Kapillaarikosteus uhkaa vanhoja taloja: Näin eräs taloyhtiö pysäytti sen ilman purkutöitä
Suomalainen SafeDrying-järjestelmä pelasti taloyhtiön kellaritilat – asukkaat huomasivat eron viikossa.
Vuonna 1958 valmistuneessa pienkerrostalossa Jyväskylässä havaittiin kosteutta kellaritiloissa ja alakerran huoneistossa. Kapillaarikosteuden taltuttamiseen ei löytynyt ratkaisua perinteisistä keinoista, eikä salaojitus yksin riittänyt. Jyväskyläläinen taloyhtiö löysi avun SafeDrying-kuivatusjärjestelmästä, jonka avulla tilat saatiin kuiviksi ja sisäilma selkeästi paremmaksi.
Klassinen kosteusongelma: kapillaarikosteus vanhoissa rakennuksissa
Monet 1950–1970-luvuilla rakennetut taloyhtiöt kohtaavat ajan myötä tutun ongelman: kosteutta nousee maaperästä rakenteisiin, erityisesti kellaritiloihin ja maanvastaisiin seiniin. Tämä ilmiö, kapillaarikosteus, johtuu siitä, että vanhoissa rakennuksissa ei ole kapillaarikatkoa, kuten pestyä sepeliä, perustusten alla.
Kapillaarikosteus voi aiheuttaa merkittäviä ongelmia:
- Mikrobikasvustoja: Kun rakenteiden suhteellinen kosteus ylittää 75 %, mikrobikasvuston riski kasvaa merkittävästi.
- Sisäilmaongelmia: Kosteus voi heikentää sisäilman laatua, mikä vaikuttaa asukkaiden hyvinvointiin.
- Rakenteiden vaurioitumista: Pitkäaikainen kosteusrasitus voi heikentää rakenteiden kestävyyttä ja lyhentää rakennuksen käyttöikää.
Perinteiset korjausmenetelmät, kuten salaojitus, patolevyt tai vedeneristykset, eivät usein riitä ratkaisemaan kapillaarikosteuden aiheuttamia ongelmia, koska ne eivät puutu kosteuden nousun juurisyyhyn. Lisäksi näiden menetelmien kustannukset voivat olla korkeita, ja niiden tehokkuus epävarmaa.
Haluatko tietää, sopisiko SafeDrying teidän kohteeseenne? Pyydä esittely itsellesi tai tiimillesi
Vaajakoskella ei jääty odottamaan ja kapillaarikosteus pysäytettiin oikealla menetelmällä
Jyväskylän Vaajakoskella sijaitseva Kiinteistö Oy Vaajakoskentie 52 on pieni, vuonna 1958 valmistunut funkkistalo. Rakennuksessa on viisi asuinhuoneistoa ja kaksi liikehuoneistoa. Talossa alkoi keväällä 2024 ilmetä merkkejä kosteusongelmasta, kun kellarin lattioilla näkyi vettä.
– Huomasin palattuani Espanjasta, että asunnon ilma tuntui ihan erilaiselta kuin ennen. Olin ehtinyt tottua kosteuteen, mutta nyt ero oli selkeä, kertoo hallituksen puheenjohtaja ja isännöitsijä Aila Pokela.
Syy löytyi nopeasti: vuonna 2018 asennetun salaojituksen pumppu oli hajonnut, eikä hälytysvalo ollut toiminut. Sulamisvedet pääsivät vapaasti kellariin. Vaikka pumppu vaihdettiin, kosteus ei poistunut. Syvempi tarkastelu osoitti, että kyse ei ollut pelkästään salaojituksen toimintahäiriöstä, vaan rakennuksen alla olevasta maa-aineksesta, jonka läpi kosteus nousi perustuksiin. Tämä on tyypillistä vanhoissa taloissa, joissa ei ole nykyaikaisen rakentamisen edellyttämää kapillaarikatkoa.
– Me tiedostimme, että tämä on yleinen ongelma 1950-luvun rakennuksissa. Oli ihan selvää, että tarvittiin muuta kuin uusi salaoja, Pokela sanoo.
Pokela alkoi etsiä vaihtoehtoja. Ratkaisu löytyi SafeDrying-järjestelmästä. Yhteydenoton jälkeen asiantuntijat kävivät paikan päällä arvioimassa tilanteen ja totesivat sen klassiseksi kapillaarikosteustapaukseksi. Salaojitus ei olisi riittänyt, vaan kuivatus tarvittiin suoraan perustuksiin.
Hallituksessa käytiin asiasta perusteellista keskustelua, ja päätös järjestelmän käyttöönotosta tehtiin ylimääräisessä yhtiökokouksessa 6–1-äänin. Kuivatus aloitettiin lokakuussa 2024.
– Tehokuivauksen aikana pystyin asumaan normaalisti. Järjestelmä ei häirinnyt elämää mitenkään. Koko ajan näki myös selkeitä tuloksia, Pokela kertoo.
Oletteko te jo selvittäneet, mistä kohteen kosteudet todella johtuvat? Pyydä asiantuntija paikalle.
Tehokuivaus toi näkyvän muutoksen ja raikkaamman sisäilman
SafeDrying-järjestelmä otettiin käyttöön lokakuussa 2024. Asennuksen jälkeen käynnistettiin niin sanottu tehokuivaus, jossa järjestelmä toimii täydellä teholla ja poistaa maaperästä ja rakenteista vuosikymmenten aikana kerääntynyttä kosteutta.
– Tehokuivaus kesti noin puoli vuotta. Tänä aikana kosteusarvot tippuivat tasaisesti ja selvästi, Aila Pokela kertoo.
Kuivatus ei kuitenkaan tarkoittanut rakennustyömaata keskellä arkea. Kaikki tilat olivat koko ajan käytössä, myös ne, joita kuivattiin. SafeDrying-järjestelmä toimii rakenteiden sisällä eikä vaadi tilapäisiä evakkomuuttoja tai purkutöitä. Kuivatuskanavisto asennetaan joko rakenteiden sisään tai kiinni rakenteisiin, ja suljettu järjestelmä imee diffuusiolla kosteudet pois rakenteista.
– Olin koko kuivauksen ajan asunnossani ja käytin kaikkia tiloja normaalisti. Ero aiempaan oli selvä. Sisäilma oli raikkaampi ja kuivempi, ja sen huomasivat muutkin kuin minä, Aila kertoo.
SafeDrying-järjestelmän mukana tuli etäluettava valvonta, jonka avulla kosteusarvot voidaan tarkistaa reaaliaikaisesti. Tämä tuo taloyhtiölle konkreettista mielenrauhaa.
– SafeDrying-etävalvonta on ollut todella hyvä apu. Se osoittaa selvästi, että järjestelmä toimii. Lisäksi laitteisto jää meille pysyvästi, Pokela huomauttaa.
Tehokuivauksen päätyttyä järjestelmä siirrettiin ylläpitotilaan. Se tarkoittaa, että laitteisto toimii kevyemmällä teholla ja ylläpitää rakenteiden kuivuuden pitkällä aikavälillä.
Vinkki muille taloyhtiöille: Puuttukaa ajoissa ja valitkaa ratkaisu, joka toimii
Vaajakoskentie 52:n taloyhtiössä ollaan tyytyväisiä. Kapillaarikosteus saatiin hallintaan ilman laajoja purkutöitä, tiloja ei menetetty remontin ajaksi ja sisäilma parani nopeasti. Mutta tärkeintä oli, että ongelmaan tartuttiin ajoissa, eikä tyydytty paikkailemaan oireita.
– Jos jotain haluan painottaa muille taloyhtiöille, niin sitä, että tutkikaa kaikki hyvissä ajoin vanhan rakennuslain mukaan rakennetuissa taloissa oleva kapilaari ilmiö ja puuttukaa asiaan nopeasti. Se säästää aikaa ja hermoja.
Jyväskyläläisessä taloyhtiössä oli salaojitus, mutta siitä ei ollut apua. Kapillaarinen kosteus nousee maasta suoraan rakenteisiin. Se pitää hoitaa ongelman juuresta.
Hän pitää SafeDrying-järjestelmää kustannustehokkaana investointina vanhalle talolle. Järjestelmä jää taloyhtiön omaisuudeksi, ja sen valvonta sekä uudelleenkäynnistys ovat helppoja. Samalla vältetään kalliit ja toistuvat korjaukset, jos kosteutta yritetään vain hallita pinnalta.
– Me tiedämme nyt, että vaikka kyseessä on vanha rakennus, kosteusongelma on hallittavissa. Meillä on järjestelmä, joka toimii, Pokela päättää.
Varaa maksuton asiantuntijakäynti ja selvitä, onko kohteessa kyse kapillaarikosteudesta sekä mitä asialle voisi tehdä.
Kun salaojitus ei riitä, tarvitaan järjestelmä, joka kuivaa varmasti
SafeDrying-järjestelmä on patentoitu suomalainen innovaatio, joka perustuu kuivaan ja lämpimään ilmaan, jota kierrätetään rakenteiden sisällä kulkevissa putkissa. Järjestelmä kuivattaa rakenteet tehokkaasti ja pitää ne kuivina koko rakennuksen elinkaaren ajan. SafeDrying-järjestelmä voidaan asentaa sekä uudisrakennuksiin että korjauskohteisiin, ja se mahdollistaa tilojen käytön kuivatuksen aikana.
Järjestelmän toimivuutta valvotaan reaaliaikaisesti etäluettavien mitta-antureiden avulla, mikä antaa taloyhtiölle varmuuden rakenteiden kuivuudesta ja mahdollistaa nopean reagoinnin mahdollisiin muutoksiin.
SafeDrying-järjestelmä on osoittautunut tehokkaaksi ratkaisuksi kapillaarikosteuden hallintaan, ja se on käytössä yli 250 kohteessa ympäri Suomea.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Rakennusten kosteusongelmat kuriin: Kuivausratkaisu, joka toimii
SafeDrying - rakenteiden kuivaus
Miten tehdään ikuisesti kuiva rakennus?
Aina salaojaremontti ei ole ratkaisu – näin korjaat rinnetonttien mahdottomat kosteusongelmat
Rivitalojen kosteusongelmat alkavat salaa – As Oy Rantahaka näyttää, miten ne ratkaistaan
Ennaltaehkäise lumen sulamisen tuomat ongelmat
Luetuimmat
Uusimmat