Rakennuslaki: uudistuksen päämääränä sujuvoittaa kaavoitusta

SAK:n johtaja Hannu Jouhki ja Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell muistuttavat, että maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen alkuperäisenä päämääränä on ollut sujuvoittaa kaavoitusta. Jouhkin ja Randellin mielestä tämä olisi paras keino saada aikaan tarvittavaa kasvua, ihmisille töitä ja riittävästi asuntoja. Sääntelyn lisääminen toimisi heidän mielestään taas päinvastoin.

"Jotta työt ja tekijät kohtaavat, tarvitsemme kasvukeskuksiin monipuolista asuntotuotantoa. Riittävä tarjonta hillitsee asuntojen hintojen ja vuokrien nousua. Uudet asunnot kannattaa tehdä suurelta osin nykyisen asutuksen ympärille, olemassa olevien palveluiden äärelle ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle."
Hannu Jouhki, johtaja, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Säätämällä maaomistajalle oikeus tehdä kunnalle perusteltu aloite asemakaavan laatimiseksi voitaisiin lisätä täydennyskaavoitusta ja tonttitarjontaa. Rakennuslakiin tulee sisällyttää myös kunnan mahdollisuus antaa maanomistajan valmisteltavaksi asemakaavan laatimista tai muuttamista koskeva ehdotus kunnan ohjauksen ja tavoitteiden mukaan. Tämä toisi lisää resursseja kaavoitukseen ja kohdentaisi ne toteuttamiskelpoisiin hankkeisiin.

"Maanomistajan aloiteoikeuden ja kaavavalmistelun kirjaaminen lakiin selkeyttäisi nykyisiä käytäntöjä sekä lisäisi läpinäkyvyyttä ja yhdenvertaisuutta. Kunnan kaavamonopoliin ei kajottaisi, vaan päätäntävalta säilyy aina kunnalla."
Aleksi Randell, toimitusjohtaja, Rakennusteollisuus RT

Prosesseja voidaan sujuvoittaa digitalisoimalla kaavoitus, rakentamisen luvitus ja tietokannat. Digitaalisuutta hyödyntämällä voidaan myös lisätä osallistavaa suunnittelua ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia, mikä vähentää kaavoista ja rakentamisen luvista tehtäviä valituksia. Nopeutta toisivat myös kaavoitus- ja lupaviranomaisten rakennuslakiin perustuvat palvelulupaukset ja käsittelyajat sekä kaavoituksen aikana tehtävistä päällekkäisistä selvityksistä luopuminen.

– Olemme huolissamme lakihankkeen sisällöstä, sillä matkan varrella fokus on hajautunut ja oleellisissa kaavatuotannon kysymyksissä kunnianhimo on laskenut. Mitä nopeampia yhteiskunnan muutokset ovat, sitä joustavammin myös kaavoituksen tulee vastata uudistuviin tarpeisiin, Randell toteaa.

Ympäristöministeriön ohjauksessa parlamentaarisesti valmisteltava lakikokonaisuuden uudistus käynnistyi vuonna 2018. Tavoitteena on, että hallituksen esitys uudeksi maankäyttö- ja rakennuslaiksi valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä.

• LUE MYÖS: Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki – Tavoitteet, sisältö ja tilanne

Lähde: Työllisyys ja talous eivät saa unohtua maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa, RT ja SAK tiedote.