• Etusivu
  • Sisustus

Aistiesteettömyys on tärkeä huomioida nykyaikaisessa suunnittelussa

Testaa ilmaisella sovelluksella, miten aistiesteetön tila on

Sari Nieminen
Päivitetty 02.10.2024
julkisten tilojen suunnittelu kaipaa myös aistiesteettömyyttä-1600x900

Pitkään on käyty keskustelua avokonttorien ja avonaisten opiskelutilojen tai päiväkotien soveltuvuudesta käyttäjille. Avonaisella tilalla haetaan usein vuorovaikutusta sitä käyttävien välille ja suunnittelussa taas tavoitellaan ilmavuutta ja tilantuntua. Mutta ovatko tällaiset tilat parhaita mahdollisia niitä päivittäin käyttäville?

Kuvittele ympärillesi tila, jossa on vanha rustiikkinen tiiliseinä ja muut seinät betonia. Lattia on maalattua betonia ja katossa teräspalkkeja ja teräspintaiset ilmastointiputket näkyvissä. Katseelle ehkä kaunis, mutta kuuloaistille ei. Miltä itsestäsi tuntuu hälyisessä huoneessa? Pystyisitkö keskittymään?

Aistiesteettömyys usein ajatellaan vain aistiyliherkille kuuluvaksi suunnittelun osaksi. Näin ei suinkaan ole. Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) DigiNepsy-hanke on vienyt aistiesteettömyyttä eteenpäin ja luonut tilojen aistikuormitusta kartoittavan työkalun, jota kuka tahansa voi kokeilla omassa työ- tai kotiympäristössään. Työkalu on alun perin luotu juuri julkisten tilojen arviointiin ja se onkin erinomainen apu arkkitehdeille ja suunnittelijoille tilojen suunnitteluun.

Aistiesteettömyyttä tutkivan ryhmään kuuluvat lehtori Hanna Hannukainen ja projektitutkija Toni Tammi. Mukana ryhmässä on myös hankkeen yhteistyökumppani, sisustussuunnittelija Paula Hellberg, joka on perehtynyt aistiesteettömään sisustamiseen.

Info

Info

Kaksi esimerkkiä tahattomasta suunnitteluvirheestä

Ensimmäisessä vanhusten hoivakodissa käytävän lattiaan oli laatoitettu raitoja sinne tänne. Muistisairaan ikäihmisen oli hyvin vaikea kulkea tummien raitakohtien ohi ja he ”jumiutuivat” näihin kohtiin, sillä nämä kohdat muistuttivat hänelle pudotusta.

Toinen esimerkki on myös vanhuksille tarkoitetusta kodista, jossa suihkuhuoneiden lattiat oli päällystetty kimaltavalla matolla. Matto muistutti lasinsirpaleita, joten muistisairasta vanhusta oli vaikea saada suihkuhuoneeseen, koska hän ei halunnut astua lasinsirpaleiden päälle.

Molemmat suunnitteluvirheet aiheuttivat hoitolaitoksen työntekijöille lisää tarpeetonta työtä.

Aistiesteettömyys on tilan käyttäjien huomioon ottamista

Aistiesteettömyys tarkoittaa kaikkien aistien huomioon ottamista suunnittelussa: kuulo, näkö, tunto ja haju. Kaikki mainitut aistit keräävät tietoa ympäristöstämme ja saattavat kuormittua yksin tai yhtä aikaa.

– Ei ole yhtään kalliimpaa suunnitella aistiesteetöntä tilaa, kuin muutakaan, muistuttaa Hannukainen. Itseasiassa hyvällä suunnittelulla säästetään paljon kustannuksissa ja arjen sujuvuuden kannalta se on hyvin merkityksellistä, Hannukainen korostaa.

Hellberg muistuttaa myös, että tämä vaikuttaa työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen.

Hannukaisen mielestä aistiesteettömyys on enenevässä määrin tärkeä asia, koska olemme menossa koko ajan suurempiin komplekseihin, kuten suurempiin kouluihin, päiväkotiyhteisöihin ja avokonttoreihin. Teemme ympäristöjä, joissa on paljon enemmän ihmisiä yhtä aikaa.

– Kenen tahansa on vaikea keskittyä tällaisessa tilassa, mutta ennen kaikkea lapsen, jonka hermosto vielä kehittyy. On pakko panostaa entistä enemmän aistiesteettömyyden suunnitteluun. Emme voi alkaa syyllistää yksilöä siitä, ettei pystytä keskittymään tai rauhoittumaan. Kysymys on enemmän yhteisöllinen ja meidän on tehtävä ympäristöjä, joissa ihmiset voivat paremmin, muistuttaa Hannukainen.

Aistiesteettömyyden arviointi ilmaisella sovelluksella

Aistiesteettömyyden arviointiin on kehitetty omaa sovellusta, joka kertoo käyttäjälle, mistä tilojen aistikuormitus muodostuu. Sovelluksen käyttö ei edellytä aiempaa tietämystä tai osaamista aistiesteettömyydestä.

