Milloin betoni on tarpeeksi kuivaa? Asiantuntija kertoo, mistä rakentaja löytää tietoa

Ilmiö on tuttu myös Sami Niemelle, joka toimii kehityspäällikkönä Vahanen Rakennusfysiikka Oy:ssa. Hän on ollut myös jo vuosia mukana toimikunnissa, jotka laativat Rakennustiedon RT-kortteja. Hän on siis oikea ihminen vastamaan kysymyksiin betonin kuivumisesta, oikeista kosteusprosenteista ja siitä, mitä tapahtuu, jos homma tehdään väärin.

Mikä betonin kosteusprosentin pitää olla siinä vaiheessa, kun pintamateriaaleja ryhdytään asentamaan Sami Niemi?

– Kiva olisi, jos olisi yksi lukuarvo, ja kaikki aina tietäisi, mistä sitä tarkastellaan. Tarkoitan, että miltä syvyydeltä ja mistä kohdasta lattiasta, mutta ei se näin ole.

– Erittäin vakiintunut lukuarvo on 85 prosenttia suhteellisena kosteutena. Se on ollut käytössä pitkään. Se on ollut Betoniyhdistyksen, Lattian- ja seinänpäällysteliiton ja materiaalinvalmistajien niin sanottu perusnumero. Lähes kaikki lattianpäällysteet ovat ok, jos kosteus ei ylitä tuota 85 prosenttia päällystämisen jälkeen betonin ja lattian rajapinnassa, varsinkin jos siihen väliin tulee vielä tasoite väliin, joka miedontaa betonin vaikutusta alustaan liimattaville päällysteille ja liimalle.

– Sopiva kosteusprosentti riippuu pintamateriaaleista, jotka betonin päälle asennetaan. On kosteutta hyvin kestävä materiaaleja, on erittäin tiiviitä ja on kosteutta hyvin läpäiseviä materiaaleja ja niille kaikille on omat raja-arvot. Aivan eri tilanne, jos pintamateriaali on tiivis muovi tai vaikkapa tekstiilimatto.

Millaiset lait ja asetuksen säätelevät betonirakentamista?

– Rakentamista säädellään ympäristöministeriön asetuksilla, jotka pohjaavat puolestaan lakiin. Maankäyttö- ja rakennuslaki on vuodelta 1999. Asetukset ja niiden soveltamisohjeet kertovat konkreettisemmin, mitä pitää tehdä. Tässä tapauksessa Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta.

– Lisää tietoa löytyy rakentamisen yleisistä laatuvaatimuksista (RYL) ja konkreettisimmin asian kertovat RT- kortit, joissa on määritelty hyvä rakentamistapa. RT-korttien sisältö syntyy toimikunnissa, jotka kokoaa Rakennustietosäätiö.

Kuinka kauan betonia pitää kuivattaa?

– Olosuhteet vaikuttavat hyvin paljon betonin kuivumisnopeuteen.

– Järeissä rakentamiskohteissa, kuten vaikkapa sairaaloissa, joissa betonilaatat ovat massiivisia, voi kuivumisaika olla jopa reilun vuoden verran ennen kuin pintamateriaaleja voidaan asentaa.

– Pienemmissä kohteissa, kuten vaikka omakotitaloissa, kuivumisaika lähtee tyypillisesti parista kuukaudesta puoleen vuoteen.

Miten kuivumista voi auttaa?

– Lämminilmapuhaltimet ovat yleisin apuväline. Puhaltimien ongelmana on se, että ne levittävät mahdollista rakennuspölyä ilmaan. Säteilylämpö on toinen tapa.

– Ehdottoman hyvä tapa on kytkeä lattialämmitys päälle hyvissä ajoin. Siihen tarkoitukseen on myös väliaikaisia pumppusysteemejä, jos varsinaista lämmitystä ei voi kytkeä päälle. Silloin betonia lämmitetään sisäpuolelta, ja lämmin putki työntää kosteutta ulos betonista.

– Pitää huolehtia myös siitä, että työmaa on suojassa sateelta. Lämmittimiä ja puhaltimia on turha käyttää, jos lämpö karkaa ulos avoimista ikkuna-aukoista.

– Ilmankosteutta on syytä tarkkailla myös. Tarvittaessa rakennustyömaan ilmaa voi kuivattaa tarkoitukseen sopivilla laitteilla. Tällöin kuivattava tila tulee pitää mahdollisimman tiiviinä ja ikkunat sekä ovet kiinni.

– Lämpötilalla on ehdottomasti suuri vaikutus. Esimerkiksi kun betoni valetaan syksyllä ja työmaalla pidetään lämpötila sellaisena, että just voidaan töitä tehdä - sanotaan vaikka kymmentä astetta, niin voi olla, että kuuden kuukauden kohdalla ei olla vielä lähelläkään 85 prosenttia. Mutta jos pidetään koko talvi lämpötila 20–25 asteessa, niin kuivumisaika voi hyvinkin olla vain kolme kuukautta, eli tuo puoli vuotta puolittuu.

– Ennen kuin betonin kuivumista tehostetaan, tulee betonin kovettua riittävästi. Tämä varmistetaan betonin jälkihoidolla, joka tehdään tyypillisimmin peittämällä valu muovikalvolla noin viikoksi. Tällöin betoni saavuttaa riittävän lujuuden ennen kuin se pääsee kuivumaan. Betonin kuivuminen ja kovettuminen ovat aivan eri asioita, eikä niitä pidä sekoittaa keskenään.

Mitä tapahtuu, jos pinnoitetaan liian kosteaa lattiaa?

– Pahimmillaan betonin päälle asennetut pintarakenteet vaurioituvat. Pintamateriaali saattaa irrota, siitä saattaa tulla kemiallisia päästöjä tai pintamateriaalin ja betonin rajapinnassa syntyy mikrobivaurioita. Kahden viimeisen kohdalla pintamateriaali saattaa olla ja mekaanisesti ja ulkonäöllisesti ihan hyvä, mutta vaikutus sisäilmaan saattaa olla haitallinen. Pintarakenteen irtoamisesta puolestaan ei välttämättä ole terveydellisiä vaikutuksia, mutta eihän se ole kivaa, että kallis pintamateriaali on pilalla.

– Betoni jatkaa kuivumista myös pintamateriaalin asennuksen jälkeen, ja se myös kutistuu olennaisia määriä. Jos kosteanpuoleinen betonilattia päällystetään laatalla saattaa käydä niin, että laatat irtoavat. Laatta on kivikova, se ei kutistu. Betoni sen alla kutistuu kuivuessaan, joten välissä pitäisi olla muodonmuutoskykyistä kiinnityslaastia. Jossain tapauksessa sinne laitetaan erillinen joustava kerros, kuten vedeneriste, jotta betonin myöhempi kutistuminen ei irrota laattoja.

– Laatat ovat yleensä hyvin tiiviitä, mutta saumat ovat hyvin vesihöyryä läpäiseviä, ja betonin kosteus haihtuu niiden kautta. Toki nykyään käytetään isoja laattoja, joten myöhempi kuivuminen on hitaampaa ja ongelma tulee esiin vasta vaikka 15 vuoden päästä. Laatat voivat irrota hitaasti, ne ovat vain irti pohjasta ja kumisevat koputettaessa. Dramaattisin juttu on, että laattaan syntyy ensin paljon suuriakin jännityksiä, kunnes kuuluu pamahdus, ja osa laatoista on tötteröllä laattojen irrotessa kertalaakilla. Silloin pitää huonoimmassa tapauksessa koko lattia seinä laatoittaa uudelleen.

– Tämä ilmiö kuvaa hyvin jutun alussa kuvatun tilanteen, kun kylpyhuoneen laatat pullistuivat. Suihkun kohdalla tämä riski on yleensä pieni, koska siellä vedeneristeen alapuolisen betonin kutistuminen ei ole niin voimakasta kuin roiskevesialueen ulkopuolella.

Onko vuodenajalla vaikutusta betonilaatan kuivumiseen?

– Kyllä on. Voisi luulla, että kesällä, kun on lämmintä, kuivuu betoni nopeammin. Kesällä haasteena on kuitenkin ilmankosteus, joka hidastaa kuivumista. Erityisesti kesällä on tärkeää seurata paitsi lämpötila, myös ilman kosteusprosenttia, ja tarvittaessa kuivattaa työmaan ilmaa.

Mistä kaikkialta löytyy tietoa?

– Rakentamisen yleisistä ohjeista (RYL) löytyy yleistä tietoa muun muassa siitä, kuinka kuivaa betonin pitää olla, kun päällysmateriaaleja ryhdytään asentamaan. Materiaalivalmistajilla on viimekädessä velvollisuus ohjeistaa kosteuskriteerit. RT-korteista löytyy muun muassa se, miltä syvyydeltä kosteus pitää mitata. Korteista löytyy rautalankaohjeistus mittaamiseen, joka ei ole ihan yksinkertaista.

– Betonin kosteuden mittaamista koskeva RT-kortti uusittiin vuosi sitten. Edellinen kortti oli vuodelta 2010. Siinä oli kuusi rakennetyyppiä, jotka ovat tietenkin hyvin karkeita. Nyt lisättiin vielä yksi kerroksellisille rakenteille.

– Lisäksi löytyy valtava määrä kirjallisuutta aiheesta. Viimeisten vuosien aikana ovat eri tahot hartiavoimin ja yhdessä yrittäneet päivittää tietoa ajan tasalle.

– Ympäristöministeriö on paketoinut eri alojen toimijoiden kanssa Kuivaketju 10 -toimintatavan, josta löytyy ohjeita ja konkreettista tietoa. Se löytyy verkosta ja on ihan ilmainen. Kuivaketju 10 -toimintatapa kertoo hyvin myös sen, miten pienrakentajan kannattaa toimia.