Radonin torjunta tiivistämällä – asiantuntijan ohjeistus

Radonin vaarallisuudesta puhutaan paljon, sillä se lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään.

Radonia ei voi aistia, mikä hankaloittaa sen havaitsemista. Kyseessä on väritön ja hajuton kaasu, jonka radioaktiiviset hajoamistuotteet tarttuvat ilmassa oleviin pölyhiukkasiin ja edelleen hengitystien kautta ne voivat päätyä keuhkoihin.

Radonin hajoamistuotteiden hengittäminen voi vahingoittaa keuhkoja. Radonia esiintyy monissa paikoissa, mutta hengitettävän radonpitoisuuden suuruus ja altistumisen kesto nostavat riskitasoa. Siksi olisi tärkeää, että kodeissa ja työpaikoilla, joissa vietetään paljon aikaa, radonia ei pääsisi sisäilmaan.

Radonia voidaan poistaa tuulettamalla tai alipaineistamalla rakennuksen alapohjan alla olevaa tilaa tai maaperää. Alipaineen saavuttamisen ongelmaksi voi muodostua maaperän karkeudesta johtuva huokoisuus.

Radonin pääsyn estäminen huoneilmaan voidaan tehdä myös tiivistämällä. Tiivistäminen on passiivinen, energiasta tai laitteista riippumaton huoltovapaa menetelmä. Tiivistämisellä saavutetaan yleensä myös muita hyötyjä.

Tiivistämisellä estetään ilman liikkumista rakenteiden vuotokohtien kautta. Tiivistäminen on usein hyvä toteuttaa, vaikka radon-ongelmaa ei olisikaan. Ilman tulee vaihtua hallitusti, eikä rakenteiden raoista.

Korjausmenetelmänä kapseloinnin tavoitteena on estää haitallisten, rakenteisiin imeytyneiden tai rakenteen läpi kulkevien, aineiden siirtyminen rakenteesta sisäilmaan.

Kapselointi estää sekä konvektion että diffuusion avulla tapahtumisen siirtymisen. Koska kapselointiaineen radonin läpäisevyyttä diffuusiolla ei voi tietää kuin testaamalla, tulee huomioida, että tuote on testattu käyttöön soveltuvaksi.

Kapseloidessa rakenteita tulee aina huomioida rakenteen kosteustekninen käyttäytyminen. Koska radon kulkeutuu sisäilmaan pääasiassa ilmavuotojen mukana, on kapselointi usein ylimitoitettu toimenpide, jos rakenteissa ei ole muita ongelmia.

Tehokkaalla tiivistyksellä voidaan saavuttaa merkittävä parannus radonin kulkeutumisessa sisäilmaan. Menetelmänä tiivistäminen on myös varsin edullinen ratkaisu, joka tarjoaa paljon muitakin hyötyjä.

– Tiivistämällä rakenneliitokset estetään ilmanvaihdon alipaineisuudesta johtuva epäpuhtauksien, kuten mikrobien, pienhiukkasten ja kuitujen pääsy sisäilmaan sekä estetään kosteuskonvektiota rakenteissa, opastaa tiivistystuotteiden tuotepäällikkö Saana Leppänen Kiillolta.

Tiivistäminen vaikuttaa myös energiatehokkuuteen. Rakennusten energiatehokkuus paranee, kun lämmintä ilmaa ei karkaa ilmavuotojen mukana.

– Kun pistemäiset kylmältä tuntuvat ilmavuodot saadaan poistettua, huonelämpötilaa voidaan usein laskea asumismukavuudesta tinkimättä. Tutkimuksen mukaan arviolta 15-30%* rakennuksen lämmitysenergiasta menee hukkaan vuotoilman vuoksi, Leppänen kertoo.

Myös oikein toimivan koneellisen ilmanvaihdon edellytyksenä on, että rakennus on ilmatiivis, jotta ilmanvaihto pysyy hallittuna.

– Tiivistämisellä ei oikeastaan voida aiheuttaa mitään haittaa, kunhan ilmanvaihdosta huolehditaan. Rakenteiden tiivistämistä kannattaa tehdä, vaikka ei edes tiedettäisi liian korkeasta radon-pitoisuudesta. Tiivistäminen parantaa sisäilmaa ja parhaimmillaan myös ääneneristävyyttä, Saana Leppänen luonnehtii.