Menevätkö kuntasi urakat aina samoille yrityksille? Uusi tietokanta voi paljastaa, keneltä kunnat ostavat
Uusi tietovaranto voisi paljastaa myös pienet urakat ja paljonko kunta maksaa eri yrityksille
Uusi tietovaranto voisi paljastaa myös pienet urakat ja paljonko kunta maksaa eri yrityksille. Kuva: Shutterstock.
Tuntuuko joskus siltä, että kotikaupungin rakennusurakat on sovittu jo ennen tarjouskilpailua? Että samat urakoitsijat voittavat vuodesta toiseen ja pienemmät yritykset jäävät nuolemaan näppejään? Vai jakautuvatko urakat todellisuudessa useammalle toimijalle kuin miltä ulospäin näyttää?
Jatkossa näihin kysymyksiin voisi olla huomattavasti helpompi etsiä vastauksia. Hallitus antoi 8. lokakuuta 2026 eduskunnalle esityksen uudesta hankintatietovarannosta, jonka tarkoituksena on avata julkisten hankintojen ja ostolaskujen tietoja kaikkien tarkasteltaviksi.
Keneltä kunnat ostavat ja kuinka paljon?
Suomessa julkinen sektori käyttää vuosittain noin 50 miljardia euroa tavaroiden ja palvelujen hankintoihin. Osa hankinnoista kilpailutetaan julkisesti, mutta merkittävä määrä ostoista tehdään myös hankintalain kynnysarvojen alapuolella.
Nykyisin julkisia tarjouskilpailuja voi seurata Hilma-palvelussa. Uusi hankintatietovaranto kokoaisi hankintailmoituksia, kilpailutuksia ja ostolaskuja koskevia tietoja yhteen.
Tavoitteena on, että julkisista tiedoista voisi selvittää esimerkiksi, mitkä yritykset toimittavat kunnille rakennus- ja korjauspalveluja, kuinka paljon niiltä ostetaan ja miten julkisen sektorin ostot jakautuvat eri toimittajille.
Erityisen kiinnostavaa olisi päästä tarkastelemaan myös niitä pienhankintoja, joista ei tarvitse julkaista hankintailmoitusta.
Pienetkin urakat voisivat tulla aiempaa paremmin näkyviin
Rakennusalalla tehdään paljon yksittäisiä korjauksia, kunnossapitotöitä ja pienempiä urakoita. Kaikki eivät ylitä hankintalain kilpailuttamiskynnystä, eikä niistä siksi välttämättä löydy tietoa valtakunnallisesta hankintailmoituspalvelusta.
Uuteen tietovarantoon olisi tarkoitus kerätä ostolaskutietoja myös näistä hankinnoista.
Tämä voisi antaa paikallisille urakoitsijoille aivan uudenlaista tietoa oman alueensa markkinoista. Yritys voisi esimerkiksi tarkastella, minkälaisia palveluja kunta ostaa, mille toimittajille maksuja kertyy ja olisiko vastaaville palveluille kysyntää tulevaisuudessa.
Samalla kuntalaiset, yrittäjät ja toimittajat voisivat tarkastella aiempaa helpommin julkisten varojen käyttöä.
On kuitenkin syytä muistaa, ettei samalle urakoitsijalle toistuvasti päätyvä työ itsessään osoita suosimista. Taustalla voi olla esimerkiksi kilpailutettu puitesopimus, erikoisosaaminen tai se, ettei muita tarjouksia ole saatu. Avoimemmat tiedot helpottaisivat näidenkin tilanteiden selvittämistä.
Voisiko tieto paljastaa urakoiden suosimisen?
Hallituksen esityksen tavoitteisiin kuuluu myös korruption ja harmaan talouden torjuminen.
Jos ostotietoja voidaan vertailla hankintapäätöksiin ja kilpailutusten tuloksiin, mahdolliset poikkeamat voivat nousta nykyistä helpommin tarkasteltaviksi.
Esimerkiksi huomattava ostojen keskittyminen yhdelle yritykselle voisi herättää kysymyksen siitä, mihin valinnat perustuvat. Vastaavasti tietojen avulla voisi selvitä, että samalle yritykselle päätyneet urakat ovat seurausta asianmukaisesti kilpailutetusta pitkäaikaisesta sopimuksesta.
Tietovaranto voisi antaa aiempaa paremmat lähtötiedot selvittää, miten julkisia varoja käytetään.
Kaikki ostolaskut eivät tule kokonaisuudessaan julkisiksi
Vaikka tietovaranto kokoaisi laajasti julkisiin hankintoihin liittyviä tietoja, aivan kaikkea aineistoa ei julkaistaisi avoimesti.
Tietojen käsittelyssä olisi huomioitava muun muassa liikesalaisuudet, henkilötietojen suoja sekä turvallisuuteen liittyvät salassapitoperusteet. Erityisesti kriittiseen infrastruktuuriin ja kansalliseen turvallisuuteen liittyvien tietojen julkaisemista rajoitettaisiin.
Tietovarantoon kerättävien ja yleisölle julkaistavien tietojen välillä olisi siten eroa.
Myöskään pelkät ostolaskutiedot eivät välttämättä kerro, mitä yksittäinen urakka on kokonaisuudessaan maksanut. Sama sopimus voi sisältää lukuisia laskuja, ja laskutus voi jakautua usealle vuodelle.
Sinua saattaisi kiinnostaa: Rakennusprojektin dokumentaatio kuntoon – vältä riitelyt oikeudessa
Milloin ja mistä rakennusurakoiden ostotietoja voisi päästä tutkimaan?
Hallituksen esityksen mukaan uusi laki tulisi voimaan vuoden 2027 alussa. Ostolaskutietojen toimittaminen alkaisi kuitenkin vaiheittain.
Ensimmäisinä tiedon toimittamisen aloittaisivat valtion virastot ja laitokset 1. toukokuuta 2027. Hyvinvointialueiden, Senaatin ja Kelan tietojen toimittaminen alkaisi vuoden 2028 alussa. Kuntien ja kuntayhtymien ostolaskutietojen toimittaminen alkaisi ehdotuksen mukaan 1. elokuuta 2028.
Valtiokonttorin mukaan julkisia hankintatietoja esitettäisiin Tutkihallintoa.fi-palvelussa, ja ensimmäisiä ostolaskutietoja on tarkoitus julkaista syksyllä 2027. Hankintatietovarannon ylläpidosta ja kehittämisestä vastaisi Valtiokonttori.
Rakennusalan yrityksille tietovaranto voisi tulevaisuudessa tarjota uuden työkalun markkinoiden kartoittamiseen. Sen avulla voisi selvittää, millaisia rakennus- ja korjauspalveluja julkinen sektori ostaa ja ketkä ovat nykyisiä toimittajia.
Tulevien urakoiden tarjouskilpailuja pitäisi edelleen seurata muun muassa Hilmasta. Uusi tietovaranto kuitenkin täydentäisi tätä näyttämällä aiempaa paremmin, mitä julkinen sektori on tosiasiassa ostanut.
Hallituksen esitys on vielä eduskunnan käsiteltävänä, joten lain lopullinen sisältö ja toteutusaikataulu voivat muuttua.
Tarvitsetko apua? : Ennen kuin työmaalla tulee täysi juridinen stoppi – kysy asiantuntijalta
Lisätietoja ja lähteet:
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat