Ikkunaremontin yhteydessä veto hallintaan ja lämpö talteen

Ikkunaremonteilla tavoitella paitsi parempaa asumismukavuutta, myös tehostettua energiansäästöä. Asiantuntijan mukaan tuloilmaikkunoiden tuloilman lämmittämisen vaikutus energiansäästöön voi jäädä vähäiseksi, oli kyseessä sitten kaksi- tai kolmepuitteinen ikkuna.

– Ikkunan läpi kulkeva korvausilma lämpenee hieman, eikä näin ollen ole yhtä kylmää kuin ulkoilma. Tällä ei välttämättä ole vaikutusta energian säästämiseen, mutta vaikutusta voi olla vedon tunteeseen, riippuen siitä, miten lämpimäksi ulkoilma muuttuu ikkunoiden välissä, Talotekninen teollisuus ja kauppa ry:n (Talteka) teknologiasta vastaava johtaja Juhani Hyvärinen sanoo.

Hänen mukaansa vedon tunne on oleellinen asia asukkaan lämpöviihtyvyydessä.

– Jos ulkona on esimerkiksi 25 astetta pakkasta, oleellista on, että ilma lämpenee hieman kahden ikkunan välissä.

Asumisterveysasetuksessa määritelty ns. vetokriteeri

Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksessa on määritelty niin sanottu vetokriteeri. Mitä kylmempää ilma on, sitä pienempi virtausnopeus ilmalla voi olla oleskelualueella ilman riskiä vedon tunteesta.

Hyvärinen suosittelee suunnittelemaan ilmanvaihdon aina erillisenä asiana ikkunan valinnasta.

– Nyrkkisääntönä voi todeta, että asuntoon sisään tulevaa ilmaa on oltava riittävästi ja sen on tultava vedottomasti. Tämän jälkeen mikä tahansa riittävän hyvä ikkuna kelpaa. Korvausilman tuonti kannattaa erottaa omaksi asiakseen ja uudet ikkunat omakseen.

Korvausilman sisäänottoon voidaan käyttää muun muassa ikkunan tai oven rakoon asennettavaa korvausilmaventtiiliä, tuloilmaikkunaventtiiliä tai seinäventtiiliä. Rako- tai karmiventtiilejä voidaan käyttää korvausilman tuojina talossa, jossa on painovoimainen ilmanvaihto tai poistoilmanvaihto.

• LUE MYÖS: Painovoimainen ilmanvaihto tulee taas, mutta onko ammattitaitoa riittävästi? Ei ole, sanoo asiantuntija ja suosittelee lukemaan ohjeistuksen >>

Huippuimuria käytettäessä voidaan hyödyntää lämmön talteenottopatteria. Kyseisiä ratkaisuja on sovellettu esimerkiksi kerrostaloissa, joissa useampi asunto on liitetty samaan poistokanavaan. Tällöin huippuimurin lähellä on lämmön talteenottopatteri, joka jäähdyttää asunnoista poistettavan ilman lähelle nollaa astetta. Talteenotettu lämpö siirretään lämpöpumpulle, joka puolestaan siirtää lämmön lämpimään käyttöveteen tai lämmitysverkostoon.

– Kerrostaloissa järjestelmää voidaan soveltaa helposti, koska useammasta asunnosta saadaan lämpö talteen yhdellä patterilla, Hyvärinen sanoo.

Järjestelmää voidaan käyttää myös pientaloissa. Tällöin puhutaan poistoilmalämpöpumpusta (PILP). Niistä on saatu Hyvärisen mukaan hyviä kokemuksia, jos suunnittelun on tehty huolellisesti.

– "Pilpit" ovat toimivia ratkaisuja, mutta ne vaativat kohdekohtaisen suunnittelun. Kokenut suunnittelija mitoittaa tarpeen ja valitsee oikean kokoisen laitteen nopeasti ja osaa samalla huomioida kohteen erityispiirteet.

– Kun huippuimurilla imetään ilma pois ja tuodaan sisään ikkunan rakoventtiilin kautta, jossa ei ole lämmitintä, ilma tulee kylmänä huoneeseen ja aiheuttaa vetoa.

Hyvärisen mukaan on tärkeää, että lämpöä otetaan talteen myös ilmanvaihdosta.

– Tässä täytyy olla kuitenkin tarkkana, ettei säästetä väärästä paikasta, jotta sisäilman laatu pysyy terveellisenä ja asumismukavuus kohdallaan.