• Etusivu
  • Tutkimus

Suomi kiirehtii EU:n päästövähennystavoitteen kiristämistä yhdessä 11 EU-maan kanssa

Rakentajan toimitus
Päivitetty 15.11.2022
20203_63049.jpg

Suomi ja 11 muuta EU-maata vetoavat Euroopan komissioon, jotta unionin 2030 päästövähennystavoitetta kiristettäisiin mahdollisimman pian. Ympäristöministerit keskustelevat EU:n ilmastotoimista 5.3. järjestettävässä ympäristöneuvoston kokouksessa.

"Ilmastotoimilla on kiire. EU:n tulee näyttää ilmastotavoitteiden kirittämisessä esimerkkiä, kun maailman maat päivittävät päästövähennystavoitteensa tänä vuonna. Komission tulisi antaa ehdotuksensa vuoden 2030 päästövähennystavoitteen kiristämisestä viimeistään kesäkuussa. Näin asiasta voitaisiin sopia hyvissä ajoin ennen seuraavaa kansainvälistä ilmastokokousta Glasgow’ssa marraskuussa", ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen linjaa.

Suomen lisäksi vetoomuksen ovat allekirjoittaneet Itävalta, Tanska, Ranska, Italia, Latvia, Luxemburg, Hollanti, Portugali, Slovenia, Espanja ja Ruotsi.

Ympäristöministerien määrä vahvistaa YK:lle tavoite ilmastoneutraalista Euroopasta 2050

EU:n ympäristöministerien on määrä hyväksyä YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle lähetettävä EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategia ympäristöneuvoston kokouksessa Brysselissä 5.3. Strategialla tiedotetaan YK:lle virallisesti Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2019 päättämästä tavoitteesta saavuttaa ilmastoneutraalius Euroopassa vuoteen 2050 mennessä. Kaikkien Pariisin ilmastosopimuksen osapuolien tulee lähettää omat pitkän aikavälin strategiansa YK:lle vuoden 2020 aikana.

"Eurooppa on sitoutunut olemaan ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. On tärkeää, että vahvistamme tämän viestin YK:lle ja maailman maille. Tämän jälkeen voimme keskittyä vuoden 2030 tavoitteen kiristämiseen. Jotta voimme saavuttaa tavoitteen ilmastoneutraalista Euroopasta 2050, vuoden 2030 tavoitetta on välttämätöntä kiristää nopeasti", ministeri Mikkonen sanoo.

Ympäristöministerit keskustelevat myös komission viime joulukuussa julkaisemaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan eli ns. Green Dealiin sisältyvistä ilmastotoimista sekä kiertotalouden uudesta toimintasuunnitelmasta. Vihreän kehityksen ohjelma on komission ehdotus toimista EU:n talouden uudistamiseksi ja kestävyyskriisiin ratkaisemiseksi.

Ministerien on määrä hyväksyä kokouksessa myös neuvoston päätelmät ilmanlaadun parantamiseksi Euroopassa. Ilmansaasteet ovat merkittävin ympäristöterveysongelma EU:ssa. Niiden arvioidaan aiheuttavan unionin alueella vuosittain yli 400 000 ennenaikaista kuolemaa.

20203_63048.jpg

Lisäksi ministerit keskustelevat EU:n vesiensuojelulainsäädännöstä ja ns. eurooppalaisen ohjausjakson viherryttämisestä. Osana eurooppalaista ohjausjaksoa komissio antaa vuotuisen kasvuselvityksen, jossa on suositukset EU:n tulevan vuoden taloudellisiksi ja sosiaalisiksi painopisteiksi. Tänä vuonna kasvuselvityksen nimi on vuotuinen kestävän kasvun strategia ja taloustavoitteiden rinnalle on nostettu kestävyyskriisin ratkaisu sekä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen.

"Ilmasto- ja kestävyystavoitteet eivät ole erillinen politiikan osa vaan niiden on ohjattava kaikkea EU:n politiikkaa. Vain näin voimme tarttua kestävyyskriisin juurisyihin. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma Green Deal on tästä innostava esimerkki. Se yhdessä kestävän kasvun strategian kanssa osoittaa, että kestävän tulevaisuuden rakentaminen on EU:n prioriteetti", ministeri Mikkonen sanoo.

Lisätietoja:

Ministerin erityisavustaja Riikka Yliluoma, p. +358 50 414 1682, riikka.yliluoma@ym.fi
Neuvotteleva virkamies Marjo Nummelin, p. +358 40 523 3710, marjo.nummelin@ym.fi (ilmasto)
Erityisasiantuntija Mervi Mattila, p. +358 50 436 0780, mervi.mattila@ym.fi (ympäristöneuvosto)
Erityisasiantuntija Sarianne Tikkanen, p. +358 50 471 0386, sarianne.tikkanen@ym.fi (kiertotalous ja eurooppalaisen ohjausjakson viherryttäminen)
Neuvotteleva virkamies Tarja Lahtinen, p. +358 50 362 2068, tarja.lahtinen@ym.fi (ilmanlaatu)

Lähde: Ympäristöministeriön tiedote 03.03.2020

Tutkimus
ympäristö
laki
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Rakentaja.pro-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20221_76544.jpg
Tutkimus
Tietosuoja paranee ja vertailu helpottuu energiatodistus­rekisterissä
Rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annettuun lakiin on tehty muutoksia, jotka parantavat energiatodistustietojen saatavuutta ja energiatodistusten laatijoiden henkilötietojen suojaa.
20203_63275.jpg
Remontti
Suomen rakennuskannan päästöistä pois 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä
Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia on valmistunut. Strategia koskee vuoden 2020 alkuun mennessä valmistuneita asuin- ja palvelurakennuksia, joita on yhteensä 1,4 miljoonaa. Sen tavoitteeksi on asetettu vähentää rakennusten hiilidioksidipäästöjä vuoden 2020 alusta 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Strategia on osa vuonna 2018 voimaan tulleen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa.
asbestipitoinen kattolevy sekä rakennuspiirustus
Palvelut
Milloin purkukartoitus on tehtävä?
Pelkkä nimi antaa jo vihjeen siitä, mitä purkukartoitus tarkoittaa. Ennen rakennuksen purkamista on tehtävä kartoitus, jossa tunnistetaan vaaralliset haitta-aineet sekä purkumateriaalit. Kartoitus on laillinen velvoite uuden maankäyttö- ja rakennuslain (KRL) myötä. Laki astui voimaan 1.1.2025 ja sen nimike on nyt muutettu. Uusi on Alueidenkäyttölaki. Nyt purkukartoitus on huomioitava jo heti hankesuunnitteluvaiheessa. Lisäksi lokakuussa 2022 uudistui haitallisia aineita käsittelevä RT-kortisto, ja listalle tuli lisää tutkittavia yhdisteitä.
20222_76882.jpg
Rakentaminen
Ympäristövaatimukset asettavat paineita yrityksille
EU:n ja Suomen kunnianhimoiset ympäristötavoitteet haastavat rakennusalaa lähivuosina.
20205_64831.jpg
Palvelut
Poikkeustila jätti jälkensä myös rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimuksiin
Rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimukset on saatu pakettiin. Rakennusteollisuus RT:n hallitus hyväksyi neuvottelutuloksen omalta osaltaan 29.4. Ammattiliitto Prolta lopullinen hyväksyntä tulee toukokuun ensimmäisellä viikolla. Kuten työntekijöidenkin sopimuksessa, myös toimihenkilöillä on mukana erillinen kriisilauseke vallitsevan poikkeustilan johdosta.Koronaviruksen aiheuttama maailmanlaajuinen poikkeustila näkyy toimihenkilöiden työehtosopimuksissa erillisenä kriisilausekkeena. Mikäli pandemian vuoksi yritysten yleiset toimintaedellytykset vaarantuvat ja työllisyys heikkenee, sopimuksen molemmat osapuolet sitoutuvat neuvotteluihin niiden turvaamiseksi sekä alakohtaisten toimintamallien luomiseksi.
juristin nuija ja puinen kysymysmerkki pöydällä. taustalla kerrostalo
Osakas
Viikon kysymys: Hallitus aloitti remontin ilman osakkaiden lupaa – Menikö oikein?
Olemme pieni kuuden huoneiston taloyhtiö. Hallituksen jäsenet ovat kolmesta huoneistosta. Olemme yhtiökokouksessa päättäneet korjata autokatoksen ja vaihtaa ulko-ovet. Hallituksen piti ennen remonttia esittää osakkaille ylimääräisessä yhtiökokouksessa ovi vaihtoehdot. Molemmat remontit piti alkaa keväällä 2025.Ylimääräistä yhtiökokousta ei ole ollut, eikä osakkaille ole tullut tähän päivään mennessä mitään infoa miksi ollaan myöhässä. Lisäksi hallitus aloitti 12 000 euron kattokorjauksen ilman osakkaiden lupaa.
kuva kesäisestä kadusta Porissa jonka varrella on useita matalia kerrostaloja
Osakas
Neljän kohdan lakikatsaus: näin 2025 vaikuttaa taloyhtiön hallitukseen
Vuosi 2025 tuo mukanaan useita konkreettisia muutoksia, jotka vaikuttavat taloyhtiöiden hallitusten arkeen. Osa muutoksista on jo voimassa, osa taas tulossa kesän ja syksyn aikana. Tässä artikkelissa esittelemme tiiviisti ja selkeästi ne neljä lakimuutosta, joihin jokaisen hallituksen on hyvä perehtyä ja varautua: huoneistotietojärjestelmän toinen vaihe (HTJ2), PEP- ja pakoteseurannan velvoitteet, hallintaanoton menettelyn helpottuminen sekä käynnissä oleva asunto-osakeyhtiölain uudistus.
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Osakas
Viikon kysymys: Myyjän antamat virheelliset tiedot ja vastuu tulevan remontin kustannuksista
Ostimme elokuussa huoneiston vuosina 1920-41 rakennetusta rivitaloyhtiöstä. Ennen kaupantekoa meille annettiin vuonna 2007 taloyhtiössä tehty alapohjan kuntotutkimusraportti, josta kävi ilmi, että osassa yhtiötä oli tutkittu asuntojen alapohjan kuntoa ja todettu mm. lahovaurioita. Meidän asuntomme alapohjaa ko. tutkimus ei jostakin syystä ollut koskenut. Myyjä kuitenkin kertoi meille, että hän on itse käynyt asuntomme alapohjaa katsomassa, eikä siellä ole ollut mitään merkkejä minkäänlaisista vaurioista. Luotimme tähän emmekä tämän vuoksi pyytäneet erillistä alapohjan tarkastusta ennen kaupantekoa.Syksyn ja alkutalven aikana asuntoomme alkoi tulla pistävää maakellarimaista hajua ja meille tuli monenlaisia oireita (mm. jatkuva flunssa, pitkittynyt yskä ja keuhkoputkentulehdus sekä silmäoireet). Lisäksi asuntoomme ilmestyi hyönteisiä, jotka terveystarkastajan tutkimuksissa todettiin lahoavaa puuta syöviksi kuoriaisiksi. Otimme yhteyttä isännöitsijään, joka pyysi paikalle sisäilmatutkimuksen. Tarkempia sisäilmamittauksia ei kuitenkaan tehty, koska voitiin silmämääräisesti todeta, että kattoikkunan vuotaminen on aiheuttanut homevaurioita ainakin ikkunan läheisyyteen, asunnossa on puutteellinen ilmanvaihto ja alapohjassa on laajoja laho- ja homevaurioita sekä orgaanista materiaalia, joka tutkimuksen tehneen henkilön mukaan on kehotettu poistamaan useita vuosia sitten. Tämä orgaaninen aines yhdessä puutteellisen ilmanvaihdon kanssa on osaltaan vaikuttanut lahovaurioiden syntyyn. Koska asunnossamme ei ole korvausilmaventtiileitä, tulee homeitiöitä ym. sisältävä korvausilma rakenteiden läpi alapohjasta asuntoon.Taloyhtiö toki vastaa rakenteellisten vaurioiden korjauksesta, mutta kaikki kustannukset tulevat kuitenkin lopulta meidän osakkaiden maksettavaksi. Olemme olleet yhteydessä muutamaan lakimieheen mahdollisuudestamme saada myyjältä korvauksia meille remontista aiheutuvista kustannuksista. Mielipiteet ovat kuitenkin olleet melko erilaisia: yksi ehdottaa kaupanpurkua, toinen hinnan alennusta ja kolmannen mielestä meillä ei ole lainkaan mahdollisuutta saada myyjältä korvauksia. Mitenhän tämä asia nyt sitten on ja miten tässä kannattaisi menetellä? Tosiasiahan kuitenkin on, että mikäli olisimme tienneet taloyhtiön ja asuntomme todellisen kunnon, emme olisi ko. kauppaa tehneet. Nyt meillä on asunto taloyhtiössä, jolla piti olla hyvä taloudellinen tilanne, mutta joka nyt joutuukin ottamaan koko ajan lisää lainaa vaurioiden korjauskustannusten rahoittamiseksi. Lisäksi meillä on asunto, jota olemme itse tuhansilla euroilla remontoineet ja jota ei nyt tulevan remontin aikana todennäköisesti voi asumiseen käyttää.
piirretty kuva kahdesta hahmosta sammuttamassa tv-paloa
Remontti
Varmista taloyhtiön paloturvallisuus – ota valvonta haltuun
Paloturvallisuus ei ole vain viranomaisten asia, vaan myös taloyhtiön hallituksella ja isännöitsijällä on laissa määritelty vastuu siitä, että rakennus on turvallinen asua ja käyttää. Pelastuslain mukaan rakennuksen omistajan ja haltijan on huolehdittava, että rakennuksessa ei ole tulipalon vaaraa ja että pelastustoiminta on esteetöntä. Käytännössä tämä tarkoittaa paitsi teknisten järjestelmien kunnossapitoa, myös sitä, että asukkaat tietävät, miten tulipalot ehkäistään ja miten hätätilanteessa toimitaan.
omakotitalon pienoismalli rakennuspiirustusten päällä taustalla sumealla suunnittelijan käsivartta sekä tietokone
Rakentaminen
Rakennustyömaan tarkastukset sekä katselmukset
Rakentamista ohjaavat monet lait, määräykset sekä säädökset. Oman uuden lisänsä muun muassa rakennushankkeiden tarkastus- ja katselmusmenettelyihin toi 1.1.2025 voimaan tullut uusi rakentamislaki (RakL 751/2023).Rakennusvalvonta seuraa rakentamista tarkasti koko rakennusprosessin ajan ja tekee niin sanottua viranomaisvalvontaa. Vastaavan työnjohtajan velvollisuus onkin huolehtia, että rakennushanke toteutetaan rakennusteknisesti oikein.Lisäksi työnjohtaja huolehtii rakennushankkeen luvanmukaisuudesta sekä siitä, että ilmoitukset tehdään ajoissa ja katselmukset tilataan ajallaan.
20221_76623.jpg
Talo
Kenen vastuulla on huoltaa tai tarkastaa taloyhtiön hissit?
Hissit ovat monessa taloyhtiössä arkipäivää ja joillekin välttämättömyys, jota ilman ei pysty suoriutumaan arkielämästä. Tiedätkö kuka huoltaa ja on vastuussa hissitarkastuksista? Entä kuka on vastuussa hissin turvallisesta toiminnasta? Onko asiaa tiedostettu taloyhtiössänne?
Ilmanvaihto.jpg
Osakas
Asianajaja vastaa: Mikä on asukkaan oikeus terveelliseen sisäilmaan?
Viime vuosina on lehdistä saanut lukea suomalaisten terveysongelmista, jotka aiheutuvat kodin sisäilman huonosta laadusta. Ongelmia ovat aiheuttaneet etenkin aikaisemmilla vuosikymmenillä rakennetut talot, joissa ilmanvaihtoa ei ole huomioitu riittävästi sekä lisääntyvässä määrin myös liikenteen ja teollisuuden aiheuttamat saasteet, jotka kulkeutuvat asuntojen sisäilmaan. Tässä artikkelissa asianajaja Markku Lappalainen vastaa kysymykseen taloyhtiöasukkaan oikeudesta terveelliseen sisäilmaan.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton