Kerrostalot maan tasalle ja uutta tilalle
Näin toimii purkava täydennysrakentaminen
Helsingin Mellunmäessä käynnistyy Suomen suurin purkavan täydennysrakentamisen hanke. Mistä siinä on kyse?
Mellunmäen metroaseman välittömässä läheisyydessä sijaitsevat seitsemän kolmikerroksista kerrostaloa puretaan uudenlaisessa hankkeessa, jossa niiden tilalle rakennetaan muun muassa uusia omistusasuntoja ja liiketiloja. Mellunmäen metroaseman välittömässä läheisyydessä sijaitsevalle tontille rakennetaan yhteensä 16 nykyaikaista asuintaloa, joihin tulee myös ravintoloita ja päiväkoti. Asemakaavasuunnittelusta on vastannut Suomen Arkkitehtipalvelu.
Hankkeen alulle laittaneet taloyhtiöt ovat olleet vaikuttamassa asunto-osakeyhtiölain muutokseen. Lakia on muutettu niin, että se mahdollistaa purkavan täydennysrakentamisen. Ehtona on, että yli 80 prosenttia taloyhtiön asukkaista kannattaa hanketta. Ennen lakimuutosta vastaavanlainen hanke voitiin toteuttaa vain, jos jokainen asukas kannatti sitä. Mellunmäen taloyhtiöt ovat valmistelleet hanketta vuodesta 2014 alkaen.
A-Insinöörien hankekehitysjohtaja Markus Saaren mukaan muuallakin Suomessa on valmisteltu vastaavia hankkeita, mutta Mellunmäessä lähdettiin liikkeelle ensimmäisenä. A-Insinöörit on ollut mukana edistämässä hanketta.
Mellunmäen projektista tekee poikkeuksellisen se, että hankkeeseen on koottu sijoittajien ryhmä, joka ostaa kaikki nykyiset asunnot ja saa näin tontin haltuunsa.
– Taloyhtiöiden lähtökohtana on ollut, että kauppa olisi jokaiselle asukkaalle taloudellisesti kannattava ja mahdollistaisi muuton uuteen asuntoon putkiremontin hinnalla. Tavoitteena on ollut, että saamme kaikki osakkaat hankkeen taakse, Saari jatkaa.
Kaupan kannattavuutta on lisännyt se, että uudistettavaan kortteliin on kaavoitettu runsaasti uusia asuinneliöitä. Saaren mukaan tämä mahdollistaa hyvän tuoton nykyisistä asunnoista.
– Ostohinta on huomattavasti korkeampi kuin asuntojen nykyarvo.
Asuntokaupan jälkeen asukas voi jatkaa asumista vuokralaisina nykyisissä asunnoissaan, ja heillä on etuosto-oikeus uusista taloista.
Millaisiin kohteisiin sopii ja millaisiin ei?
Purkavan täydennysrakentamisen valinneet taloyhtiöt pohtivat ennen päätöstä linjasaneerausta ja nykyisten talojen korottamista ja täydennysrakentamista.
Suurin osa asukkaista ei ollut valmis sijoittamaan linjasaneeraukseen, joka olisi maksanut yli 1000 euroa asuinneliötä kohden.
Täydennysrakentaminen ei puolestaan osoittautunut sekään riittävän kannattavaksi, joten ideasta luovuttiin.
– Taloyhtiöt ovat valmistelleet asemakaavamuutosehdotuksen yhteistyössä kaupungin kanssa jo vuonna 2014. Silloin kaava kuitenkin kaatui muutamien yhtiön asukkaiden vastustukseen. Tästä syntyi ajatus asunto-osakeyhtiölain muuttamiseen, Saari kertoo.
Hänen mukaansa purkava täydennysrakentaminen sopii kohteisiin, joissa nykyisiä rakennuksia ei syystä tai toisesta kannata enää korjata, ja jotka sijaitsevat lähellä joukkoliikenteen asemia tai kaupunginosakeskuksia.
"Tällainen tapa ei välttämättä sovi kohteisiin, joissa ei saada riittävää taloudellista hyötyä tontin rakennusoikeuden myynnistä. Eikä myöskään sellaisiin, joissa on järkevämpää panostaa nykyisten kiinteistöjen säilyttämiseen."
Markus Saari, hankekehitysjohtaja, A-Insinöörit
Jätevesien hukkalämpö hyötykäyttöön
Alueelle on suunnitteilla maalämpöön ja aurinkoenergiaan perustuva alueellinen energiaratkaisu. Helsingin kaupunki on ollut vahvasti mukana sen suunnittelussa.
– Energiaratkaisun suunnittelu on vielä kesken, mutta ajatuksena on hyödyntää geotermistä energiaa, aurinkoenergiaa ja esimerkiksi jätevesien hukkalämpöä. Energiaratkaisu suunnitellaan koko aluetta palvelevaksi, eli alueelle tulisi yksi lämpökeskus, josta energia jaetaan koko alueen taloihin. Alueelle perustettaisiin myös energiayhteisö, jossa energiaa voidaan jakaa taloyhtiöiden välillä. Ylijäävä sähköenergia myydään sähköverkkoon, Saari selvittää.