Poriin rakennetaan Luotitalo: Tutustu rakenteellisiin erityispiirteisiin ja hankkeen etenemiseen

Turvallisuuskeskuksen viimeisimmän harjoitussimulaattorin, ns. Luotitalon rakennustyöt ovat alkaneet. Viranomaistoimijoiden tarvelistan kärjessä ollut erikoisrakennus vastaa valmistuttuaan moneen tarpeeseen tarjoamalla eri organisaatioille täysin uudenlaisia harjoittelumahdollisuuksia.

– Turvallisuuskeskus kuuntelee aina viranomaistoimijoita harjoitusalueen kehittämisen suhteen, sanoo Länsi-Suomen pelastusharjoitusaluesäätiön asiamies Aleksi Vihtilä.

Luotitalon hankesuunnittelu käynnistyi jo vuonna 2022. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta myönsi joulukuussa 2023 Länsi-Suomen pelastusharjoitusaluesäätiölle investointiavustuksena 500 000 euroa Porin Luotitalo-hankkeeseen.

– Rakennuksen toteutussuunnittelu käynnistyi vuoden 2023 lopulla ja syksyllä 2024 saatiin urakkatarjoukset. Rakennuslupa myönnettiin viime marraskuussa ja sen myötä päästiin aloittamaan maanrakennustyöt, kertoo Vihtilä.

Hankkeen kokonaiskustannukseksi on arvioitu 2,5 miljoonaa euroa. Rahoitus koostuu säätiön ottamasta pankkilainasta sekä edellä mainitusta eduskunnan myöntämästä 0,5 miljoonan euron tuesta.

Ensi silmäyksellä Luotitalo muistuttaa tavanomaista 3-kerroksista pienkerrostaloa, rakennuksen kokonaiskerrosalan ollessa 833 neliömetriä. Ainoa silmiinpistävä erityispiirre ulkoa päin on ensimmäisen ja toisen kerroksen ikkunattomuus.

Kerrosten käyttötarkoitus selittää miksi ikkunat puuttuvat: kaksi ensimmäistä kerrosta ovat ns. ballistisia kerroksia, joiden erikoisrakenteet ja sisätilaratkaisut mahdollistavat kovilla ampumatarvikkeilla ampumisen harjoittelun, esimerkiksi virka-asekalustolla tai rynnäkkökiväärillä.

– Suomessa ei toistaiseksi ole mahdollisuuksia ampua sisällä kovilla jalkaväkiaseilla 360 astetta ympäri. Nykyinen turvallisuustilannekin puoltaa tällaisen ympäristön rakentamista. Viranomaisille, jotka käyttävät asetta työssään, Luotitalo mahdollistaa kokonaan uuden harjoitusympäristön, jossa voi ampua sisätiloissa ja porrashuoneessa aitoja tilanteita jäljitellen, selittää Vihtilä

Kolmas kerros, jota kutsutaan myös myrkkykerrokseksi, tarjoaa olosuhteet CBRN-harjoittelua varten. Lyhenne tulee sanoista Chemical, Biological, Radiological, Nuclear ja tarkoittaa harjoittelua kemiallisiin (C), biologisiin (B), säteily- (R) ja ydin- (N) uhkatilanteisiin. Normaalin rakennussuunnittelun lisäksi moni viranomaistaho on ollut vahvasti mukana suunnittelussa tarjoten asiantuntija-apua.

Selvää on, että näin erityislaatuisessa käytössä olevan rakennuksen rakenneratkaisut poikkeavat tavanomaisista, vaikkakin ns. perusrakenteet tehdäänkin betonielementeistä ja ontelolaatoista.

– Seiniin ja kattoon kiinnitetään teräslevyt jo rakennusvaiheessa ”harhalaukauksia” varten eli suojaamaan betonia, koska kohteen seinien luodinkestävyys JV-aseiden kaliibereille on oleellinen asia rakennuksessa. Teräslevyjen päälle kiinnitetään vielä kumi kimmokkeiden estämiseksi, kertoo Vihtilä.

Hänen mukaansa rakennuksen sisälle tulevat ns. ballistiset väliseinät tilataan laadukkaalta ja sertifioidulta toimittajalta.

– Sen lisäksi että jo tarjousvaiheessa ballististen seinien kestävyys tuli todentaa, myös valmiista seinistä tullaan pyytämään testidokumentaatiot, tarkentaa Vihtilä.