– Sovellus on tarkoitettu kaikille tiloille, oli tila sitten huone tai kokonainen rakennus, kertoo Tammi.

Sovellusta lähdettiin tekemään julkiset tilat mielessä, mutta sovellusta voi aivan hyvin käyttää muihinkin tiloihin.

– Jos jokin sovelluksessa esitettävä kysymys ei ole tutkittavaan tilaan relevantti, sen voi ohittaa eikä kysymyksen jättäminen välistä vaikuta lopputulokseen. Arvioinnin voi myös tallentaa luonnoksena ja jatkaa myöhemmin. Lopussa vastaukset pisteytetään ja sovellus antaa neuvoja tilan aistiesteettömyyden parantamiseen, neuvoo Tammi.

Vinkkejä toimiston aistiesteettömyyden parantamiseen

Aisteja kuormittavassa ympäristössä kaikkien aivot reagoivat ärsykkeisiin, joskus jopa niin voimakkaasti, ettei työnteosta tai rentoutumisesta tule mitään. Yhtenä esimerkkinä avokonttori saattaa useimmille työntekijöille olla huono työympäristö.

– Kun kerran on rakennettu avokonttori, ei siitä umpikonttoria saa tehtyä kovin helposti, muistuttaa Tammi.

Kaikki pienetkin aistiesteettömyyttä helpottavat keinot on syytä ottaa näissä tiloissa käyttöön.

Hannukainen, Tammi ja Hellberg antavat vinkkejä avokonttorin aistiesteettömyyden ja samalla mukavuuden sekä työtehokkuuden parantamiseen.

Pelisääntöjen noudattaminen ja hiljaisen työn alue. Konttorille kannattaa järjestää hiljaisia tiloja, joissa työhön keskittyminen onnistuu. Tilassa ei saa suorittaa puheluita tai neuvotteluja.

Hyvä työpiste ei sijaitse paikassa, jota muut käyttävät läpikulkuun. Jos esimerkiksi hiljaisen tilan läpi pitää kulkea ulko-ovelle, ei paikka sovellu hiljaiseen käyttöön. Tilan käyttötarkoitus on hyvä suunnitella ja miettiä loppuun asti.

Näköärsykkeiden karsiminen. Jokaisella on toimistolla oma työpiste, johon voi rakentaa omia suojautumiskeinojaan esimerkiksi sermien avulla. Myös räikeiden värien käytön karsiminen auttaa. Omalla työpisteellä on myös hyvä pystyä säätämään valaistusta itselleen sopivaksi. Myös vireystilaa on helppo säädellä valaistuksella.

Jokapäiväinen jännittäminen vaihtuvasta työpisteestä syö myös työntekijältä turhaan energiaa.

akustiikkaa ja taustamelua poistava tuoli

Akustiikan parantaminen. Markkinoilla on monenlaisia akustiikkaa parantavia levyjä ja materiaaleja. Kattoon löytyy esimerkiksi ripustettavia akustiikkaelementtejä. Myös erilaisilla toimistoihin suunnitelluilla huonekaluilla, akustisilla kuutioilla ja puhelinkopeilla pystytään parantamaan tilan akustiikkaa ja äänimaailmaa. Absorptio on akustisen materiaalin tärkein ominaisuus.

Selkeä ja rauhallinen värimaailma. Ihmisen on helpoin hahmottaa tila, jossa on tummempi lattia, keskiväriset seinät ja valoa heijastava valkoinen katto. Väreillä ja muodoilla voi ohjata tilan käyttöä.

Värien määrä on myös oleellinen aistiesteettömässä tilassa. Väriä voi olla tilassa liikaa tai liian vähän.

Info

Info

Me kaikki tarvitsemme aistiesteettömyyttä

Ihmiset kokevat tilat eri tavoin. Työryhmä toivookin suunnittelulta enemmän tietoisuutta aistiesteettömyydestä ja sen hyödyistä kaikille tilassa toimiville ihmisille.

Lisätietoja aiheesta:

  • Aistiesteetön sisustussuunnittelu: Paula Hellberg, paula@paulahellbeg.fi, www.paulahellberg.fi
  • DigiNepsy-hanke ja aistiesteettömyys: Hanna Hannukainen, hanna.hannukainen@samk.fi
  • DigiNepsy-hanke ja aistiesteettömyyden kartoitussovellus: Toni Tammi, toni.k.tammi@samk.fi
Sisustus
ammattilaisille
akustiikka
rakennukset
äänestys
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

