Mikkelissä aloitettu hanke tähtää rakennusmateriaalin ja irtaimiston uudelleenkäyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa purkutöitä

Vuosina 2018–2020 Mikkelin kaupungin rakennusvalvonta myönsi 32 purkulupaa omakotitaloja suuremmille kohteille. Purettavien kohteiden kerrosala on yhteensä 48 000 neliömetriä.

Purettavista kohteista syntyvä jätemäärä on merkittävä: Esimerkiksi viljasiilojen purkamisesta syntyi betoni- ja tiilijätettä yli 8 000 tonnia.

Ympäristöministeriö julkaisi vuosi sitten oppaan purkukartoituksen tekemiseen. Mikkelin CityLoops-hankkeessa purkumateriaalikartoitus toteutettiin ensimmäisten joukossa Suomessa. Kohteena oli Pankalammen entisen hammashoitolan rakennus.

Hankkeessa kehitetään etenkin inventointikäytäntöjä. Mikkelin toimintakeskus on perustanut purkuryhmän, joka ottaa talteen myyntikelpoista irtaimistoa. Lisäksi hankkeessa otetaan käyttöön digitaalinen markkinapaikka purkutavaroille ja ESEDU:n kanssa tutkitaan tiilien ja puutavaran uudelleenkäyttöä.

– Irtaimiston uudelleenkäytössä olennaista on kehittää järjestely, jossa irtaimiston ja uudelleenkäytettävien rakennusosien inventointi tehdään mahdollisimman pian sen jälkeen, kun rakennus on päätetty poistaa käytöstä. Nykyisessä käytännössä rakennus voi olla kylmillään vuosia ennen purkamista, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Vuokko Malk selvittää.

CityLoops-hankkeeseen osallistuu Mikkelin lisäksi kumppaneita seitsemästä EU-maasta. Mikkelissä toteutuksesta vastaavat Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk.

Vain 1–4 prosenttia Mikkelin kaupungin kohteiden purkujätteestä on päätynyt Metsäsairilan lajittelu- ja kierrätyskeskukseen lajittelemattomana. Lajittelu on tehokasta, sillä sekalaisen rakennusjätteen käsittelystä peritään korkeampi hinta kuin lajitellusta jätteestä.

– Lajittelu- ja kierrätyskeskuksessa purkujätteestä poimitaan vielä lisää kierrätyskelpoisia jakeita. Betoni- ja tiilijäte hyödynnetään kenttä- ja tierakenteisiin ja puujäte murskataan energiakäyttöön. Viime vuosina on kehitetty uusia tekniikoita, joilla eristevillojen, kipsilevyn ja kattohuovan jätteet saadaan kierrätettyä, mutta niiden kustannukset ovat vielä melko korkeita, Metsäsairila Oy:n kehityspäällikkö Jonne Gråsten kertoo.

Purkutyön suunnittelussa korostuu sisäpurkuvaihe, jossa mahdollisen asbestityövaiheen jälkeen irrotetaan muun muassa sisäkattojen, väliseinien ja lattioiden materiaalit enimmäkseen käsin.

– Eristevillat voidaan kierrättää, jos lasi- ja kivivilla otetaan erikseen talteen ja säilytetään kuivana. Puutavarassa voi olla arvokkaita lattialankkuja, puupalkkeja ja sisustuksessa jalopuuta. Eristeiden ja kipsin erillinen talteenotto sisäpurkuvaiheessa vähentää pölyämistä konepurkuvaiheessa ja vähentää purkumateriaalien epäpuhtauksia kuten sulfaattipitoisuuksia, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ympäristöasiantuntija Raimo Lilja selvittää.

Yksi hankkeen tavoitteista on minimoida bitumipitoisen betonin osuus purkubetonissa. Liljan mukaan eräissä Mikkelin kaupungin kohteissa jopa 30-40 prosenttia betonijätteestä on ollut bitumin saastuttamaa.

– Tarkemmalla lajittelulla pilaantuneen betonin määrä voisi olla paljon pienempi. Joissakin kohteissa tiilijätteen vanadiinipitoisuus on ollut niin korkea, että tiilimurskaa ei voida käyttää maarakennukseen. Myös tätä ongelmaa on tarkoitus tutkia, hän sanoo.

Purkujätteen hyödyntämisaste Mikkelin kohteissa on nykyisinkin korkea, yli 90 prosenttia. CityLoops-hankkeessa tavoitteena on lisätä korkeamman jalostusasteen hyödyntämistä.

– Tämä voisi merkitä tiilien ja puutavaran uudelleenkäyttöä sekä betonijätteen, eristevillan ja kattohuovan jalostamista tuotteiksi. Puutavaran osalta uudelleenkäyttö rajoittuu pääasiassa piharakentamiseen.

Liljan mukaan purkumateriaalien uudelleenkäytön haasteena on toistaiseksi se, että kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

"Purkua suunniteltaessa pitäisi samalla suunnitella materiaalien hyödyntämistä uudessa rakennushankkeessa. Pitkällä aikavälillä kiertotalous tarkoittaa rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön ja kierrätyksen huomioimista jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa."
Raimo Lilja, ympäristöasiantuntija, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy