RAKSAVIRTAA saa korjausrakennustyömaan virtaamaan – kokemuksia työmaalta
Tahtituotantomallia kehittänyt Kimmo Keskiniva (Tampereen yliopisto), työntutkija Sami Sarkkinen (TTS) ja työhyvinvointikyselyn toteuttanut Anu Ahtela (TTS) HOASin kaksion olohuoneessa Kannelmäen työmaalla. (kuva: Minna Kuusela)
Miten saada rakennustyömaata tehokkaammaksi ja tuottavammaksi, ja samalla työhyvinvointia parannettua?
Työtehoseura (TTS) ja Tampereen yliopisto ovat kehittäneet parin viime vuoden ajan korjausrakennustyömaan toimintaa, tuottavuutta ja työhyvinvointia Raksavirtaa-hankkeessa. Taustana kehittämiselle oli Lean-ajattelu, josta kehitettiin työmaan virtautusmalli. Mallia on testattu pilottina Consti:n korjausrakennustyömailla, viimeksi HOAS:n isossa perusparannuskohteessa Helsingin Kannelmäessä. Mukana hankkeen ohjausryhmässä ovat olleet myös mm. Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto. Hanketta on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto ja Hämeen Ely.
Mitä on työmaan virtautus?
Lean-ajattelussa keskitytään tuottamattomien toimintojen poistamiseen, mikä parantaa laatua, pienentää kustannuksia, tehostaa ajankäyttöä sekä parantaa asiakastyytyväisyyttä ja työntekijöiden työhyvinvointia. Periaatteena on, että työt suunnitellaan paremmin moderneja ohjausperiaatteita käyttäen, jolloin työmaalla tapahtuva hukka ja sählääminen jäävät pienemmiksi. Rakennustyömaalla esimerkiksi tyhjä mesta, eli paikka missä ei mitään tapahdu, nähdään hukkana. Supistamalla työn alla oleva alue vain välttämättömään työnteko tehostuu, läpimenoaika pienenee ja tuotannon ongelmat ratkotaan nopeammin. Parasta mahdollista lopputulosta ei saavuteta pyrkimällä mahdollisimman nopeaan suoritukseen, jolloin lopputulos saattaa kärsiä. Hyvin suunnitellulla tuotannon virtautuksella voidaan saada aikaan tehokas ja työturvallinen tahtituotantomalli, jolla voidaan yhtä aikaa kehittää laatua ja tehostaa ajankäyttöä.
Tahdissa marssiva työmaa
Tahti on arkikielestä tuttu käsite: armeija marssii tahdissa, orkesteri soittaa kapellimestarin osoittamassa tahdissa jne. Heidät tahdistetaan noudattamaan yhdenmukaista tahtiaikaa, jolloin yhdessä eteneminen tai soittaminen on sujuvaa. Tuotannon tahdistaminen tarkoittaa tehtävien kestojen mitoittamista yhtä pitkiksi, jolloin jokainen tehtävä etenee samalla nopeudella.
Tahtituotannossa rakennuskohde jaetaan toistuvuutta sisältäviin lohkoihin (esimerkiksi yksi kylpyhuone = yksi lohko). Tehtävät paketoidaan tasakestoisiksi työpaketeiksi. Jokaiselle työpaketille määrätään työryhmä, joka suorittaa kyseistä työpakettia (esim. väliseinäryhmä). Tietty työryhmä suorittaa tahdin välein saman työpaketin tehtävät: yksi työpaketti yhdessä lohkossa yhden tahdin aikana. Tahtiajan pituus määritetään pitkäkestoisimman tehtävän perusteella.
Miten tahtiaikataulua toteutettiin Constin Kannelmäen työmaalla?
Kannelmän HOASin kohteessa oli viisi taloa, joissa jokaisessa on 40-50 asuntoa. Rakennusvuosi on 1977-78. Kohteessa korjattiin lämmitysverkostoa lukuunottamatta kaikki talotekniikka, kaikki sisäpinnat, vesikatot ja pihakansi sekä salaojat. HOAS antoi haastavan aikataulutavoitteen: 4-5 kuukautta per talo.
Aikataulutus tehtiin virtautuksen perusteella. Edellä kuvatun tahtituotannon suunnittelu ja toteutus tehtiin yhdessä työmaan työnjohdon kanssa. Tahtituotanto ei voikaan onnistua ilman työnjohdon sitoutumista tuotantomalliin. Lisäksi työnjohdolla on paras osaaminen ja ymmärrys kohteesta. Työnjohdon kanssa yhdessä suunnittelemalla poistettiin tahtituotannon sujumisen esteitä ennen tuotannon alkua ja lisättiin tuotantosuunnitelmien realistisuutta. Päivittäinen johtaminen ja tahtituotannon pitäminen suunnitelmien mukaisena jäi myös työnjohdon vastuulle. Tämänkin vuoksi työnjohdolla tulee olla aina selkeä ymmärrys tahtituotantomallista.
-Kävin aluksi noin viikon tai kahden välein paikan päällä havainnoimassa tuotannon toteutumista ja hiomassa tahtiaikataulua työnjohdon kanssa, kertoo hankkeen virtautusmallia kehittänyt ja Tampereen yliopistossa aiheesta väitöskirjaa tekevä DI Kimmo Keskiniva. - Työnjohto kehitti ja kokeili itsenäisesti erilaisia tapoja havainnollistaa päivittäistä työnkuvaa työntekijätasolle, mm. seinälle ripustettavien "ohjaustaulujen" avulla. Päivittäisessä johtamisessa avoin keskustelu koettiin avaintekijäksi.
Tahtituotantoon sitoutunutta pilottityömaata seurattiin työntutkimuksen keinoin. Nykyaikainen työntutkimus ei ole vain ajanmittausta, vaan kokonaisvaltaista työolojen, työtapojen ja prosessien kehittämistä. TTS:n työntutkija Sami Sarkkinen kiersi päivittäin Kannelmäen työmaata, keräten toteumatietoa tehtävien toteutumisesta asuntokohtaisesti. Toteumatietoa pyrittiin hyödyntämään työmaan ohjaamisessa, nopeasti poikkeamiin reagoiden.
-Seurantatiedon analysointia lähdettiin myöhemmin automatisoimaan, jotta sitä voitaisiin käyttää välittömästi esimerkiksi talokohtaisia tuotantosuunnitelmia kehittäessä. Käytännössä hyödyntämiseen jäi kuitenkin pieni viive, kuvailee Sarkkinen.
Info
Miten tahtiaikataulu otettiin vastaan?
Keskiniva ja Sarkkinen kiittelevät, että pilottikohteen työnjohdolla oli erittäin kehitysmyönteinen asenne ja kiinnostus tahtituotantoa kohtaan. Työnjohto on myös oma-aloitteisesti kehittänyt tuotantosuunnitelmia työmaan edetessä. Luottamus oli jo valmiiksi korkealla, koska työnjohdolla oli jo kokemusta aiemmasta erilaisesta tahtituotantokohteesta.
-Työntekijätason kommentteja en ole itse paljon kuullut. Minulle on jäänyt sellainen kuva, että yleensä työntekijöille tahtituotanto sopii siinä missä muutkin tuotantotavat. Joskus ruokapöydässä kuulin erään työntekijän vitsailevan, että tylsää saattaa tulla, jos joka päivä toistaa samaa työvaihetta, kuvailee Keskiniva tilannetta työmaalla.
Tehtävien "keulimisen", eli tehdään nopeammin, kuin on tarkoitus, välttäminen oli Kannelmäen työmaalla välillä haasteellista. Tahtituotannossa ei useinkaan mitoiteta tehtäviä kestämään 100 % työajasta, koska tällöin tehtävien myöhästyminen aiheuttaisi muutoksia aikatauluun. Käytännössä tehtäviä halutaan usein tehdä valmiiksi etukäteen, jotta saataisiin puskuria mahdollisten töppäilyjen varalle, eikä työntekijöille jouduttaisi maksamaan odottelusta. Keulimiseen kannustavat osaltaan myös työmaiden suhteellisen kireät talokohtaiset valmistumistavoitteet. Tahtituotannossa etukäteen tekemistä halutaan kuitenkin välttää, mm. koska tällöin ennakoitavuus vähenee ja virheiden monistumisen riski kasvaa - tehdään samat virheet joka asunnossa.
Mitkä olivat isoimmat haasteet ja onnistumiset?
Tahtituotantoon liittyy monenlaisia haasteita, joista valtaosa esiintyy myös "tavallisessa" tuotannossa. Työntekijöiden vaihtuvuus hankkeesta toiseen korostuu aliurakoitsijavaltaisella rakennusalalla. Aliurakoinnissa myös johdetaan työnjohtamisen sijaan sopimuksin. Tähän olisikin tarpeen kehittää uudenlaisia sopimusmalleja. Taloteknisten töiden sovittaminen tahtituotannon mukaiseen etenemiseen on ollut myös hieman haasteellista. Ihminen ei ole kone, joten tahtituotannon on voitava kestää myös loma-ajat, sairastapaukset, sijaisuudet ja "huonot päivät" tasaisessa etenemisessä. Päivittäisohjaus vaatii vielä kehittämistä. Tehtävät eivät aina tapahdu yksi yhteen tahtiaikataulun mukaisesti. Tilanteet vaativat nopeaa reagointia ja jatkuvaa ajantasalla pysymistä.
Onnistumiset ovat kuitenkin jääneet Raksavirtaa-hankkeen virtautetun tahtituotannon kehittämisesssä päällimmäiseksi ja toteutus Kannelmäessä onnistui suurimmaksi osaksi hyvin. Tahtituotantomalli saatiin hyvin jalkautettua pilottityömaalle ja työnjohto ja työntekijät osasivat vastata ilmenneisiin haasteisiin. Aikataulut pitivät eli talot on luovutettu ajallaan. Myös työhyvinvointikyselyn tulokset tukevat tämänkaltaisen mallin kehittämistä.
Ohje
Tahtituotantomallin ja virtautuksen hyödyntäminen jatkossa
Pilottikohteista kerättiin runsaasti tehtävien toteumatietoa. Tiedon analysointi on parhaillaan käynnissä. Tuotannon toteumatiedon analysoinnilla voi olla merkittävä rooli työnjohdon tilannekuvan ylläpitämisessä ja työmaan tuotannonohjauksessa. Työnjohdon tarpeisiin on toteuman seurantaan on nyt kehitetty sähköisiä työkaluja ja menetelmiä.
Työhyvinvointikyselyjen tulosten analysointi on myös käynnissä. Alustavia tuloksia on ennen ja jälkeen -mittauksessa muunmuassa se, että tiedonkulun työmaalla koettiin parantuneen projektin aikana. Työntekijöiden kokemukset oman työn kytkeytymisestä työn kokonaisuuteen olivat myös hyvällä tasolla kaikkina ajankohtina, ja pääurakoitsijoiden työntekijöiden keskuudessa paranivat koko ajan. Toisaalta kiireen tunnun voimistumista työn edetessä ei voitu välttää etenkään aliurakoitsijoiden keskuudessa.
Kannelmäen työmaan oppeja on jo pyritty jalkauttamaan toisille Constin tahtituotantoa käyttäville työmaille. Jatkotoimenpiteitä ovat ainakin havaittujen haasteiden ratkaiseminen ja onnistumisten jalkauttaminen. Virtautusmallia käsitellään myös sekä Työtehoseuran että Tampereen yliopiston koulutuksissa: muun muassa työnjohtajille ollaan kehittämässä 1-2 päivän koulutusmoduulit aiheesta, mistä osapuolet tiedottavat myöhemmin. Kehittämistä jatketaan myös tulevissa ja jo käynnissä olevissa hankkeissa.
Raksavirtaa – Virtauttamalla tuottavaa hyvinvointia korjausrakennustyömaille -hankkeesta lisätietoja täällä>>
Lisää tietoja myös: Minna Kuusela (TTS): minna.kuusela@tts.fi ja Kimmo Keskiniva (Tampereen Yliopisto): kimmo.keskiniva@tuni.fi
Teksti: Raksavirtaa-hankkeen projektipäällikkö Minna Kuusela, TTS Työtehoseura
Aiheeseen liittyvää
LYYRA – Hakaniemen uusi tiilikortteli
Arkkitehti paljastaa, mitkä ovat sairaalarakentamisen uusimmat "villitykset"
Mikä on työturvallisuuden merkitys? Voiko haarniskassa tehdä töitä?
Digitaalisuus näkyy harvan työmaatyöntekijän arjessa - syy on tässä
Mikä led-valaisimissa maksaa - mistä laatu muodostuu?
Dronet yleistyvät rakennusalalla, mutta haasteita on vielä liuta
Luetuimmat
Uusimmat