julkisivutiili vuolu raot kaikki sävyt
Tiiliarkkitehtuuria Helsingin Jätkäsaaressa
Helsingin merellisillä asuinalueilla, kuten Jätkäsaaressa, tiili on yleisin julkisivumateriaali. Kestävyyden merkitys korostuu vaativissa olosuhteissa, ja ilmaston muuttuessa säärasitukset ovat entistä voimakkaampia. Tiilen käyttöä puoltaa paitsi rakenteellinen kestävyys, myös esteettiset seikat. Tiili kestää erittäin hyvin ajallista kulumista ja likaantumista, ja sen huolloksi riittää monessa tapauksessa pelkkä puhdistus aika ajoin. Koska tiilipinta muodostuu pienistä palasista, on yksittäiset rikkoutumiset suhteellisen helppo korjata.
kuin villapaitaan puettu muurattu tiilijulkisivu
Kuin villapaitaan puettu – kaunis tiilijulkisivu
Julkisivu voi olla jotain persoonallista, mielenkiintoa herättävää sekä kestävää. Näin ajateltiin myös Helsingin Maununnevalle valmistuvan, neljä kerrostaloa käsittävän kokonaisuuden kohdalla. Hankkeen tilaajana toimi Helsingin asuntotuotantotoimisto ja arkkitehtisuunnittelusta vastasivat ARK-housen arkkitehdit, pääsuunnittelija Hannu Huttunen sekä rakennussuunnittelija Tina Ullrich.
nainen osoittaa sormella laskinta ja pöydällä on läppäri sekä laskelmia
Korjausrakentamisen määrä huolestuttavassa laskussa
Asuntomarkkinat ja asumisen laatu kohtaavat haasteen, kun kasvava korjausvelka painaa päälle. Viime vuonna omakoti- ja paritaloasukkaat investoivat korjaushankkeisiin peräti 4 miljardia euroa, kun taas taloyhtiöt käyttivät omansa 2,4 miljardia euroa.POP Pankkikeskus osk tiedottaa, että Suomen hallitus otti syksyllä kantaa rakennusalan vaikeaan suhdannetilanteeseen. Tukitoimien tarkoituksena oli vakauttaa alaa tuotannon laskiessa, mutta niissä ei otettu kantaa korjausrakentamiseen liittyviin avustuksiin. Kotitalouksien ja taloyhtiöiden harkitessa korjaushankkeiden aloittamisen viivästyttämistä korkojen nousun, ostovoiman heikentymisen ja taloustilanteen kiristyessä, tilanne saattaa vain pahentua, ja tulevat korjauskustannukset voivat kasvaa entisestään. POP Pankki kehottaa erityisesti taloyhtiöitä pysymään tiukasti kiinni korjaussuunnitelmistaan.– Esimerkiksi energiatehokkuuteen liittyvien korjausten hyödyt konkretisoituvat erityisesti tällaisina aikoina, kun energiahinnat vaihtelevat voimakkaasti. Voimakkaat vaihtelut ovat tulleet jäädäkseen, koska merkittävä osa energiasta tuotetaan tuulivoimalla. Tämä on hyvä ottaa huomioon myös asumisen korjaustarpeita mietittäessä, sanoo POP Pankin johtaja Timo Hulkko.
20206_65512.jpg
Uusia rakennusalan ohjekirjoja julkaistu
Ohje on rakennushankkeen eri osapuolten käyttämä työkalu savunpoistoon liittyvien säädösten ja standardien soveltamisessa. Pakollisesti noudatettavien säädösten lisäksi se ottaa huomioon sopimusperusteiset vaatimukset savunhallinnalle.Ohje on uudistettu versio vuonna 2012 ilmestyneestä savunpoisto-ohjeesta RIL 232-2012 Rakennusten savunpoisto. Suunnittelu, toteutus ja ylläpito.Julkaisu antaa suunnitteluohjeet savunpoiston mitoitukselle ja laitteistoille sekä niiden asennus-, kunnossapito- ja käyttöohjeet. Ohjeessa sisältää savunhallinnan rakennuksen paloturvallisuudessa, savunhallinnan suunnitteluperusteet ja lähtökohdat, savunhallintasuunnitelman, painovoimaisen ja koneellisen savunpoiston suunnittelun, paineistukseen perustuvan savunhallintajärjestelmän suunnittelun, suuntapainepuhallinlaitteiden suunnittelun, savunhallinnan sähköisten järjestelmien suunnittelun, savunhallintajärjestelmien liittymisen muihin järjestelmiin, savunhallintalaitteiden kuvaukset ja vaatimukset, savunhallintajärjestelmien asennuksen, käytön, huollon, kunnossapidon ja tarkastukset, savunhallinnan sammutus- ja pelastustoiminnassa. Liitteenä mm. mitoitustaulukoita ja esimerkkejä.Ohje on tarkoitettu rakennuttajille, urakoitsijoille, suunnittelijoille, laitetoimittajille ja viranomaisille sekä myös rakennuksen käyttäjille.
20204_64041.jpg
Ohjeet asuinrakennusten korjaushankkeisiin poikkeustilan aikana
Valtioneuvoston toteuttamat rajoitukset koronavirusepidemian hillitsemiseksi vaikuttavat myös rakennusten korjaushankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen.
202111_73418.jpg
Lakimuutos helpotti puurakentamista - 5 muutosta palomääräyksiin
Rakentamisen palomääräykset muuttuivat viime vuodenvaihteessa. Listasimme oleelliset puurakentamiseen vaikuttavat muutokset.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton