Kaukolämmön todelliset hiilidioksidipäästöt huomioitava E-luvun määrittelyssä

Eri lämmöntuotantomuotojen uudet E-luvut tulevat voimaan keväällä 2026. E-luku toimii rakennuksen energiatehokkuuden mittarina, joka ilmaisee laskennallisen primäärienergian kulutuksen vuositasolla. Se ottaa huomioon eri energiamuodot (kuten sähkö, kaukolämpö ja puu) ja antaa niille erilaiset laskentakertoimet.

E-luvulla on merkitystä, koska suunnittelijat, rakennuttajat ja tilojen käyttäjät perustavat päätöksensä siihen. On tärkeää, että eri lämmitysratkaisuja käsitellään tasapuolisesti E-lukujen määrittelyssä, jotta laskennallinen energiatehokkuus vastaa todellisuutta mahdollisimman tarkasti.

Ympäristöministeriö vastaa Suomessa käytettävien E-lukun kertoimien määrittämisestä, ja niiden uudistaminen perustuu osittain EU:n energiatehokkuusdirektiiviin (EPBD). Tällä hetkellä energiatehokkuusluokkia on seitsemän, A–G, joista kaikkein energiatehokkaimmat rakennukset kuuluvat A-luokkaan.

Noin 40 prosenttia EU:n loppuenergiakäytöstä ja hiilidioksidipäästöistä syntyy rakennusten lämmittämisestä ja jäähdyttämisestä.

E-lukujen arvot uudistettiin Suomessa viimeksi vuonna 2018, mikä oli kyseiseen aikaan sopivaa. Kaukolämmön tuotantomenetelmät ovat kuitenkin muuttuneet merkittävästi viimeisen seitsemän vuoden aikana. Tämän vuoksi E-luvun määrittelyä tulee erityisesti kaukolämmön osalta päivittää.

Esimerkiksi Fortum on vähentänyt Espoon kaukolämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjä lähes 60 prosenttia vuoden 2019 tasosta.

E-lukujen määrittelyyn tarvitaan oikeudenmukaista laskentaa, joka ottaa huomioon eri tuotantomuotojen todelliset päästöt.

Kaukolämpöyhtiöiden lämmöntuotantotavat vaihtelevat yhtiöittäin. Esimerkiksi Fortum ottaa jatkuvasti käyttöön uusia sähköpohjaisia tuotantotapoja kuten sähkökattiloita ja lämpöpumppuja, joilla otetaan talteen hukkalämpöä ulkoilmasta ja erilaisista prosesseista. Käytämme edelleen myös biomassaa, mutta maakaasun pyrimme muuttamaan biokaasuksi vuosikymmenen loppuun mennessä. Monissa muissakin kaukolämpöyhtiöissä hiilidioksidin ominaispäästöt ovat vähentyneet merkittävästi.

Kaukolämmön E-luvun kertoimet tulisi päivittää vastaamaan tarkemmin kunkin tuotantomuodon todellisia päästöjä, mikä parantaa eri tuotantomuotojen vertailtavuutta.

Nykyistä suositeltavampi malli olisi verkostokohtainen kerroinjärjestelmä, joka huomioi eri kaukolämpöyhtiöiden tuotantotavat ja päästöt. Tämä mahdollistaisi oikeudenmukaisen kilpailun paikallisten lämmitysteknologioiden välillä ja toisaalta kannustaisi kaukolämpöyhtiöitä vähentämään edelleen hiilidioksidipäästöjään.

Ympäristöministeriö tarkastelee parhaillaan E-lukujen kertoimien tulevaisuutta. Mikäli kaikki kaukolämpöyhtiöt jatkavat yhden kansallisen kertoimen käyttöä, asiakkaiden päätöksenteko ei perustu paikallisen kaukolämmön todelliseen energiatehokkuuteen.

Kaukolämpö on Suomen yleisin lämmitysmuoto. Energiateollisuus ry:n viimeisimpien tilastojen mukaan noin 45 prosenttia asuin- ja palvelurakennuksista kuuluu kaukolämmön piiriin. Noin 17 prosenttia rakennuksista käyttää suoraa sähköä, ja lämpöpumppuja käytetään noin 8 prosentissa rakennuksista.

Erilaisia lämmitysmuotoja tarvitaan, koska Suomen alueet ovat hyvin erilaisia.

Fortum osallistuu aktiivisesti E-luvun uudistamiseen Energiateollisuus ry:n työryhmässä. Uskomme, että sääntely kehittyy tukemaan reiluja ja markkinaehtoisia ratkaisuja. Jatkamme myös aktiivisesti ponnistelujamme kaukolämmön kehittämiseksi kohti mahdollisimman vähäpäästöistä tuotantoa.