelussa. Kyseinen palkinto myönnetään "yritykselle tai yhteisölle, joka kehittää pitkäjänteisesti toimintaansa ja henkilöstönsä ammattitaitoa sekä toimii aktiivisesti ja ulospäin suuntautuneesti toimintaympäristössään".