Materiaalimuutoksia käyttövedenjakelujärjestelmään
− Suomi sai läpi juomavesidirektiivin siirtymäajan pidennyksen
Suomen juomavesiputkien liitososissa käytetään nykyisellään sellaisia sinkinkadonkestäviä messinkiseoksia, joita ei saa vuodesta 2032 lähtien enää käyttää uudessa rakentamisessa. Euroopan komissio päätti lopulta pidentää vesilaitteistojen materiaaleja koskevien säädösten siirtymäaikaa. Olemassa olevia vesilaitteistoja ei kuitenkaan tarvitse uusia säädösten vuoksi.
EU:n jäsenvaltiot hyväksyivät 15.12. juomavesidirektiivin täytäntöönpanosäädökset juomaveden kanssa kosketuksissa olevista materiaaleista, joita voi jatkossa käyttää vesilaitteistoissa veden kanssa kosketuksissa olevien tuotteiden valmistuksessa. Jäsenvaltioiden hyväksynnän jälkeen komission on tarkoitus antaa säädökset 12.1.2024 mennessä. Suomi on ollut aktiivisesti mukana juomavesidirektiivin toimeenpanosäännösten valmistelussa. Valtioneuvosto on tehnyt mittavaa, yhteistä vaikuttamistyötä.
Asennuksissa siirrytään käyttämään listauksen mukaisia materiaaleja
Suurin vaikutus Suomelle on säädöksellä niin sanotuista positiivilistoista eli luetteloista, joissa säädetään EU:ssa sallituista lähtöaineista, koostumuksista tai ainesosista, joiden käyttö on sallittu talousveden ja lämpimän käyttöveden kanssa kosketuksissa olevien materiaalien tai tuotteiden valmistuksessa.
Komission säädös tarkoittaa käytännössä, että uusissa vesilaitteistoasennuksissa uudis- ja korjausrakentamisessa on siirryttävä käyttämään listauksen mukaisia vähälyijyisiä ja lyijyttömiä materiaaleja vuodesta 2032 lähtien. Siirtymäajan pidennys antaa teollisuudelle enemmän aikaa panostaa materiaalien ja tuotannon kehittämiseen.
Tavoitteena varmistaa, että vesi on terveellistä ja puhdasta
Suomessa rakennusten vesilaitteistoissa käytetään sinkinkadonkestäviä messinkiseoksia, koska ne ovat korroosionkestäviä ja näin ehkäisevät vesivuotoja. Suomen talousvesi on pehmeämpää kuin muualla Euroopassa, mikä asettaa myös vesilaitteistoissa käytettäville materiaaleille erilaisia veden laadun huomioon ottavia teknisiä vaatimuksia. Tilanne on sama myös Ruotsissa.
Juomavesidirektiivin vaatimukset koskevat koko vedentuotantoketjua raakaveden muodostusalueelta veden oton, käsittelyn, varastoinnin ja veden jakelun kautta kuluttajan hanaan asti. Direktiivin tavoitteena on varmistaa, että vesi on terveellistä ja puhdasta, sekä parantaa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuutta. EU:n juomavesidirektiivi laadittiin ensimmäisen kerran vuonna 1998, ja sen uudelleen laadittu versio tuli voimaan 12.1.2021.
Lähde: Suomen Ympäristöministeriö
Aiheeseen liittyvää
5 syytä siirtyä kokonaisvaltaiseen vedenkulutuksen mittaukseen
Älyominaisuuksilla on merkitystä vedenmittauksessa
Tiedätkö kotitalouden suurimmat vesisyöpöt?
Estä vesi- sekä viemärijohtojen jäätyminen
Toimiva vesitekniikka on olennainen osa kiinteistöjen ylläpitoa
Energiatehokas ilmanvaihtokone nykyaikaisilla ominaisuuksilla
Luetuimmat
Uusimmat