Rakenteiden tiivistäminen – ongelmakohdat ja hyödyt

Työtehoseuran koulutuspäällikkö Mikko Myllerin mukaan, on hyvä muistaa, että rakenteiden tiivistäminen on yleensä osa sisäilmakorjauksen kokonaisuutta. Usein kokonaisuuteen liittyy myös kapselointia, muita korjaustoimenpiteitä sekä ilmanvaihtoon liittyviä korjauksia.

– Itse tiivistäminen, siis rakennusosa liitetään toiseen niin että rajakohdasta tulee kaasutiivis, tapahtuu niin että kohteeseen laadittujen suunnitelmien mukaisesti suoritetaan pintarakenteiden purku- ja jyrsintätyöt, sitten pohjustus ja varsinainen tiivistäminen. Tiivistämiseen käytetty materiaali voi joissakin tapauksissa toimia valmiina pintarakenteena tai sitten se pinnoitetaan erikseen. Tiivistystyössä on olennaisen tärkeää, että tiivistäjä dokumentoi huolellisesti työkokonaisuuden työvaiheittain.

Rakenteiden tiivistäminen on nykyisessä muodossaan vielä melko uusi asia, eikä tiiviyden todellinen merkitys valitettavasti ole vielä täysin avautunut kaikille alan toimijoille, kertoo Myller.

– Sanoisin että haasteita on sekä tietämyksessä suunnittelupuolella, että asenteissa työmaan valvontatyössä. Tieto ja ymmärrys kuitenkin lisääntyy koko ajan, ja kokonaistilanne paranee niiden myötä, jatkaa Myller.

Usein taustalla on tavoite sisäilman laadun parantamisesta. Tiivistämällä rakennuksen vaippa voidaan estää terveydelle haitallisten hiukkasten ja kaasujen pääsy sisäilmaan.

Kun hallitsemattomia ilmavirtauksia ei rakenteiden läpi enää esiinny, niin koneellinen ilmanvaihto toimii niin kuin se on suunniteltu toimivan.

Kun ilmavirtaukset epätiiviyskohdista poistuvat, vedon tunnetta ei esiinny ja tällöin sisäilman lämpötilaa voidaan hieman laskea asumisviihtyvyyden siitä kärsimättä. Vuotoilmavirta kuluttaa myös energiaa, eli tiiviin rakennuksen lämpimänä pitäminen maksaa vähemmän, muistuttaa Myller.

Ilma virtaa rakenteen läpi eri puolilla vallitsevan paine-eron vaikutuksesta. Rakennuksen ilmanvaihto mitoitetaan lähelle tasapainoa, yleensä hieman alipaineiseksi, jolloin rakennuksesta poistetaan hieman enemmän ilmaa kuin tuodaan tilalle. Ilman kosteuspitoisuus on sisällä suurempi kuin ulkona, ja näin vältetään tilanne, että mahdollisten epätiiviyskohtien läpi ilma virtaisi sisältä ulospäin, vieden samalla kosteutta rakenteeseen.

Ilma liikkuu myös rakenteen sisällä painovoiman ja eri puolilla vallitsevan lämpötilaeron vaikutuksesta, tällöin puhutaan sisäisestä konvektiosta. Huokoisessa ulkoseinärakenteessa eristetilan sisäpinnan lähellä ilma alkaa virtaamaan ylöspäin ja vastaavasti ulkopinnan lähellä virtaus jatkuu ylhäältä alaspäin. Kokeellisesti on todistettu, että sisäisen konvektion kasvaessa rakenteen lämmönläpäisykerroin heikkenee. Tämä ilmiö ei kuitenkaan välittömästi vaikuta rakenteen tiiviyteen.

Lähtökohtaisesti rakenteiden liitosten tulee olla tiiviitä. Näin rakenne ja koko rakennus talotekniikkajärjestelmineen toimii suunnitellusti. Vanhojen rakenteiden tiivistämisellä pyritään tähän tavoitteeseen, sanoo Myller.

– Markkinoilla on myös paljon tuotteita ja materiaaleja, joilla voidaan parantaa liitosten ilma- ja kaasutiiviyttä. Sertifioidun rakenteiden tiivistäjän tulee tuntea ne tuoteperheet ja tuoteperheiden sisällä olevat materiaalit, joita hän käyttää.

"Sertifioitu rakenteiden tiivistäjä tuntee rakenteiden tiiviyteen, itse rakenteisiin ja työturvallisuuteen liittyvän lainsäädännön. Myös rakennusfysiikan perusteet tulee hallita, jotta tiivistäjällä on ymmärrys siitä, miten ilma ja esimerkiksi haitta-aineet siirtyvät rakenteen läpi."
Mikko Myller, koulutuspäällikkö, TTS Työtehoseura

Koulutuksessa panostetaan myös tiivistystyössä käytettäviin materiaaleihin sekä eri järjestelmiin ja tuoteperheisiin. Laadunvalvonta yhtenä tärkeänä osa-alueena varmistaa, että työkokonaisuus purkutöistä viimeistelyyn saakka onnistuu ja rakenne saavuttaa suunnitelmien mukaisen tiiviyden.

Koulutuksen jälkeen osallistuja suorittaa kirjallisen kokeen ja työnäytön, jossa osoittaa aidossa työkohteessa hallitsevansa edellä mainitut osa-alueet.

Rakenteiden ja rakennusten tiiviyden merkitys rakennuksen energiankulutukselle, viihtyvyydelle ja sisäilman laadulle on korostunut viime vuosina, ja tiiviyteen sekä tiivistykseen liittyviä asioita opetetaan nykyisin enemmän myös talonrakennusalan ammatillisessa koulutuksessa.

Rakenteiden tiivistäjästä on tullut uusi ammattikunta. Tiivistystöitä tekevät usein henkilöt, joilla on vahva rakennusalan työkokemus mutta ei välttämättä koulutusta tai tutkintoa suoritettuna. Lähinnä tilaajapuolella on halu varmistua siitä, että rakenteita tiivistävä henkilö on pätevä ja ammattitaitoinen; tähän tarpeeseen on kehitetty yhteistyössä Eurofins Expert Services Oy:n kanssa rakenteiden tiivistäjän pätevöitymiskoulutus.

Lisätietoja rakenteiden tiivistäjän henkilösertifikaattikoulutuksesta >>

Rakenteiden tiivistäjän työkohdepöytäkirja >>