Hoitajakutsu ei ole enää irrallinen järjestelmä – näin turvateknologia suunnitellaan osaksi hoivakiinteistöä

Hoiva- ja palveluasumisessa rakennuksen tekniikka kytkeytyy suoraan siellä tehtävään työhön. Hälytyksen pitää tavoittaa oikea henkilö, henkilökunnan on pystyttävä kutsumaan apua, asukkaan liikkumiseen liittyvät riskit on tunnistettava ja eri järjestelmien tuottaman tiedon pitäisi olla hallittavissa ilman tarpeetonta järjestelmäviidakkoa. Siksi turvateknologian suunnittelu kannattaa aloittaa kysymyksestä, mitä rakennuksessa pitää pystyä tekemään ja havaitsemaan nyt ja tulevaisuudessa.

Turvateknologian suunnittelu alkaa liian myöhään, jos ensimmäinen kysymys on, minkä valmistajan hoitajakutsujärjestelmä rakennukseen hankitaan. Ensin pitäisi määritellä rakennuksen käyttäjät, tilat, toimintamallit ja tilanteet, joissa henkilökunnan on saatava tieto asukkaan avuntarpeesta tai muusta poikkeamasta.

Palveluasumisen tarpeet vaihtelevat paljon. Yhdessä yksikössä olennaista voi olla asukkaan oma hoitajakutsu, toisessa tarvitaan automaattista sänky- tai poistumisvalvontaa ja kolmannessa henkilökunnan turvallisuus sekä mahdollisuus välittää hälytys nopeasti myös yksikön ulkopuolelle. Muistisairaiden asumisessa liikkumisen turvallisuus ja poistumisten hallinta tuovat suunnitteluun omat vaatimuksensa. Rakennuksen käyttötarkoitus kertoo vasta lähtökohdan – todellinen järjestelmätarve syntyy siitä, miten tiloja käytetään.

Hyvä vaatimusmäärittely helpottaa myös kilpailutusta. Kun hankkeessa tiedetään, mitä toimintoja tarvitaan, mihin hälytykset ohjataan, mitä järjestelmiä halutaan yhdistää ja kuinka kokonaisuutta pitää pystyä myöhemmin laajentamaan, vertailu voidaan tehdä toiminnallisuuden eikä yksittäisten laitteiden perusteella.

Perinteinen hoitajakutsu perustuu asukkaan tekemään aktiiviseen hälytykseen. Se on edelleen tärkeä toiminto, mutta nykyisessä hoivakiinteistössä avuntarve voidaan tunnistaa myös muilla tavoilla. Anturit voivat esimerkiksi havaita sängystä nousemisen, huoneesta poistumisen tai muun ennalta määritellyn tapahtuman. Henkilökunnalla puolestaan voi olla oma henkilöturvakutsu tilanteisiin, joissa työntekijä tarvitsee nopeasti apua.

Seniortekin SenioriTurva on palvelukeskuksiin ja palveluasumiseen suunniteltu kokonaisuus, jossa hoitajakutsu voidaan yhdistää asukasvalvontaan, henkilöturvaan ja rakennuksen muihin turvallisuusjärjestelmiin. Järjestelmään voidaan kytkeä muun muassa kulunvalvontaa, videovalvontaa, paloilmoituksia ja kiinteistöautomaatiota. Tavoitteena on, että eri lähteistä tulevat tapahtumat saadaan hallittua yhden kokonaisuuden kautta sen sijaan, että henkilökunnan pitäisi seurata useita toisistaan irrallisia järjestelmiä.

Integraatioiden tarve kannattaa määritellä jo suunnitteluvaiheessa. Kaikkien rakennuksen järjestelmien yhdistäminen ei ole itseisarvo, mutta tiedonkulun kannalta keskeiset rajapinnat on hyvä tunnistaa ennen laitehankintoja. Myöhemmin tehtävä integraatio voi olla teknisesti hankalampi tai vaatia järjestelmän osittaista uusimista.

Uudiskohteessa kaapelointireitit, sähkönsyötöt ja laitetilat voidaan huomioida jo rakennuksen suunnittelussa. Saneerauskohteessa lähtötilanne on toinen. Rakenteiden avaaminen ja uusien kaapelireittien rakentaminen voivat kasvattaa kustannuksia ja vaikeuttaa työtä etenkin silloin, kun hoivakiinteistö pysyy käytössä remontin aikana.

Saneerauskohteessa langaton ratkaisu voi vähentää rakennusteknisten töiden tarvetta merkittävästi. Seniortekin SenioriTurva Iisi on palveluasumiseen suunniteltu langaton hoitajakutsu- ja henkilöturvaratkaisu, jonka asentaminen ei Seniortekin mukaan vaadi uutta kaapelointia tai rakenteellisia muutoksia. Järjestelmää voidaan täydentää asukkaan toimintaa seuraavilla toiminnoilla, kuten sängystä nousemisen ja huoneesta poistumisen seurannalla. Iisi voidaan myös liittää osaksi jo käytössä olevia järjestelmiä, mikä tekee siitä kiinnostavan vaihtoehdon erityisesti olemassa olevan hoivakiinteistön järjestelmäuudistuksessa.

Langattomuus ei kuitenkaan poista suunnittelun tarvetta. Kohteessa on arvioitava järjestelmän kuuluvuus ja toimintavarmuus, laitteiden sijoitus, ylläpito, sähkönsyöttö tai paristojen hallinta sekä se, miten hälytykset välittyvät häiriötilanteissa. Valinta langallisen, langattoman tai niitä yhdistävän toteutuksen välillä kannattaa tehdä rakennuksen ja toiminnan perusteella.

Hoivakiinteistön turvallisuutta tarkastellaan helposti asukkaan näkökulmasta, vaikka rakennus on samalla henkilökunnan työympäristö. Työtä tehdään asukashuoneissa ja muissa tiloissa, joissa työntekijä voi joutua tilanteeseen, jossa avun kutsumisen pitää onnistua nopeasti ja huomaamattomasti.

Henkilöturvan suunnittelussa olennaista on hälytyksen lisäksi paikantaminen: avunpyynnöstä pitäisi selvitä riittävän tarkasti, missä apua tarvitaan. Samalla on päätettävä, kenelle henkilöturvahälytys välittyy ja miten toimitaan tilanteessa, jossa rakennuksen oma henkilöstö ei pysty vastaamaan siihen. Seniortekin SenioriTurva Iisissä henkilöturvahälytys voidaan ohjata myös ulkopuoliselle toimijalle, kuten vartiointiliikkeelle.

Kun asukas- ja henkilöturva ratkaistaan saman hankkeen yhteydessä, myös vastaanottolaitteiden, hälytysten priorisoinnin ja ylläpidon kokonaisuus voidaan suunnitella hallitummin. Käyttäjän näkökulmasta järjestelmän toimivuus ratkaistaan lopulta siinä, kuinka nopeasti oikea ihminen ymmärtää, mitä on tapahtunut ja missä.

Muistisairaan asukkaan turvallisuus ei tarkoita liikkumisen estämistä. Rakennuksen, tilaratkaisujen ja teknologian pitäisi yhdessä mahdollistaa mahdollisimman itsenäinen arki myös silloin, kun henkilön hahmottaminen, muisti tai toimintakyky on heikentynyt.

Turvateknologialla voidaan tukea tätä esimerkiksi tunnistamalla huoneesta poistuminen tai muu ennalta määritelty tapahtuma. Olennaista on, että järjestelmän toiminta voidaan sovittaa asukkaan tilanteeseen. Sama poistuminen voi yhdelle ihmiselle olla täysin normaalia liikkumista ja toiselle merkki tilanteesta, jossa henkilökunnan on syytä tarkistaa asukkaan vointi tai sijainti.

Tekninen järjestelmä ei yksin tee ympäristöstä muistiystävällistä. Selkeä tilasuunnittelu, helposti hahmotettavat kulkureitit, valaistus, esteettömyys ja turvallinen liikkumisympäristö muodostavat perustan, jota teknologia täydentää. Siksi turvateknologian suunnittelijan, rakennussuunnittelun ja hoivatoiminnan edustajien yhteistyö kannattaa aloittaa ennen kuin järjestelmävalinnat on lukittu.

Hoivakiinteistön elinkaari on huomattavasti yksittäistä turvalaitetta pidempi. Rakennuksen käyttäjäryhmä voi muuttua, palveluasumisen toimintamalli kehittyä ja teknologialle tulla uusia vaatimuksia jo muutamassa vuodessa. Siksi järjestelmää hankittaessa kannattaa arvioida myös sitä, mitä tapahtuu ensimmäisen käyttöönoton jälkeen.

Voidaanko toimintoja lisätä huone- tai osastokohtaisesti? Voidaanko hälytyslogiikkaa muuttaa asukkaan tilanteen muuttuessa? Millaisia rajapintoja järjestelmä tarjoaa muihin järjestelmiin? Miten ohjelmistot, laitteet ja tietoturva pidetään ajan tasalla? Kuka vastaa ylläpidosta ja kuinka nopeasti tukea on saatavilla vikatilanteessa? Näillä kysymyksillä on pitkässä käytössä usein suurempi merkitys kuin yksittäisen laitteen hankintahinnalla.

Seniortekin SenioriTurva voidaan toteuttaa myös osajärjestelminä ja kokonaisuutta voidaan laajentaa tarpeiden mukaan. Tämä mahdollistaa vaiheittaisen toteutuksen esimerkiksi saneerauksessa, jossa koko kiinteistön järjestelmiä ei uusita samalla kertaa.

Vanhan hoivakiinteistön järjestelmäuudistuksessa ensimmäinen tehtävä on selvittää, mitä rakennuksessa jo on. Nykyiset kaapeloinnit, hoitajakutsu, kulunvalvonta, paloturvallisuusjärjestelmät, tietoliikenneyhteydet ja muut hyödynnettävät järjestelmät vaikuttavat siihen, millainen uusi kokonaisuus on järkevä rakentaa.

Samalla kannattaa kartoittaa henkilökunnan kokemukset. Missä tilanteissa nykyinen järjestelmä hidastaa työtä? Tuleeko turhia hälytyksiä? Jääkö tieto johonkin järjestelmään, vaikka sitä tarvittaisiin toisessa? Ovatko vastaanottolaitteet henkilökunnan mukana vai joudutaanko tietoa tarkistamaan kiinteästä pisteestä? Käyttäjien havainnot paljastavat usein ongelmia, joita järjestelmän teknisistä dokumenteista ei löydy.

Nykytilakartoituksen jälkeen voidaan erottaa toisistaan säilytettävä infrastruktuuri, uusittavat osat ja kokonaan uudet tarpeet. Tämä vähentää riskiä, että toimivaa tekniikkaa puretaan tarpeettomasti tai uusi järjestelmä rakennetaan vanhan ongelmallisen toimintamallin päälle.

Hoivaympäristöjen teknologiaa koskeva sääntely on parhaillaan muuttumassa. Sosiaalihuollon palveluissa käytettävää teknologiaa koskevaan lainsäädäntöön valmistellaan tarkempia säännöksiä, ja lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027. Valmistelussa mainitaan erikseen muun muassa asiakkaan toimintaa havainnoiva sensoriteknologia ja videovälitteiset etäkäynnit.

Teknisen suunnittelijan ja rakennuttajan näkökulmasta olennaista on ymmärtää, että tekninen mahdollisuus kerätä tietoa ei yksin ratkaise sitä, miten teknologiaa voidaan hoivapalvelussa käyttää. Käyttötarkoitus, asiakkaan tarpeet, oikeudet, turvallisuus ja henkilökohtaisen vuorovaikutuksen toteutuminen kuuluvat kokonaisuuteen. Järjestelmän pitää siksi mahdollistaa sellainen käyttö ja määrittely, joka vastaa palveluntuottajan velvoitteita ja asukaskohtaisia tarpeita.

Parhaimmillaan hoivakiinteistön turvateknologia jää käyttäjälle lähes näkymättömäksi. Asukas pystyy liikkumaan mahdollisimman vapaasti, henkilöstö saa olennaisen tiedon oikeaan aikaan ja rakennuksen eri järjestelmät tukevat toisiaan. Tämän saavuttaminen edellyttää kuitenkin enemmän kuin laitteiden asentamista rakennuksen valmistumisen yhteydessä.

Uudiskohteessa turvateknologian vaatimukset kannattaa ottaa mukaan jo hankesuunnitteluun ja viedä ne sähkö-, tietoliikenne-, turvallisuus- ja automaatiosuunnitteluun. Saneerauksessa työ alkaa nykytilan ja todellisten käyttötarpeiden kartoituksesta. Molemmissa tapauksissa tavoite on sama: järjestelmä, jota voidaan käyttää, ylläpitää ja kehittää rakennuksen mukana.

Seniortekin SenioriTurva ja langaton SenioriTurva Iisi on suunniteltu palveluasumisen ja hoivakiinteistöjen turvallisuustarpeisiin. Ratkaisu voidaan rakentaa tarvittavista toiminnoista ja sitä voidaan täydentää asukasvalvonnalla, henkilöturvalla ja muilla turvallisuustoiminnoilla kohteen tarpeiden mukaan.

Suunnitteletko uutta hoivakiinteistöä tai nykyisen turvajärjestelmän uudistamista? Tutustu Seniortekin SenioriTurva-ratkaisuihin ja pyydä asiantuntija mukaan tarpeiden kartoitukseen.

Lataa Seniortek SenioriTurva-esite (pdf)