Puu rakennusmateriaalina
Yleisimmät rakentamiseen käytetyt puulajit Suomessa
Puulajistostamme löytyy puuta monenlaiseen rakentamisen tarpeisiin
Suomen pinta-alasta on 75% metsää. Puun käyttö rakentamisessa on siis luontaista ottaen huomioon, mitä on tarjolla ympäristössämme. Mitkä ovat ne rakentamisessa yleisesti käytetyt puulajit, joita käytämme ja, joita löytyy puulajistostamme? Mikä puu on erinomaista saunalaudepuuksi? Mitä puuta käytetään eniten ikkuna- ja oviteollisuudessa ja miksi? Entä, mikä on yleisesti käytetty vanerin raaka-aineena?
Nykyinen puulajistomme Suomessa on muotoutunut jääkauden jälkeen ja suurin osa Suomea on havumetsävyöhykkeellä maaperän ollessa vähäravinteista ja hapanta. Lehtipuut ovat siirtyneet etelään ilmaston keskilämpötilan alenemisen takia. Nykyisen ilmastonmuutoksen takia myös lehtipuut voivat tulevaisuudessa yleistyä Suomessa.
Maamme valtapuulajit – mänty, kuusi ja koivu
Maamme valtapuulajit ovat mänty, kuusi, koivu (hies- ja rauduskoivu). Nämä kolme puulajia muodostavat valtaosan maamme puustosta eli yhteensä 97%. Osuuksien ollessa arviolta männyn osalta 65%, kuusi 24% ja koivut 8% (hieskoivu 6% ja rauduskoivu 2%).
Puusta käytetään suurin osa eri tarpeisiin. Puun järeä tyviosa männyn ja kuusen osalta käytetään saha- ja puuteollisuuden tarpeisiin. Latvusosat ja pieniläpimittaisia harvennuspuita käytetään sellu- ja kartonkitarpeisiin paperiteollisuuden raaka-aineeksi. Koivu taas tuo täydentävänä lajina esimerkiksi vaaleutta paperiin tai kartonkiin. Koivuvanerilla on myös hyvä menekki Suomessa eri käyttötarpeissa.
Puulajeilla on eri ominaisuuksia, jotka toimivat eri käyttötarkoituksissa. Mitä puulajeja meiltä Suomesta löytyy, mitkä ovat niiden ominaisuudet ja mihin niitä käytetään? Ottakaamme katsaus yleisimpiin rakentamiseen käytettyihin puulajeihin Suomessa.
Tutustu tästä eri puulajeihin ja miten niitä käytetään rakentamisessa:
Miksi puu on yleinen rakennusmateriaali?
Lämmöneristävyydeltään puu muistuttaa lämmöneristeitä. Siksi kosteus ei tiivisty puun pinnalle ja se tuntuu miellyttävältä kylmässä kuin kuumassakin. Lämpölaajeneminen on puun kohdalla vähäistä sekä puu on hygroskooppinen materiaali eli asettuu tasapainokosteuteen ympäristönsä kanssa. Edellä mainitut ominaisuudet selittävät osaltaan puun yleistä käyttöä esimerkiksi saunoissa ja laudemateriaalina sekä rakennusten runkomateriaalina.
Rakennusmateriaali puu on yleinen Suomessa johtuen osaltaan saatavuudesta, mutta myös helposta käsiteltävyydestä ja työstettävyydestä. Kevyt ja luja puu mukautuu monenlaisiin tyyleihin ja rakenteisiin. Se on miellyttävä luonnonmukainen ja lämmin materiaali niin ulkona kuin sisällä.
Kastumista saa tapahtua puulle, kunhan on mahdollisuus kuivumiselle. Ongelmia tulee vasta sitten, kun puu on pitkään kosteissa olosuhteissa ja kuivumista ei pääse tapahtumaan. Puu alkaa siinä tapauksessa lahoamaan, sinistymänä tai homehtumaan. Jos puu on päässyt homehtumaan, on tapauksissa kyse lähes poikkeuksetta rakennusvirheestä.
Puu voi toisaalta säilyä vuosikausia veteen upotettuna, jolloin puun koko rakenne on jatkuvasti vedellä kyllästettynä ja vaurioitumista ei pääse näin tapahtumaan.
Tulevaisuudessa rakennusmateriaaleilta vaaditaan entistä enemmän myös ekologisuutta. Luonnonmateriaalina puu voidaan käytön jälkeen palauttaa ekologiseen kiertokulkuun ympäristöä vahingoittamatta.
Uudelleenkäyttö (esimerkiksi vanhojen hirsirakennusten hirsi) tai poltto on mahdollista puun kohdalla.
Tulevaisuuden ympäristönäkökulmat huomioiden kasvava puu sitoo ilmakehän hiiltä. Hiiltä varastoituu myös puusta valmistettuihin tuotteisiin. Puulla on rakennusmateriaalina oma keskeinen osansa tulevaisuudessa ilmaston parantamisessa.
Lähteet:
http://puuinfo.fi/puutieto/puulajit
https://www.upmmetsa.fi/siteassets/yhteiset/pdft/opasvihkoset/metsiemme-puita-upm-opasvihko.pdf
http://pintapuu.fi/puut/
https://www.rakentaja.fi/artikkelit/755/puukoulu_1_yleista.htm