Kerrostalot maan tasalle ja uutta tilalle
Näin toimii purkava täydennysrakentaminen
Helsingin Mellunmäessä käynnistyy Suomen suurin purkavan täydennysrakentamisen hanke. Mistä siinä on kyse?
Mellunmäen metroaseman välittömässä läheisyydessä sijaitsevat seitsemän kolmikerroksista kerrostaloa puretaan uudenlaisessa hankkeessa, jossa niiden tilalle rakennetaan muun muassa uusia omistusasuntoja ja liiketiloja. Mellunmäen metroaseman välittömässä läheisyydessä sijaitsevalle tontille rakennetaan yhteensä 16 nykyaikaista asuintaloa, joihin tulee myös ravintoloita ja päiväkoti. Asemakaavasuunnittelusta on vastannut Suomen Arkkitehtipalvelu.
Hankkeen alulle laittaneet taloyhtiöt ovat olleet vaikuttamassa asunto-osakeyhtiölain muutokseen. Lakia on muutettu niin, että se mahdollistaa purkavan täydennysrakentamisen. Ehtona on, että yli 80 prosenttia taloyhtiön asukkaista kannattaa hanketta. Ennen lakimuutosta vastaavanlainen hanke voitiin toteuttaa vain, jos jokainen asukas kannatti sitä. Mellunmäen taloyhtiöt ovat valmistelleet hanketta vuodesta 2014 alkaen.
A-Insinöörien hankekehitysjohtaja Markus Saaren mukaan muuallakin Suomessa on valmisteltu vastaavia hankkeita, mutta Mellunmäessä lähdettiin liikkeelle ensimmäisenä. A-Insinöörit on ollut mukana edistämässä hanketta.
Purkavan täydennysrakentaminen oli aiemmin mahdollista vain, jos jokainen asukas kannatti sitä. 1.3.2019 alkaen riittää 80% enemmistö päätökseen purkavasta uudisrakentamisesta.
Mellunmäen projektista tekee poikkeuksellisen se, että hankkeeseen on koottu sijoittajien ryhmä, joka ostaa kaikki nykyiset asunnot ja saa näin tontin haltuunsa.
– Taloyhtiöiden lähtökohtana on ollut, että kauppa olisi jokaiselle asukkaalle taloudellisesti kannattava ja mahdollistaisi muuton uuteen asuntoon putkiremontin hinnalla. Tavoitteena on ollut, että saamme kaikki osakkaat hankkeen taakse, Saari jatkaa.
Kaupan kannattavuutta on lisännyt se, että uudistettavaan kortteliin on kaavoitettu runsaasti uusia asuinneliöitä. Saaren mukaan tämä mahdollistaa hyvän tuoton nykyisistä asunnoista.
– Ostohinta on huomattavasti korkeampi kuin asuntojen nykyarvo.
Asuntokaupan jälkeen asukas voi jatkaa asumista vuokralaisina nykyisissä asunnoissaan, ja heillä on etuosto-oikeus uusista taloista.
Millaisiin kohteisiin sopii ja millaisiin ei?
Purkavan täydennysrakentamisen valinneet taloyhtiöt pohtivat ennen päätöstä linjasaneerausta ja nykyisten talojen korottamista ja täydennysrakentamista.
Suurin osa asukkaista ei ollut valmis sijoittamaan linjasaneeraukseen, joka olisi maksanut yli 1000 euroa asuinneliötä kohden.
Täydennysrakentaminen ei puolestaan osoittautunut sekään riittävän kannattavaksi, joten ideasta luovuttiin.
– Taloyhtiöt ovat valmistelleet asemakaavamuutosehdotuksen yhteistyössä kaupungin kanssa jo vuonna 2014. Silloin kaava kuitenkin kaatui muutamien yhtiön asukkaiden vastustukseen. Tästä syntyi ajatus asunto-osakeyhtiölain muuttamiseen, Saari kertoo.
Hänen mukaansa purkava täydennysrakentaminen sopii kohteisiin, joissa nykyisiä rakennuksia ei syystä tai toisesta kannata enää korjata, ja jotka sijaitsevat lähellä joukkoliikenteen asemia tai kaupunginosakeskuksia.
"Tällainen tapa ei välttämättä sovi kohteisiin, joissa ei saada riittävää taloudellista hyötyä tontin rakennusoikeuden myynnistä. Eikä myöskään sellaisiin, joissa on järkevämpää panostaa nykyisten kiinteistöjen säilyttämiseen."
Markus Saari, hankekehitysjohtaja, A-Insinöörit
Jätevesien hukkalämpö hyötykäyttöön
Alueelle on suunnitteilla maalämpöön ja aurinkoenergiaan perustuva alueellinen energiaratkaisu. Helsingin kaupunki on ollut vahvasti mukana sen suunnittelussa.
– Energiaratkaisun suunnittelu on vielä kesken, mutta ajatuksena on hyödyntää geotermistä energiaa, aurinkoenergiaa ja esimerkiksi jätevesien hukkalämpöä. Energiaratkaisu suunnitellaan koko aluetta palvelevaksi, eli alueelle tulisi yksi lämpökeskus, josta energia jaetaan koko alueen taloihin. Alueelle perustettaisiin myös energiayhteisö, jossa energiaa voidaan jakaa taloyhtiöiden välillä. Ylijäävä sähköenergia myydään sähköverkkoon, Saari selvittää.
Aiheeseen liittyvää
Kun toteutusmuoto ratkaisee - Katso eri tapojen risut ja ruusut
Rakennushankkeen toteutusmuodon valinta voi ratkaista hankkeen onnistumisen. Listasimme eri toteutusmuotojen hyvät ja huonot puolet.
Uusia rakennusalan ohjekirjoja julkaistu
Ohje on rakennushankkeen eri osapuolten käyttämä työkalu savunpoistoon liittyvien säädösten ja standardien soveltamisessa. Pakollisesti noudatettavien säädösten lisäksi se ottaa huomioon sopimusperusteiset vaatimukset savunhallinnalle.Ohje on uudistettu versio vuonna 2012 ilmestyneestä savunpoisto-ohjeesta RIL 232-2012 Rakennusten savunpoisto. Suunnittelu, toteutus ja ylläpito.Julkaisu antaa suunnitteluohjeet savunpoiston mitoitukselle ja laitteistoille sekä niiden asennus-, kunnossapito- ja käyttöohjeet. Ohjeessa sisältää savunhallinnan rakennuksen paloturvallisuudessa, savunhallinnan suunnitteluperusteet ja lähtökohdat, savunhallintasuunnitelman, painovoimaisen ja koneellisen savunpoiston suunnittelun, paineistukseen perustuvan savunhallintajärjestelmän suunnittelun, suuntapainepuhallinlaitteiden suunnittelun, savunhallinnan sähköisten järjestelmien suunnittelun, savunhallintajärjestelmien liittymisen muihin järjestelmiin, savunhallintalaitteiden kuvaukset ja vaatimukset, savunhallintajärjestelmien asennuksen, käytön, huollon, kunnossapidon ja tarkastukset, savunhallinnan sammutus- ja pelastustoiminnassa. Liitteenä mm. mitoitustaulukoita ja esimerkkejä.Ohje on tarkoitettu rakennuttajille, urakoitsijoille, suunnittelijoille, laitetoimittajille ja viranomaisille sekä myös rakennuksen käyttäjille.
Ilmastoystävällinen rakentaminen vaatii nopeita toimia - Ympäristöministeriö tiedottaa
Rakennukset ja rakentaminen kuluttavat puolet maapallon luonnonvaroista ja noin 40 prosenttia energiasta. Ne aiheuttavat noin kolmanneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä väestönkasvun, kaupungistumisen ja merenpinnan nousun kasvattaessa rakentamisen tarpeita entisestään. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen vetosi New Yorkissa YK:n kestävän kehityksen kokouksen yhteydessä rakennusalaan vähähiilisen rakentamisen vauhdittamiseksi.
Tyylikäs julkisivupäivitys 1800 neliölle peltilamellilla – katso video ja muutoskuvat
Rakennuskohteet ovat keskenään erilaisia ja projektit vaativatkin toisinaan kohdekohtaista erityissuunnittelua ja toteutusta. Lappeenrannassa entisessä teollisuushallissa, jossa toimii nykyisin autokauppa, toteutettiin 1800 neliön julkisivusaneeraus ja materiaaliksi valittiin pelti. Saneerauksen toteutustapa peltilamellista edellytti uuden tuotteen kehitystä rakentamisen yhteydessä. Ratkaisulla tavoiteltiin erityisesti näyttävyyttä. Katso kuvien lisäksi video!
Yhteistyön ansiosta betonipintoihin saatavilla nyt myös kolmiulotteisuutta
Taiteilija Renata Jakowleffin idea virisi hänen työstäessään lasitaidettaan. Hän oivalsi, että kuumalla lasimassalla sekä betonilla on jotain yhteistä – plastisuus. Näin syntyi uusi innovaatio, joka antaa mahdollisuuden luoda perinteisen sileän betonipinnan sijasta betonielementteihin kolmiulotteisen kuvion sekä lähes rajattomat mahdollisuudet yksilöllisyyteen. Näin harmaasta betoniseinästä on mahdollista saada näyttävä ja huomiota herättävän mielenkiintoinen yksityiskohta.
Merkittävää etua patentoidusta julkisivuratkaisusta
Julkisivu on rakennuksen näkyvin osa, johon kannattaa panostaa. Tyylikäs ja näyttävä julkisivu on rakennuksen paras käyntikortti. Oli kyseessä uudis- tai saneerauskohde, patentoidulla Metehe Concertto -julkisivuratkaisulla uudistat julkisivun todella nopeasti, tyylikkäästi ja kustannustehokkaasti. Concertto-peltijulkisivu on helppo toteuttaa alkaen suunnittelusta työmaatoteutukseen.
