• Etusivu
  • LVI

Materiaalimuutoksia käyttövedenjakelujärjestelmään

− Suomi sai läpi juomavesidirektiivin siirtymäajan pidennyksen

Päivitetty 08.02.2024
Käyttövesi

Suomen juomavesiputkien liitososissa käytetään nykyisellään sellaisia sinkinkadonkestäviä messinkiseoksia, joita ei saa vuodesta 2032 lähtien enää käyttää uudessa rakentamisessa. Euroopan komissio päätti lopulta pidentää vesilaitteistojen materiaaleja koskevien säädösten siirtymäaikaa. Olemassa olevia vesilaitteistoja ei kuitenkaan tarvitse uusia säädösten vuoksi.

EU:n jäsenvaltiot hyväksyivät 15.12. juomavesidirektiivin täytäntöönpanosäädökset juomaveden kanssa kosketuksissa olevista materiaaleista, joita voi jatkossa käyttää vesilaitteistoissa veden kanssa kosketuksissa olevien tuotteiden valmistuksessa. Jäsenvaltioiden hyväksynnän jälkeen komission on tarkoitus antaa säädökset 12.1.2024 mennessä. Suomi on ollut aktiivisesti mukana juomavesidirektiivin toimeenpanosäännösten valmistelussa. Valtioneuvosto on tehnyt mittavaa, yhteistä vaikuttamistyötä.

Asennuksissa siirrytään käyttämään listauksen mukaisia materiaaleja

Suurin vaikutus Suomelle on säädöksellä niin sanotuista positiivilistoista eli luetteloista, joissa säädetään EU:ssa sallituista lähtöaineista, koostumuksista tai ainesosista, joiden käyttö on sallittu talousveden ja lämpimän käyttöveden kanssa kosketuksissa olevien materiaalien tai tuotteiden valmistuksessa.

Komission säädös tarkoittaa käytännössä, että uusissa vesilaitteistoasennuksissa uudis- ja korjausrakentamisessa on siirryttävä käyttämään listauksen mukaisia vähälyijyisiä ja lyijyttömiä materiaaleja vuodesta 2032 lähtien. Siirtymäajan pidennys antaa teollisuudelle enemmän aikaa panostaa materiaalien ja tuotannon kehittämiseen.

Tavoitteena varmistaa, että vesi on terveellistä ja puhdasta

Suomessa rakennusten vesilaitteistoissa käytetään sinkinkadonkestäviä messinkiseoksia, koska ne ovat korroosionkestäviä ja näin ehkäisevät vesivuotoja. Suomen talousvesi on pehmeämpää kuin muualla Euroopassa, mikä asettaa myös vesilaitteistoissa käytettäville materiaaleille erilaisia veden laadun huomioon ottavia teknisiä vaatimuksia. Tilanne on sama myös Ruotsissa.

Juomavesidirektiivin vaatimukset koskevat koko vedentuotantoketjua raakaveden muodostusalueelta veden oton, käsittelyn, varastoinnin ja veden jakelun kautta kuluttajan hanaan asti. Direktiivin tavoitteena on varmistaa, että vesi on terveellistä ja puhdasta, sekä parantaa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuutta. EU:n juomavesidirektiivi laadittiin ensimmäisen kerran vuonna 1998, ja sen uudelleen laadittu versio tuli voimaan 12.1.2021.

Lähde: Suomen Ympäristöministeriö

LVI
vesiputkistot
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Vettä juomalasiin vedenkulutus
5 syytä siirtyä kokonaisvaltaiseen vedenkulutuksen mittaukseen
Reaaliaikainen vesidata on onnistuneiden päätösten edellytys. Uusi teknologia helpottaa kiinteistön koko vedenkulutuksen optimointia.
20204_63811.jpg
Älyominaisuuksilla on merkitystä vedenmittauksessa
Energiatehokkuusdirektiivi on määrännyt, että vesimittarit tulee asentaa taloyhtiöihin niin uudiskohteissa (2011) kuin saneerauskohteissa (2013). Valitettavasti direktiiviä on tulkittu siten, että mittarit on ollut pakko asentaa, mutta ei ottaa käyttöön. Lokakuussa 2020 astuu voimaan kulutuksen mukaisen vesilaskutuksen pakollistava asetus. Mitä tämä tarkoittaa sinun taloyhtiössäsi?
201911_61453.jpg
Tiedätkö kotitalouden suurimmat vesisyöpöt?
Asumisen perusedellytysten, veden, sähkön ja lämmön, tuottamiseen käytettävän energian kustannukset nielaisevat valtaosan taloyhtiön rahavirrasta. Vesi on taloyhtiön suurin yksittäinen kuluerä, sillä vedenkäyttö muodostaa keskimäärin 37 % kokonaiskustannuksista. Kokonaisuutena veteen kuluu enemmän rahaa kuin koko taloyhtiön lämmittämiseen. Koska vesi on kallista, veden säästäminen on todellakin kannattavin energiainvestointi.
20223_77593.jpg
Estä vesi- sekä viemärijohtojen jäätyminen
Jotta putkijohtojen jäätyminen sekä routavaurioiden mahdollisuus minimoidaan, sijoitetaan vesijohdot sekä viemärit perinteisesti roudattomaan syvyyteen kerran 50 vuodessa toistuvan suurimman pakkastuntimäärän mukaisesti.Kaivantojen ulottuessa pohjavesipinnan alapuolelle sekä maa-aineksen pehmeys voivat aiheuttaa omia ongelmia katujen rikkoutuessa, putkijohtojen sekä rakennusten painuessa ja niin edelleen. Toinen syy välttää syviä kaivantoja on tietysti kustannukset, kun kaivaminen ja massojen ajo voidaan puolittaa saadaan tällä merkittävää säästöä rakentamiskustannuksissa. Ympäristön sen salliessa, voidaan maahan routarajan yläpuolelle sijoitettavien vesi- sekä viemärijohtojen jäätyminen ja routavauriot estetään putkia suojaavalla vettymättömillä Finnfoam-routaeristeellä.
20205_64555.jpg
Rakentamiseen lisää tuottavuutta digitalisoinnilla ja tilaajatoimintoja kehittämällä
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tiedote 22.4.2020Kunnallisilla ja valtiollisilla toimijoilla olisi merkittävinä rakennushankkeiden tilaajina mahdollisuus vaikuttaa rakennusalan tuottavuuden kasvuun edistämällä innovaatiotoimintaa ja ottamalla käyttöön digitaalisia ratkaisuja.Työn tuottavuus Suomen rakennusalalla on pysynyt lähes muuttumattomana koko 2000-luvun. Rakennusalan arvoketjujen sisällä tuottavuus on kuitenkin noussut. Tuottavuus on kasvanut arvoketjun muissa osissa kuin varsinaisessa rakentamisessa, alan tuottavimpien tehtävien siirryttyä rakentamisesta arvoketjun muihin osiin.
Lumenpudotus katolta
Ota säävaihtelut huomioon – lämpenevä sää kasvattaa katolla olevan lumen painoa
Suomen ympäristökeskus (SYKE) seuraa aktiivisesti maaston lumikuormaa ja ylläpitää ajankohtaista tietoa sekä reaaliaikaista laskentaa lumikuormasta verkkosivuillaan. Rakennevioista johtuvia isojen hallien kattojen sortumia esiintyy usein alkutalvesta lumikuorman ylittäessä 100 kg/m2 tai runsaiden sateiden jälkeen, kun lumikuorma kasvaa nopeasti.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton