• Ajankohtaista
  • Energia
  • LVI
  • Materiaalit
  • Mökki
  • Palvelut
  • Rakentaminen
  • Remontti
  • Sisustus
  • Talo
  • Tutkimus
  • Vapaa-aika
  • Varusteet

  • Etusivu
  • Rakentaminen

Näin MaaRYL uudistui – Katso keskeisimmät muutokset

Rakentajan toimitus
Julkaistu 29.06.2021Päivitetty 15.11.2022
20216_71428.jpg

Yhtenäiset laatuvaatimukset säästävät aikaa, parantavat tuottavuutta ja vähentävät sopimuserimielisyyksiä.

Kesäkuussa 2021 julkaistu uusi MaaRYL tuo infra-alan suunnittelijoille ja urakoitsijoille yhtenäiset laatuvaatimukset talonrakentamisen pohjarakennustöihin ja muihin infrarakentamisen hankkeisiin.

MaaRYL määrittelee talonrakennushankkeissa käytettävät maa-, pohja- ja kalliorakennustöiden sekä piha-alueiden päällysrakenteiden ja yhdyskuntateknisten järjestelmien rakentamisen laatuvaatimukset.

Rakennustieto Oy:n yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Jaana Matilainen näkee entistä suuremman tarpeen yhtenäisille laatuvaatimuksille.

– Ilmaston muuttuminen ja säädöspuolelle uusina teknisinä vaatimuksina tulevat vähähiilisyys ja kiertotalous tuovat rakentamiseen ja kiinteistönpitoon uusia haasteita, hän sanoo.

RYLien keskeisenä hyötynä Matilainen pitää etenkin yhtenäistettyä alan terminologiaa. Näin esimerkiksi sopimuserimielisyydet vähenevät. Hyödyt näkyvät myös ajan säästämisenä.

– Hankkeen eri osapuolilta säästyy todella paljon aikaa, kun sopimusehtoja ei tarvitse jokaisessa hankkeessa kirjoittaa erikseen tai muistaa kirjoittaa auki sopimuksiin. Tarve laatuvaatimusten yhtenäistämiselle tulee myös tuotavuuden näkökulmasta. Tilaajat ja rakennuttajat säästävät myös aikaa voidessaan keskittyä hankekohtaisten erityisvaatimusten määrittämiseen.

Hulevesien hallinta korostuu

MaaRYLin kokonaisuudistuksessa InfraRYL on tuotu talonrakentamisen hankkeisiin niiltä osin, kun se on tarkoituksenmukaista. Samalla MaaRYLiin tuotiin kaikkia talohankkeita koskevat talonrakentamisen yleiset laatuvaatimukset, esimerkiksi rakennuksen alapuoliset täytöt, pohjarakennustöiden laatuvaatimukset, radonsuojaus ja hulevesien hallinta. Näin MaaRYL tuo infra-alan suunnittelijoille ja urakoitsijoille yhtenäiset laatuvaatimukset talonrakentamisen pohjarakennustöihin ja muihin infrarakentamisen hankkeisiin.

Uusi MaaRYL jäsentyy infra-alan rakennusosapohjaisen nimikkeistön mukaisesti. Se toimii työselostuksen pohjana ja on yhteensopiva tietomallipohjaisen suunnittelun kanssa. Sisältö on ajantasaistettu kansainvälisten standardien kanssa.

Matilainen nostaa yhtenä tärkeimpänä yksityiskohtana hulevesien hallinnan.

– Hulevesiin liittyvä lainsäädäntö on kehittynyt ja muuttunut 2010-luvun alkupuolella ja käytännöt ovat vähitellen muovautuneet. MaaRYLissä hulevedet käsitellään nyt työn tekemisen kannalta yhtenä kokonaisuutena. Tämä jäsentely ja käsittelytapa on jatkossa tarkoitus päivittää myös InfraRYLiin InfraRYLiin. Hulevesien hallinnan merkitys on korostunut ilmastonmuutoksen tuomien rankkasateiden myötä, Matilainen selvittää ja viittaa etenkin tiiviin kaupunkirakentamisen haasteisiin asvaltti- ja kivipintojen ja niiden rankkasateiden sietämisen osalta.

MaaRYLin käsikirjoituksen laati kahdeksan geoteknisen suunnittelijan muodostama käsikirjoitustiimi. Käsikirjoituksia työstettiin tämän jälkeen yhdessä MaaRYLin valvovan toimikunnan kanssa.

Ei enää painettua versiota

MaaRYL on osa Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset RYL-sarjaa, joka määrittää rakennusalalla yleisesti tunnustetun hyvän rakennustavan. Palvelu on tehty yhteiseksi työkaluksi talonrakennushankkeiden tilaajille, rakennuttajille, rakennuttajakonsulteille, suunnittelijoille ja pääurakoitsijoille.

Uusittu MaaRYL on käytettävissä verkkopalveluna eikä siitä enää julkaista painettua versiota.

Matilaisen mukaan verkkopalvelu eroaa painetusta kirjasta etenkin käytettävyydeltään.

– Sähköinen versio kulkee taskussa ja siitä on helppoa tarkistaa vaikka työmaalla käydessä valvonnan yhteydessä tarvittavat asiat. Verkkoversiosta löytyvät helposti myös kaikki edelliset julkaisuversiot, joihin on tarvetta palata ainakin pidemmissä palvelusopimuksissa. Verkkojulkaisussa sisältöä voi hakea myös haku-toiminnolla. Verkkopalvelun kautta voi antaa palautetta kehittäjälle.

Rakentaja.fi
Rakentaminen
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje
Alan uutisia, tutkimuksia, tuotetietoa, asiantuntijahaastatteluja, keskusteluja – RakentajaPRO:n uutiskirjeessä saat kerran viikossa sähköpostiisi koosteen rakentamisen ammattilaiselle ajankohtaisista aiheista. Uutiskirje on maksuton.

Aiheeseen liittyvää

20222_76882.jpg

Ympäristövaatimukset asettavat paineita yrityksille

EU:n ja Suomen kunnianhimoiset ympäristötavoitteet haastavat rakennusalaa lähivuosina.

20204_63777.jpg

Rakennustyömailla odotettavissa viivästyksiä työvoiman vähentyessä

Hallitus päätti 19.3. alkaen rajoittaa rajaliikennettä, mikä koskee myös työmatkaliikennettä. Rajoitukset vaikuttavat Suomen rakennusalaan, jolla työskentelee paljon ulkomaista työvoimaa.Koronaviruksen aiheuttama tilanne on uusi myös rakennusalalla. Ympäristöministeriö käynnistää maanantaina 23.3. työryhmän, joka seuraa asunto- ja rakennusmarkkinoiden tilannetta yhdessä alan toimijoiden kanssa sekä tekee ehdotuksia tarvittavista toimista. Työryhmään osallistuvat ympäristöministeriön lisäksi valtiovarainministeriö, sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Rakennusteollisuus RT ry sekä RAKLI ry.

20208_66125.jpg

YM: osallistu kyselyyn ja anna kommenttisi rakentamisen vastuista pykäläluonnoksiin

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen työ on edennyt vaiheeseen, jossa ympäristöministeriö pyytää kommentteja rakentamisen vastuita koskevista alustavista pykäläluonnoksista ja niiden perusteluista.

20204_64233.jpg

RASI Ry esittää kotitalousvähennyksen kasvattamista

RASI Ry:n tiedote 22.4.2020Rakentaminen on paikallista taloudellista aktiivisuutta laajasti tukeva ja työllistävä toimiala, jolla suunnatut oikeat panostukset elvyttäisivät nyt kansantaloutta laajasti. Kotitalousvähennyksen palauttaminen aikaisemmalle tasolleen virvoittaisi nopeasti rakentamisen alan työllisyyttä, kauppaa ja teollisuutta.

20203_63275.jpg

Suomen rakennuskannan päästöistä pois 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä

Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia on valmistunut. Strategia koskee vuoden 2020 alkuun mennessä valmistuneita asuin- ja palvelurakennuksia, joita on yhteensä 1,4 miljoonaa. Sen tavoitteeksi on asetettu vähentää rakennusten hiilidioksidipäästöjä vuoden 2020 alusta 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Strategia on osa vuonna 2018 voimaan tulleen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa.

20221_76544.jpg

Tietosuoja paranee ja vertailu helpottuu energiatodistus­rekisterissä

Rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annettuun lakiin on tehty muutoksia, jotka parantavat energiatodistustietojen saatavuutta ja energiatodistusten laatijoiden henkilötietojen suojaa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton