Vedon tunne voi poistua korvausilman lämmityksellä

Toimivan ilmanvaihdon tehtävänä on tuoda asuintiloihin puhtaaksi suodatettua ja raitista korvausilmaa. Erilaiset sisäilman epäpuhtaudet ja kosteus kulkeutuvat ulos poistoilmakanavista.

Kun korvausilma tulee asuntoon lämmittämättömänä, se voi aiheuttaa vedon tunnetta, oli kyse painovoimaisesta, tai huippuimurilla varustetusta poistoilmanvaihdosta.

Scanoffice Oy:n tuotepäällikkö Timo Lindholmin mukaan korvausilmalaitteen asennuksessa on otettava huomioon riittävä ilmanvaihto. Yleensä riittää yksi pyöreä tuloilmakanava olo- ja makuuhuoneisiin.

– Käytännössä korvausilmalaitteen kapasiteetin pitää riittää huoneen kuormitushuippuihinkin eli tuottamaan esimerkiksi kahden ihmisen vaatima korvausilmamäärä ulkolömpötilasta riippumatta.

Jos vetoisuus häiritsee, ratkaisuna on lämmittävä korvausilmalaite, jollaisia on saatavana joko lämmitysvastuksella tai kiertoilmalla toimivina. Kiertoilmalaite sekoittaa huoneen yläosaan kerrostunutta lämpöä. Laitteessa on korvausilmakanava, joka on varustettu suodattimella.

– Esisekoittunut ilma puhalletaan huoneen kattoon, jolloin vedon tunne oleskeluvyöhykkeeltä poistuu. Tällöin asumismukavuus paranee, lattioiden lämpötila nousee eikä tilaa tarvitse ylilämmittää, Lindholm selvittää.

Viime vuosina lämmittävät korvausilmalaitteet ovat kehittyneet. Aikaisemmin kaikki mallit oli varustettu lämmitysvastuksella, joka kulutti selvästi enemmän sähköä.

– Markkinoilla oli paineita kehittää laite, joka kuluttaa vähemmän energiaa. Kiertoilmaan perustuva korvausilmalaite toimii yhden watin teholla ja pystyy siitä huolimatta poistamaan vedon tunteen.

Lämmitysvastuksellinen laite voi käyttää lähes kilowatin energiaa, Lindholm sanoo. Hänen mukaansa kiertoilmalla saavutetaan parempi vedontunteen poisto, koska hukkalämpö palautetaan katonrajasta lattialle. Tällöin lämmitystarve pienenee. Laitteen suurin hyöty käyttäjälle on vedoton asuintila.

– Samalla varmistetaan, että huoneilma on riittävän hapekasta, jolloin korvausilman tuloa huoneeseen ei tarvitse rajoittaa. Rajoittaminen voi johtaa hiilidioksidipitoisuuden nousuun huoneilmassa, Lindholm huomauttaa.

Riittävällä korvausilmalla estetään alipaineen kasvu. Se voi aiheuttaa merkittäviä sisäilmaongelmia.

"Jos korvausilma suljetaan, alapohjan tai yläpohjan toksiininen ilma voi päästä sisäilmaan. Avoimet korvausilmakanavat ovat halpa keino pitää sisäilma terveellisenä."
Timo Lindholm, tuotepäällikkö, Scanoffice Oy

Lindholm mainitsee tyypillisenä esimerkkinä elementtikerrostalot, joiden sisäilma voi heikentyä postiluukun kautta vuotavasta sisäilmasta. Sisäilmaan pääsee sitä kautta porraskäytävän likaista ilmaa. Myös radonpitoisuuden nousu kielii usein suljetuista korvausilmaventtiileistä.

Lämmittävä kiertoilmalaite asennetaan korvausilmaventtiilin paikalle. Taloteknisesti toimenpide ei eroa tavallisen korvausilmaventtiilin asentamisesta.