Ilmanvaihdon säätäminen tapetilla poikkeusaikana – Tehontarve normaalia suurempi

Kiinteistöjen LVI-tekniikka vaatii huoltoa talven kynnyksellä. Tänä vuonna sosiaali- ja terveysministeriö ja ympäristöministeriö ovat laatineet ohjeet asuinrakennusten korjaushankkeista. Ohjetta päivitettiin syyskuun lopulla.

• Päivitetty ohje asuinrakennusten korjaushankkeisiin (30.9.2020 STM & YM)

Sen mukaan meneillään olevia, sovittuja tai suunnitteilla olevia korjaushankkeita sekä takuukorjauksiin liittyviä tarkastuksia voidaan toteuttaa korona-aikana normaalisti, kunhan hankkeessa huomioidaan mahdolliset terveysriskit. Ministeriöt pitävät tärkeänä, että asukkaita ja riskiryhmään kuuluvia suojellaan niin, että asukkaat eivät ole samassa tilassa työmiesten kanssa. Ohjeistus kiinnittää huomiota myös hyvään käsihygieniaan ja turvaväleihin. Sairastuneiden tai karanteeniin asetettujen henkilöiden asuntoihin tulee ohjeistuksen mukaan tehdä vain välttämättömät korjaustoimenpiteet.

Ennen talvikautta LVI-järjestelmät on syytä tarkistaa, jotta vältytään lämmitysjärjestelmien häiriöiltä pakkasten aikana.

– Nyt on aika korjata kiinni jumiutuneet patteriventtiilit ja päivittää lämmitysjärjestelmän säätöarvot ja käyttöajat, erityisasiantuntija Juha-Ville MäkinenLVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä muistuttaa.

Mäkisen mukaan yleisimmät virheet huoltotoimenpiteissä liittyvät muun muassa automatiikan säätöön.

"Yleensä LVI-järjestelmissä huomiota ei kiinnitetä riittävästi vesi- ja ilmavirtojen tasapainoon rakennuksen eri osien välillä. Myös automatiikan säätöarvoja tai järjestelmän eri tehojen käyttöaikoja ei aina ole arvioitu suhteessa rakennuksessa tapahtuvaan toimintaan. Varsinaiset toimintahäiriöt ja niiden aiheuttajat tulevat korjatuiksi, mutta normaali järjestelmien toiminnan ylläpito tuntuu unohtuvan. Normaaliin ylläpitoon kuuluvat myös ilmanvaihdon suodattimien vaihdot, jotka jäävät turhan usein tekemättä."
Juha-Ville Mäkinen, erityisasiantuntija, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry

Laiminlyönneistä voi seurata turhaa energiankulutusta, tilojen käyttäjien kokemaa epämukavuutta ja huonon ilmanvaihdon vuoksi pahimmillaan kosteusvaurioita. Tilanteen pahentuessa eteen voivat tulla terveysriskit ja mittavatkin korjaukset. Vastuu rakennuksen kunnosta ja asuintilojen terveellisyydestä on Mäkisen mukaan aina kiinteistön omistajalla. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus velvoittaa omistajan ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin esimerkiksi silloin, jos lämpötilaa tai ilmanvaihtuvuutta koskevat olosuhderaja-arvot alittuvat tai ylittyvät.

Myös ilmanvaihtojärjestelmät kaipaavat huoltotoimenpiteitä ilmojen kylmetessä. Lämmön talteenotto on kytkettävä toimintaan ja suodattimien vaihto saattaa olla tarpeen. Korona-aika asettaa ilmanvaihdolle uusia vaatimuksia.

– Normaalisti asuintilojen ilmanvaihdon tehoa rajoitetaan päivisin ja ehkä öisin. Se on sinänsä ihan hyväksyttävää, kun suuri osa ihmisistä on pois kotoa eikä huoneilmaan tule kosteutta tai epäpuhtauksia. Korona-arki poikkeaa normaalista juuri siinä, että nyt ollaan enemmän kotona ja siksi ilmanvaihdon tehon tarve on suurempi, Mäkinen selvittää.

Ilmanvaihdon toimintaan ja ilman laatuun on syytä kiinnittää erityistä huomiota, koska sisäilmaan päätyy ihmisten lisääntyneen kotona olon takia normaalia huomattavasti enemmän epäpuhtauksia.

– Ihmiset kokevat sisäilman olosuhteet hyvin eri tavoin. Tarkkoja arvoja asumismukavuudelle tai sen muuttamiselle on vaikea antaa. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lähtee terveydellisistä vaatimuksista, ei niinkään mukavuudesta. Ilmanvaihdon määrää voidaan kuitenkin hetkellisesti muuttaa hyvinkin tuntuvasti.

Mäkinen muistuttaa, että suodattimet on vaihdettava aina niiden likaannuttua. Vaihdon merkki on muun muassa se, että suodattimesta aiheutuu merkittävää painehäviötä tai kun suodattimeen alkaa kerääntyä orgaanisia aineksia kasvualustaksi ei-toivotuille eliöille. Likaantumisen nopeus vaihtelee rakennuksen ympäristön kuormituksen mukaan.