Päästövähennykset ovat mahdollisia rakentamisessa, jos se tehdään yhdessä ja tasapuolisesti

Aulis Lundell Oy:n hallituksen puheenjohtaja Leena Lundell toteaa, että päätösten pitää perustua objektiivisiin tietoihin. Eri ratkaisujen ympäristövaikutuksien tarkastelu vääristyy, koska yhtenäisiä ja hyväksyttyjä todentamismenettelyjä ei ole. Suomessa ylläpidetään keinotekoisesti puurakentamisen edistämisohjelmia, jossa ohjataan puun käyttöön julkisessa rakentamisessa sekä kaavoituksessa, jolloin sillä korvataan muun muassa teräsrakenteita.

Puun ympäristöystävällisyys perustuu pitkän aikavälin vaikutuksiin. Rakentamiseen päätyvä puu on peräisin useimmiten päätehakkuusta, missä vielä hiiltä sitova metsä kaadetaan, jolloin kasvuun perustuva hiilinielu loppuu. Samalla, kun saadaan puutavaraa rakentamiseen, niin vähintään kolminkertainen määrä puuainesta menee sahaus- ja työmaahukkana energiakäyttöön sekä sellun valmistukseen. Näiden osalta vuosikymmenien aikana puuhun sitoutunut hiilidioksidi vapautuu ilmakehään hyvin nopealla aikavälillä ja uuden metsän kasvu ottaa tämän takaisin vasta vuosikymmenien kuluessa.

Valtio ohjaa kustannustehokkaasta teräksen käytöstä pois suomalaisessa rakentamisessa ja samalla puurakenteiden ylläpito nostaa kiinteistöjen ylläpitokuluja huomattavasti, joka on raskas kasvava taakka kansantaloudelle.

– Rakennusten ilmastoselvitys tuo heikosti materiaalien kierrätyspotentiaalia elinkaaren lopussa. Puun elinkaari on huomattavasti lyhyempi kuin esimerkiksi teräksen, joten se saa ansaitsematonta etua. Samasta syystä malmipohjaisen teräksen kilpailukyky heikkenee oleellisesti, kertoo Lundell.

– Puulla on hyvät ominaisuudet muun muassa sisustusmateriaalina, mutta sen vaatimattomat elinkaari- ja kierrätettävyysominaisuudet pitäisi huomioida. Kun tuemme liikaa yksittäisiä ja heikosti kierrätettäväksi sopivia materiaaleja, kansantaloudelliset hyödyt vaarantuvat, jatkaa Lundell.

Teräsrakentaminen ja palvelut edustavat vuotuiselta liikevaihdoltaan 1 miljardin euron liiketoimintaa kotimaassa. Teräksellä on hiilineutraaliuden kannalta parhaat käytönaikaiset ja kierrätettävyysominaisuudet, katkeamaton ja ehjä kierrätysjärjestelmä sekä suurin uudelleenkäyttöpotentiaali.

– Teräksen uudelleenkäyttö tukee kansantaloutta luomalla uutta liiketoimintaa sekä uusia arvoketjuja. Pohjoismaisella terästeollisuudella on ainutlaatuinen tavoite uudistaa malmipohjainen teräksentuotanto fossiilittomaksi, mikä hyödyttää koko arvoketjua ja kansantaloutta, tähdentää Lundell.

Kun huomioidaan teräksen erittäin korkea kierrätysaste ja toimivat järjestelmät sitä ylläpitämässä, rakenteiden sekä profiilien uudelleenkäyttöpotentiaali sekä loputon uusiokäyttökertojen mahdollisuus, voidaan tulevaisuudessa syntyviä päästöjä vähentää merkittävästi. Teräs on ainoa materiaali, jossa kierrätys parantaa materiaalin ominaisuuksia.

Teräsrakentamisen etuihin kuuluvat materiaalin lujuus ja kierrätettävyys. Teräsrakennuksilla on pitkä elinkaari, jolloin elinkaarilaatu on hyvin korkealla tasolla. Teräsrakenteisen talon elinkaaren lopussa kaikki teräs on kierrätettävissä tai uudelleen käytettävissä.

Kevytrakenteiset terästuotteet rakennuksissa vähentää myös kuljetuskustannuksia ja näin kuljetuksesta aiheutuvia päästöjä. Korkea ja tarkka esivalmisteluaste johtaa lyhempään rakennusaikaan ja vältytään muun muassa hukkamateriaalien synnyltä. Toisaalta kaikki teräksestä jäävä hukka on kierrätettävissä aina uudelleen.

Arkkitehti Matti Kuittisen suunnittelemaa ja Aulis Lundell Oy:n rakentamaa Pyörre-taloa voidaan hyvällä syyllä kutsua vähähiiliseksi taloksi.

Talon rakennustuotteet on valittu siten, että mahdollisimman suuri osa niistä sisältäisi kierrätettyjä materiaaleja tai olisi kierrätettävissä elinkaarensa lopussa. Tämän takia rakennusmateriaalien kierrätyksestä ja pitkäikäisistä hiilivarastoista saatavat hyödyt ylittävät rakennusmateriaalien valmistuksen ilmastohaitat ja ovat noin kaksi kertaa rakennuksen energiankulutuksesta aiheutuvia päästöjä suuremmat.

Pyörre-talon hiilineutraaliutta on dokumentoitu tarkasti. SAFAn Arkkitehtiuutisissa 7/21 Kuittinen toteaakin, että vastaavanlaisia hankkeita, joissa dokumentoidaan rakennuksen kiertotalous­aspekteja, on hänen tiedossaan todella vähän.

Kuittinen toteaa ilmastoselvityksessään (2021), että Pyörteen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on vain noin 2,6 kgCO2e/m2/a, kun kokonaishiilijalanjäljestä vähennetään rakennuksen hiilikädenjälki.

Kuittinen on ilmastoselvityksessään huomioinut teräsrungon tarjoamat edut positiivisesti. Etuihin lukeutuvat muun muassa muunneltavuus niin, ettei talon kantavia rakenteita jouduta uusimaan.

Suurin osa hiilijalanjäljestä syntyy ennen rakennuksen käyttöönottoa. Rakennustuotteiden valmistuksen, kuljetusten ja rakentamisen päästöt ovat 53 prosenttia hiilijalanjäljestä.

– Tulos on rohkaiseva. Painolla mitattuna Pyörre-talon materiaaleista 37 prosenttia on joko kierrätettäviä tai uusiutuvia. Kierrätettäviä ovat muun muassa teräsrakenteet ja teräspohjaiset rakennuselementit ja uusiutuvaa puiset kattorakenteet. Lisäksi olemme oppineet, että kierrätettyjen materiaalien kanssa voidaan jatkossa mennä huomattavasti pidemmälle, arkkitehti Matti Kuittinen toteaa.

– Pyörteessä monet tavoitteet, ajatukset ja intressit täydentävät toisiaan. Tuloksena on erittäin moderni ja ajaton, kaiken kiertokulkua symboloiva teräsrakenteinen talo, Leena Lundell toteaa.

– Teräs on materiaalina paras tällaisiin orgaanisiin muotoihin. Se taipuu ja toteuttaa kaikki mukavuudelle, kestävyydelle ja ekologisuudelle asetetut vaatimukset rakennuksen koko elinkaaren ajan. Teräs on lujuutensa ansiosta käytössä kevyempää kuin muut materiaalit ja sataprosenttisesti kierrätettävää. Samoin sen äänenhallinnan ja paloturvallisuuden ominaisuudet ovat ylivoimaiset, päättää Lundell.