Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja esityksestä uusien rakennusten hiilijalanjälkien raja-arvoiksi

Rakentajan toimitus

Julkaistu 13.03.2025

KÄYTÄ-TÄTÄ-tiedotteita-ja-uutisia-rakennusalalta-1920x1080

Tiedote: Ympäristöministeriö 5.3.2025..

Suomessa otetaan käyttöön uudet hiilijalanjälkien raja-arvot ensi vuoden alusta. Uusien rakennusten hiilijalanjälkiä rajoittavat säännöt astuvat voimaan vaiheittain, ja ne pyritään säätämään valtioneuvoston asetuksella. Ensimmäiset raja-arvot asetetaan maltilliselle tasolle, mutta niitä kiristetään tulevaisuudessa rakennustyypistä riippuen. Asetuksessa säädetään raja-arvoista kaikille rakennuksille, mutta edelläkävijäkunnilla on mahdollisuus asettaa tiukempia vaatimuksia. Ympäristöministeri Sari Multalan mukaan tämä sääntely tarjoaa tehokkaan työkalun rakennusten päästöjen vähentämiseen ja on tärkeä askel kohti kestävämpää rakentamista.

Hiilijalanjäljen raja-arvot on tarkoitus ottaa Suomessa käyttöön ensi vuoden alusta. Uusien rakennusten hiilijalanjäljille esitetään säädettäväksi raja-arvot valtioneuvoston asetuksella, jonka sisältöön voi antaa lausuntoja 5. toukokuuta 2025 saakka.

Ensimmäiset raja-arvot uudisrakennuksille asetetaan maltilliselle tasolle. Vaikka edellytykset raja-arvosääntelyyn siirtymiseksi ovat lähtökohtaisesti hyvät, on kyseessä kuitenkin uusi olennainen tekninen vaatimus rakentamisen ohjauksessa, mikä edellyttää osaamisen ja toimintatapojen kehittämistä. Jotta siirtyminen raja-arvo-ohjaukseen olisi mahdollisimman sujuva, raja-arvot on suunniteltu toteutettavan kaksivaiheisena. Vuonna 2026 alkaen käyttöön otettavat raja-arvot edustaisivat käytännössä kevyttä askelta, eli pääosa rakennuksista alittaisi raja-arvot ilman vähähiilisyystoimia. Vuoden 2028 alusta raja-arvoihin esitetään maltillista kiristystä vaikuttavuuden lisäämiseksi.

Erityisen haastavaksi on tunnistettu sitovien raja-arvojen asettaminen pitkälle tulevaisuuteen, minkä vuoksi asetuksessa on esitetty sitovia raja-arvoja aluksi ainoastaan vuosille 2026 ja 2028. Tulevaisuudessa raja-arvoja on kuitenkin tarkoitus kiristää vaiheittain.

– Uusien rakennusten hiilijalanjäljille säädettävät raja-arvot ovat tärkeä ja konkreettinen askel rakentamisen päästöjen vähentämiseksi. Nyt luotu raja-arvojen säätelymekanismi tarjoaa tehokkaan työkalun uudisrakentamisen päästöjen vähentämiselle tulevaisuudessa, kun raja-arvoja voidaan tasaisin väliajoin kiristää, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.

Rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvosääntely on käytössä jo muutamissa Euroopan maissa, kuten Alankomaissa, Ranskassa ja Tanskassa. Suomessa Helsinki ja Turku ovat asettaneet hiilijalanjäljen raja-arvon uusille asuinkerrostaloille. Helsingin raja-arvo asuinkerrostaloille on 14 kg/CO2/m2/a ja Turun 16 kg/CO2/m2/a, jotka ovat saman suuntaisia, kuin asetuksessa ehdotetaan säädettävän. Asetuksessa säädettäisiin raja-arvoista kaikille rakennuksille, ei ainoastaan asuinkerrostaloille.

Edelläkävijöillä on tärkeä rooli vähähiilisyyden kirittäjinä, kun puolestaan valtakunnallisten raja-arvojen on tarkoitus toimia vähimmäisvaatimuksina koko Suomessa. Kunnat, kaupungit ja muut toimijat voivat edelleen omissa hankkeissaan vaatia vähähiilisempiä rakennuksia tai sopimiseen perustuen edellyttää tiukempaa raja-arvoa.

Raja-arvon alittuminen osoitetaan loppukatselmusta varten tehtävällä ilmastoselvityksellä

Rakennushankkeeseen ryhtyvä voi valita tapauskohtaisesti keinot, joilla raja-arvo alitetaan. Toisissa kohteissa voi olla mielekästä keskittyä energiatehokkuuden maksimointiin, kun taas toisissa kohteissa päästöjä voidaan vähentää käyttämällä vähähiilisiä materiaaleja.

Raja-arvon alittuminen on syytä varmistaa jo suunnitteluvaiheessa, sillä silloin tehdään hankkeen vähähiilisyyden osalta merkittävimmät ratkaisut. Raja-arvon alittumista on seurattava myös rakennustyön edetessä. Muutoin saattaa tapauskohtaisesti muodostua riskiksi se, että raja-arvo ylittyy ja rakennusta ei tämän seurauksena voida ottaa käyttöön ilman muutoksia tai erillistä poikkeusta.

Raja-arvo koskee ainoastaan uusia rakennuksia, ei esimerkiksi korjaus- ja muutostöitä, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä eikä rakennuksen laajentamista. Raja-arvot koskevat sellaisia rakennuksia, joille on laadittava ilmastoselvitys. Näin ollen ne eivät koske esimerkiksi pientaloja.

Lisätietoja:

Mikko Koskela
Hallitussihteeri
029 525 0051
etunimi.sukunimi@gov.fi

Maria Tiainen
erityisasiantuntija
029 525 0394
etunimi.e.sukunimi@gov.fi

Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Ajankohtaista

Rakentamislaki 2025 – Mitä muuttui ja miten se vaikuttaa rakennusprojekteihin?

Meillä Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) oli ollut voimassa 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Sen kokonaisuudistus käynnistettiin 2018 ja viimein tammikuun alusta 2025 uudistus saatiin voimaan. Tosin osa lainkohdista astuu voimaan vasta tammikuun alusta 2026. Maankäyttö- ja rakennuslain nimi muuttui rakentamislain tultua voimaan alueidenkäyttölaiksi.Mikä muuttui? Aiheesta kertoo enemmän Tero Seppänen, Arkkitehti-ja insinööritoimisto Doventus Oy:n toimitusjohtaja.

Materiaalit

Hiilijalanjälki kuriin: Uuden rakennuslain vaatimukset pakottavat muuttumaan

Rakennusalan ammattilaisille on tulossa merkittäviä muutoksia uuden rakennuslain myötä, erityisesti ilmastovaikutusten osalta. Uusi rakentamislaki, joka sisältää ilmastonmuutosta käsitteleviä säännöksiä, astuu voimaan 1. tammikuuta 2025. On kuitenkin hyvä huomioida, että kaikki lain osat eivät tule voimaan samanaikaisesti. Esimerkiksi rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta ja rakentamisluvan käsittelyaikatakuu tulevat voimaan vasta 1. tammikuuta 2026.Vaikka 1.1.2025 on mainittu yleisenä voimaantulopäivänä, on tärkeää tarkistaa aina viimeisimmät tiedot, sillä yksittäisten säännösten voimaantuloajat voivat muuttua.

Energia

Vakavarainen, turvallinen ja energiatehokas taloyhtiö -webinaari

Omataloyhtio.fi ja Rakentaja PRO järjestivät toukokuussa webinaarin, jossa pohdittiin tulevaisuuden haasteita ammattilaisten ja taloyhtiöiden näkökulmasta. Tuleva EU:n energiatehokkuusdirektiivi tuo suomalaisille taloyhtiöille uusia vaatimuksia kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi. Tämä tuo haasteita myös alan ammattilaisille, jotka tulevat suunnittelemaan ja toteuttamaan tulevaisuuden nämä energiaremontit. Lisäksi yleinen korkojen nousu sekä energia- ja rakennusmateriaalikustannusten kallistuminen hidastavat ja vaikeuttavat rakennushankkeiden toteuttamista. Asuntoyhtiöiden tuleekin nyt ennakoida, suunnitella ja arvioida tulevaisuuden korjaus- ja kunnostustarpeensa erityisen huolellisesti.

Materiaalit

Kennoharkkojen rakennemallit päivitetty

Massiivitiilisten Poroton-kennoharkkojen tuote- ja rakennemallit löytyvät nyt suunnittelijoiden suosimasta ProdLib-tuotekirjastosta. Rakennemallit on laadittu huomioiden Suomen rakentamismääräykset ja olosuhteet. Kaikki esitetyt ulkoseinäratkaisut täyttävät 0,17 W/m2K lämmöneristävyysvaatimuksen. Rakennekuvat ovat myös selailtavissa ja ladattavissa pdf-koosteena Wienerbergerin verkkosivuilta.

Rakentaminen

Tiilijulkisivu kuin taideteos

Tiili on materiaali, joka inspiroi suunnittelijoita visuaalisesti mielenkiintoisiin ja ympäristöä elävöittäviin julkisivutoteutuksiin. Eri tiilivärejä ja limityksiä luovasti yhdistelemällä muuratusta tilijulkisivusta muodostuu modernia ja kestävää, kaikille nähtävissä olevaa katutaidetta.

Vanhan talon kellari jonka lattiaa aletaan juuri kaivaa ylös

Remontti

60-luvun talon kosteusongelmat saatiin hallintaan Isodrän-eristyslevyillä

Vanhojen rakennusten korjaaminen on aina haastavaa. Tällaisissa kohteissa on tärkeää valita oikeat materiaalit, jotka ratkaisevat kosteusongelmat ja parantavat rakennuksen energiatehokkuutta ilman, että rakennusprojekti venyy aikarajoista tai budjetista.Tässä artikkelissa tutustumme 60-luvun omakotitalon korjausprojektiin, jossa Isodrän-eristyslevyt valittiin osaksi kosteusongelman remonttia.

Luetuimmat