• Etusivu
  • Materiaalit

RAKLI ry:n ja ympäristöministeriön solmima green deal edistää kestävää purkamista

Ympäristöministeriö ja RAKLI ry tiedottavat

Rakentajan toimitus
Päivitetty 15.11.2022
20202_62593.jpg

Ympäristöministeriö ja RAKLI ry solmivat tänään green deal -sopimuksen materiaalitehokkuuden edistämiseksi purkamisessa. Päätavoite on lisätä purkumateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä kannustamalla toimijoita laatimaan purkukartoitus ainakin kokonaisten rakennusten purkuhankkeissa ja laajoissa korjaushankkeissa.

Green deal kannustaa myös käyttämään entistä tehokkaammin verkkopohjaisia maanlaajuisia vaihdanta-alustoja. Tavoitteena on, että purkumateriaaleista raportoitaisiin tulevaisuudessa esimerkiksi Materiaalitoriin, josta ne voidaan löytää hyödynnettäväksi.

"Solmittava green deal on päänavaus uudelle toimintakulttuurille rakennusosien ja purkumateriaalien uudelleenkäyttämiseksi ja kierrättämiseksi. Uskon ja toivon, että mahdollisimman moni toimija ilmoittautuu rakentamisen kiertotalouden edelläkävijäksi ja sitoutuu sopimuksen toimenpiteisiin", ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kertoo.
"Jäsenkuntamme on sitoutunut toimimaan vastuullisuuden edelläkävijänä, ja kestävän purkamisen green deal on osoitus ammattimaisten kiinteistönomistajien ja rakennuttajien sekä säädöksiä valmistelevien tahojen yhteistyöstä ja tavoitteesta edistää kiertotaloutta koko rakentamisen elinkaaressa. Tämä on yksi askel kiinteistö- ja rakentamisalalta kohti EU:n kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamista", toteaa RAKLIn toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen.

RAKLIn jäsenistä ensimmäisinä sopimukseen sitoutuvat Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Ylva ja OP Kiinteistösijoitus Oy.

Purkukartoitus auttaa uudelleenkäyttämään ja kierrättämään

Ympäristöministeriön tavoitteena on luoda hyvät edellytykset rakennus- ja purkumateriaalien korkeatasoiselle hyödyntämiselle. Ministeriön kolme uutta opasta sisältävät ohjeet materiaalitehokkaaseen purkamiseen. Purkukartoitus on uusi vapaaehtoinen menettelytapa inventoida purkamisessa syntyviä materiaaleja ja arvioida niiden hyödynnettävyyttä. Purkukartoituksen käytön edistäminen onkin green deal -sopimuksen tärkeä tavoite.

Purkukartoituksessa arvioidaan purkamisessa ja korjausrakentamisessa syntyvät haitalliset aineet ja purkumateriaalit sekä niiden uudelleenkäyttö ja kierrätettävyys. Purkukartoituksen laatiminen hyvissä ajoin ennen purkamista antaa nykyistä paremmat edellytykset käyttää uudelleen ja kierrättää purkumateriaaleja sekä hallita purkuprosessia.

20202_62594.jpg

Rakentamisen osuus noin puolet käytetyistä luonnonvaroista

Rakentaminen käyttää merkittävästi maailman luonnonvaroja, ja rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä. Kiertotalouden keinoin voidaan tehokkaasti vähentää luonnonvarojen kulutusta ja ilmastopäästöjä.

Maassamme syntyy vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä, josta noin 85 prosenttia syntyy korjaamisessa ja kokonaisten rakennusten purkamisessa. EU:n jätedirektiivi edellyttää vaarattoman rakennus- ja purkujätteen materiaalihyödyntämisasteen nostamista vähintään 70 prosenttiin kuluvana vuonna. Viimeisen arvion mukaan rakennus- ja purkujätteiden hyödyntämisaste materiaalina oli vuonna 2017 noin 54 prosenttia.

Lisätietoja:

Yliarkkitehti Harri Hakaste, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@ym.fi, p. 0295 250 074

Tekninen johtaja Mikko Somersalmi, RAKLI ry, etunimi.sukunimi@rakli.fi, p. 040 7207 645

Green deal on vapaaehtoinen sopimus valtion ja elinkeinoelämän välillä. Tavoitteena on yhdessä edistää kestävän kehityksen tavoitteita etsimällä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi. Sopimusten avulla voidaan tehostaa nykylainsäädännön toimeenpanoa tai täydentää sitä. Sopimuksissa voidaan myös asettaa lainsäädäntöä ankarampia tavoitteita sekä saavuttaa tietyt tavoitteet ilman lisäsääntelyä. Sopimusosapuolet sitoutuvat kunnianhimoisiin ja seurattaviin tavoitteisiin, joilla tähdätään ympäristön ja yhteiskunnan kannalta merkittäviin vaikutuksiin. Green deal -sopimuksilla haetaan verrattain nopeasti saavutettavissa olevia tuloksia, joiden seurannasta sovitaan sopimuksessa. Sopimuksissa sovitaan sopimusosapuolten ja sopimukseen sitoumuksella sitoutuvien yritysten, kuntien ja muiden yhteisöjen toimenpiteistä sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Lähde: Ympäristöministeriön tiedote 07.02.2020

Materiaalit
ekologisuus
ympäristö
työmaa
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

asbestipitoinen kattolevy sekä rakennuspiirustus
Purkukartoitus – mikä se on ja milloin sitä tarvitaan?
Pelkkä nimi antaa jo vihjeen siitä, mitä purkukartoitus tarkoittaa. Ennen rakennuksen purkamista on tehtävä kartoitus, jossa tunnistetaan vaaralliset haitta-aineet sekä purkumateriaalit. Kartoitus on laillinen velvoite uuden maankäyttö- ja rakennuslain (KRL) myötä. Laki astuu voimaan 1.1.2025 ja sen nimike on nyt muutettu. Uusi on Alueidenkäyttölaki. Nyt purkukartoitus on huomioitava jo heti hankesuunnitteluvaiheessa. Lisäksi lokakuussa 2022 uudistui haitallisia aineita käsittelevä RT-kortisto, ja listalle tuli lisää tutkittavia yhdisteitä.
kierrätysmerkki keskellä, yläpuolella piirretty kerrostalo ja alapuolella romutettu talo
Kiertotalouden green deal: RT ensimmäisten sitoutujien joukossa
Rakennusalalta löytyy valtavasti mahdollisuuksia ja potentiaalia edistää kiertotaloutta. Sen täysi potentiaali toteutuu vasta, kun koko alan arvoketju on mukana muutoksessa, korostaa Rakennusteollisuus RT. RT on päättänyt osallistua kiertotalouden green dealiin, jonka ensimmäiset sitoutujat julkaistiin 12. syyskuuta 2024.
tiililaattapintainen julkisivu taloyhtiöön wienerberger
Näyttävä tiililaattajulkisivu hyvällä yhteistyöllä
Espoon Gräsantörmäntielle valmistui elokuussa 2023 Hartela Etelä-Suomen urakoimana kolmen asuinkerrostalon kokonaisuus, jonka näyttävät tiililaattapintaiset julkisivut ovat erinomainen osoitus koko suunnittelu- ja toteutustiimin hyvästä ja onnistuneesta yhteistyöstä.
202112_74208.jpg
Vantaalle Joutsenmerkitty kerrostalo
Vantaan Veturikujalle on valmistunut Joutsenmerkitty kerrostalo, jossa on 120 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa. Joutsenmerkki näkyy muun muassa materiaalivalinnoissa.
Mies seisoo turvakengät jalassa pellolla
Sievin turvakengät maatilayrittäjän testissä
Yksi Sievin uutuuskenkien testaajista on pohjalainen maatilayrittäjä Kari. Turvakenkiä tarvitaan niin oman tilan töissä kuin vierailla tiloilla liikkuessa. Siistit turvakengät ovat oiva ratkaisu näissä olosuhteissa ja plussaa olisi hyvä pito liukkaalla.
Asiantuntijat
Energiatehokkuusremontit ja korjausvelan hallinta - tule kuulemaan asiantuntijoiden ratkaisut taloyhtiöiden tulevaisuuden haasteisiin
Vahvistuessaan EU:n energiatehokkuusdirektiivi tulee tuomaan uudenlaisia vaatimuksia suomalaisille taloyhtiöille. Direktiivin tavoitteena on siirtää rakennukset vähintään energiatehokkuusluokkaan D vuoteen 2033 mennessä. Moni taloyhtiö miettiikin nyt, kuinka kiinteistön energiatehokkuutta voidaan parantaa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton