• Etusivu
  • LVI

Ilmalämpöpumpusta voi nousta meteli taloyhtiössä – Asennus ei ole kaikkien etuoikeus

Rakentajan toimitus
Päivitetty 16.01.2025
20219_72275.jpg

Suositun ilmalämpöpumpun asentaminen ei ole mahdollista kaikissa taloyhtiössä. Kiinteistöliiton asiantuntijat haluavat korjata vääriä luuloja.

Korkein oikeus julkaisi ennakkopäätöksen tapauksesta, jossa osakkaalle oli annettu oikeus sijoittaa ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö huoneistoonsa kuuluvalle parvekkeelle.

Huoneiston ulkopuolisiin muutostöihin vaaditaan lain mukaan taloyhtiön lupa. Kyseisessä ennakkopäätöksessä läpivienti huoneistoparvekkeelle tulkittiin kuitenkin huoneiston sisäpuoliseksi muutostyöksi. Näin ollen kerrostaloyhtiöllä ei ollut oikeutta kieltää ilmalämpöpumpun asentamista.

Kiinteistöliitto Uusimaan lakimies, varatuomari Niklas Lindberg huomauttaa, että ilmalämpöpumppuasennus on aina käsiteltävä taloyhtiössä tapauskohtaisesti niin, että sen mahdolliset haitat yhtiölle tai muille osakkaille selvitetään.

"Puhelinneuvonnassamme kuulee virhetulkintoja, että oikeus asentaa ilmalämpöpumppu huoneistoparvekkeelle olisi itsestäänselvyys. Näin ei ole."
Niklas Lindberg, lakimies, Kiinteistöliitto Uusimaa

Osakkeenomistajalla on muutostyöoikeus hallinnassaan olevissa tiloissa. Huoneistoon kuuluva parveke on lähtökohtaisesti tällainen tila. Parvekkeella osakkeenomistajan muutostyöoikeus on kuitenkin suppeampi kuin muualla huoneistossa.

"Äänihaitta huolestuttaa"

Ilmalämpöpumppuasennuksista kerrostaloasunnoissa ei ole Kiinteistöliiton asiantuntijoiden mukaan annettu väärää tietoa osakkaille, mutta virheellisiä käsityksiä on voinut syntyä julkisuudessa olleen uutisoinnin perusteella.

– Saatetaan ajatella, että osakkaalla olisi aina oikeus asentaa ilmalämpöpumppu tai että yhtiö ei voisi missään tilanteessa kieltää sen asentamista huoneistoparvekkeelle, Lindberg sanoo.

Osakkaan on tehtävä etukäteen kirjallinen ilmoitus ilmalämpöpumpun asentamisesta isännöitsijälle tai hallitukselle. Yhtiöllä on mahdollisuus kieltää asennus, mutta kokonaan kieltäminen on viimeinen vaihtoehto.

Lindbergin mukaan asennuksiin suhtaudutaan pääsääntöisesti myönteisesti rivi- ja pientaloyhtiöiden hallituksissa. Toisin voi olla kerrostaloissa.

– Kerrostalojen hallitukset suhtautuvat nähdäkseni pääosin kriittisesti ulkoseinälle asennettavaan ilmalämpöpumppuun. Huoneiston parvekkeelle asennettavan pumpun osalta sanoisin, että hallitukset ovat jo ennen korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä suhtautuneet varovaisen myönteisesti asiaan. Toki jotkut suhtautuvat kriittisesti ja usein tällöin on kyse siitä, että pumpusta lähtevä ääni ja siitä naapureille aiheutuva haitta huolestuttaa. Ennakkopäätöksen myötä kriittinen suhtautuminen on nähdäkseni vähentynyt.

<p data-block-key="3eoq9">Ilmalämpöpumpun asentamiset julkisivuilla aiheuttavat taloyhtiöissä kriittisyyttä ulkoyksikköjen ulkonäön ja mahdollisten meluhaittojen takia.</p>
Ilmalämpöpumpun asentamiset julkisivuilla aiheuttavat taloyhtiöissä kriittisyyttä ulkoyksikköjen ulkonäön ja mahdollisten meluhaittojen takia.

Ulkoyksikön mahdollinen äänihaitta on yleisin väärä luulo. Todellisuudessa pumpun tuulettimen "propellin" aiheuttama ilmaääni on verrattavissa lähinnä navakkaan tuuleen. Ääni vaimenee selvästi jo muutaman metrin matkalla.

– Ainoat todelliset ääniongelmat ulkoyksiköissä aiheutuvat kompressorin käynnin tärinästä ja sen välittymisestä kevytrakenteiseen kuten puuvuorattuun ulkoseinään. Tällöin laite kannattaisi asentaa mieluummin maatelineelle kun seinätelineeseen, Kiinteistöliitto Uusimaan neuvontainsinööri Jari Hännikäinen kertoo.

Isännöitsijöiden suhtautuminen on neutraalimpaa. Kiinteistöliittoon isännöitsijöiltä tulevat kysymykset koskevat pääosin ilmalämpöpumppujen asennuksesta tehtävää päätöksentekoa ja sen oikeita menettelytapoja, teknisiä yksityiskohtia sekä osakkaiden vastuukysymyksiä.

Asennustyön huolimattomuus voi koitua vahingoksi

Osakkaiden yhdenvertainen kohtelu on Niklas Lindbergin mukaan tärkeä huomioida, mutta se voi aiheuttaa haasteita käytännössä.

– Ellei ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö ole mahdollista asentaa parvekkeelle siten, ettei se näy ulospäin, voi ilmanlämpöpumpun asentamisesta koitua esteettistä haittaa.

Osakkaiden yhdenvertaisen kohtelun periaatteeseen kuuluu, että jos yksi osakas saa luvan teettää ilmalämpöpumppuasennuksen niin, että se vaikuttaa julkisivuun, on vastaavassa asemassa oleville osakkaille annettava myöhemmin samanlainen lupa.

Yhdenvertaisen kohtelun on Lindbergin mukaan välillä pelätty johtavan Etelä-Euroopasta tuttuun tilanteeseen, jossa julkisivu on täynnä eri näköisiä ja kuntoisia ilmalämpöpumppuja.

Jari Hännikäisen mukaan kuntien ja kaupunkien julkisivulautakunnat eivät lähtökohtaisesti anna lupaa "paraatijulkisivun" puolen seinäasennuksiin.

– Parvekkeille kylläkin, hän tarkentaa.

20219_72276.jpg

Käytännön ongelmilta vältytään, jos ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö pystytään asentamaan kokonaan piiloon huoneistoparvekkeelle. Näissä tilanteissa asennuksesta voi kuitenkin koitua haittaa yhtiölle, jos asennusta ei anneta ammattilaisen vastuulle. Asennuksessa tulisi käyttää kylmäaine- ja sähköasennusluvan omaavaa alan ammattilaista.

– Pumpusta lähtevä ääni, kondenssivedet ja ulkoseinään tehtävä läpivienti ovat asioita, joista yhtiölle tai muille asukkaille voi aiheutua haittaa, ellei asennusta tehdä huolellisesti. Siksi pidämme tärkeänä, että asennuksesta tehdään aina muutostyöilmoitus etukäteen hallitukselle tai isännöitsijälle.

Jari Hännikäinen löytää useimmiten toivomisen varaa asennusten siisteydessä ja esteettisyydessä.

"Seinäläpiviennin oikea paikka ja viimeistely on tärkeää, samoin säänkestävyyden varmistaminen ulkotilassa ja ilmantiiveys sisäpuolella. Isoimmat ongelmat tulevat siitä, jos lauhde- ja kondenssivesiä ei pystytä johtamaan hallitusti pois ulkoyksikön alta tai jos tyydytään huonoimpaan vaihtoehtoon eli keruuastiaan. Silloin osakas jätetään 'herran haltuun' eli on osakkaan viitsimisen ja muistamisen varassa tyhjentää astia. Keruuastian täyttyessä vesi valuu hallitsemattomasti parvekelaatalle ja siitä ties minne. Tämä voi aiheuttaa vahinkoja yhtiön rakenteille sekä haittaa muille osakkaille, hän huomauttaa."
Jari Hännikäinen, neuvontainsinööri, Kiinteistöliitto Uusimaa
LVI
lämmitys
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

201712_51104.jpg
Tutustu edistykselliseen patteritermostaattiin
Tiesitkö että vaihtamalla perinteisen termostaatin älykkääseen termostaattiin voit säästää vuodessa melkoisesti? Vaihtamalla esimerkiksi yli 15 vuotta vanhan termostaatin omavoimaiseen malliin, voi energian säästösi olla 8 %, mutta jos vaihdat termostaatin Danfoss Eco™ termostaattiin, voi energiansäästösi nousta jopa 30 %:iin.
20208_66210.jpg
Kahdeksan kuukautta vuodessa ilman ostettua energiaa
Vuonna 2008 raitiovaunuonnettomuudessa loukkaantunut Mikael Turtiainen toteuttaa isänsä ja yhteistyökumppaneiden kanssa uutta omakotitaloa Tuusulan asuntomessuille. Lähes valmiin talon erikoisuutena on tavoite selvitä kahdeksan kuukautta vuodessa ilman ostettua energiaa.
neljä kättä muodostaa talon hahmon ja keskellä on LIUNE-logo
Hiilijalanjälki kuriin: Uuden rakennuslain vaatimukset pakottavat muuttumaan
Rakennusalan ammattilaisille on tulossa merkittäviä muutoksia uuden rakennuslain myötä, erityisesti ilmastovaikutusten osalta. Uusi rakentamislaki, joka sisältää ilmastonmuutosta käsitteleviä säännöksiä, astuu voimaan 1. tammikuuta 2025. On kuitenkin hyvä huomioida, että kaikki lain osat eivät tule voimaan samanaikaisesti. Esimerkiksi rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta ja rakentamisluvan käsittelyaikatakuu tulevat voimaan vasta 1. tammikuuta 2026.Vaikka 1.1.2025 on mainittu yleisenä voimaantulopäivänä, on tärkeää tarkistaa aina viimeisimmät tiedot, sillä yksittäisten säännösten voimaantuloajat voivat muuttua.
20204_64142.jpg
RAKAS-hanke kartoittaa rakennustyömaiden työelämätaitoja
TTS Työtehoseuran tiedote 20.04.2020.Työelämätaidot, joita myös metataidoiksi nimitetään, ovat entistä tärkeämpiä työelämässä, myös rakennustyömailla. RAKAS – Rakennusalan asenteiden, yhteistyöosaamisen ja työelämävalmiuksien kehittäminen -tutkimushankkeessa kartoitetaan ja analysoidaan rakennustyömaan työnjohtajien ja työntekijöiden työelämätaitoja ja niissä esiintyviä puutteita. Kartoituksen pohjalta kehitetään ja täydennetään opetustarjontaa niin ammatillisessa koulutuksessa kuin korkeakoulutasolla.Hanke toteutetaan TTS Työtehoseuran, Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja se toteutetaan ajalla 2020-2022.
20212_62415.jpg
Vaaralliset lumikuormat
Tilanne 16.2.2021Suomen ympäristokeskuksen mukaan lumikuorma Etelä- ja Keski-Suomessa on tällä hetkellä keskimääräisellä tasolla. Alkutalven kriittinen tilanne varsinkin kuplahallien katoilla on tasaantunut. Itä- ja Pohjois-Suomessa lumikuorma on jonkin alle keskiarvon.
Julkisten tilojen suunnittelu kaipaa myös aistiesteettömyyttä
Aistiesteettömyys on tärkeä huomioida nykyaikaisessa suunnittelussa
Pitkään on käyty keskustelua avokonttorien ja avonaisten opiskelutilojen tai päiväkotien soveltuvuudesta käyttäjille. Avonaisella tilalla haetaan usein vuorovaikutusta sitä käyttävien välille ja suunnittelussa taas tavoitellaan ilmavuutta ja tilantuntua. Mutta ovatko tällaiset tilat parhaita mahdollisia niitä päivittäin käyttäville?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton