EU-komissio haluaa kaikista uusista rakennuksista nollapäästöisiä

Lisäpainetta uusiutuvan energian käyttöön

Rakentajan toimitus

Päivitetty 15.11.2022

Komission ehdotuksen mukaisesti jäsenmaiden olisi korjattava rakennuskantansa energiatehokkuudeltaan huonoimmat 15 prosenttia siten, että rakennukset nousevat energialuokasta G luokkaan F.

Suomen kanta EU-komission ehdotukseen on vielä valmisteluvaiheessa. Jatkossa energiatodistuksista tulisi selvitä rakennusten elinkaaren aikaiset hiilidioksidipäästöt.

Euroopan komissio julkaisi joulukuussa ehdotuksen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muuttamisesta. Ehdotus on osa laajaa 55-ilmastopakettia, jolla tavoitellaan EU-alueen nettopäästöjen vähentämistä kaikkiaan 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Komissio edellyttää, että EU:n rakennuskannan energiatehokkuutta parannetaan merkittävästi nykyisestä. Toimenpiteenä ehdotetaan nykyisten energiatehokkuusvaatimusten tiukentamista, jotta energiatehokkuuden tasoa voidaan parantaa sekä olemassa olevissa että uusissa rakennuksissa.

Komission ehdotuksen mukaan kaikkien uusien rakennusten olisi oltava nollapäästöisiä vuodesta 2030 lähtien. Julkisten rakennusten kohdalla aikaraja on kolme vuotta aikaisemmin.

Kansalliset toimet alkavat aikaisintaan vuoden päästä

Tiedustelimme Suomen toimenpiteiden tarkempia yksityiskohtia ympäristöministeriöltä.
Ympäristöneuvos Maarit Haakanan mukaan tässä vaiheessa valtioneuvostossa arvioidaan komission ehdotuksen sisältöä ja valmistellaan ehdotusta Suomen kannoiksi komission ehdotukseen.

– Toimeenpanon yksityiskohtien arviointi on ennenaikaista, sillä mitään ehdotuksen sisällöstä ei ole vielä päätetty. Direktiiviehdotusta käsittelevät vielä EU:n neuvosto ja parlamentti, joten sisältöön tulee vielä monia muutoksia. Kansalliset toimet direktiivin täytäntöönpanemiseksi alkavat vasta, kun lopullinen direktiivi on hyväksytty, ehkä vuoden, puolentoista päästä, Haakana kertoo.

Komission ehdotuksen mukaan uudisrakennusten vähäinen energiantarve olisi katettava mahdollisimman pitkälle uusiutuvalla energialla. Energiatodistuksista tulisi jatkossa selvitä rakennusten elinkaaren aikaiset hiilidioksidipäästöt.

Komission ehdotuksen mukaisesti jäsenmaiden olisi korjattava rakennuskantansa energiatehokkuudeltaan huonoimmat 15 prosenttia siten, että rakennukset nousevat energialuokasta G luokkaan F. Muille kuin asuinrakennuksille tavoiteaika on vuoden 2027 alussa, asuinrakennuksille vuoden 2030 alussa. Ehdotuksella pyritään lisäämään energiatehokkuuskorjauksia ja näiden rahoitusta. Jäsenmaiden on laadittava myös kansalliset korjausrakentamisen toimenpideohjelmat, joiden tavoitteena on rakennuskannan korjaaminen energiatehokkuudeltaan nollapäästöiseksi vuoteen 2050 mennessä.

Rakentaminen

ammattilaisille

määräykset

Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Materiaalit

Kennoharkkojen rakennemallit päivitetty

Massiivitiilisten Poroton-kennoharkkojen tuote- ja rakennemallit löytyvät nyt suunnittelijoiden suosimasta ProdLib-tuotekirjastosta. Rakennemallit on laadittu huomioiden Suomen rakentamismääräykset ja olosuhteet. Kaikki esitetyt ulkoseinäratkaisut täyttävät 0,17 W/m2K lämmöneristävyysvaatimuksen. Rakennekuvat ovat myös selailtavissa ja ladattavissa pdf-koosteena Wienerbergerin verkkosivuilta.

Energia

Vakavarainen, turvallinen ja energiatehokas taloyhtiö -webinaari

Omataloyhtio.fi ja Rakentaja PRO järjestivät toukokuussa webinaarin, jossa pohdittiin tulevaisuuden haasteita ammattilaisten ja taloyhtiöiden näkökulmasta. Tuleva EU:n energiatehokkuusdirektiivi tuo suomalaisille taloyhtiöille uusia vaatimuksia kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi. Tämä tuo haasteita myös alan ammattilaisille, jotka tulevat suunnittelemaan ja toteuttamaan tulevaisuuden nämä energiaremontit. Lisäksi yleinen korkojen nousu sekä energia- ja rakennusmateriaalikustannusten kallistuminen hidastavat ja vaikeuttavat rakennushankkeiden toteuttamista. Asuntoyhtiöiden tuleekin nyt ennakoida, suunnitella ja arvioida tulevaisuuden korjaus- ja kunnostustarpeensa erityisen huolellisesti.

Remontti

Väestönsuoja on nyt puhuttu aihe ‒ Kaikille ei ole osoitettu omaa väestönsuojaa

Kiristynyt maailmantilanne ja turvallisuudentunteen muutokset ovat saaneet ihmiset kiinnostumaan väestönsuojelusta ja etenkin väestönsuojista. Monikaan ei edes tiedä, missä sijaitsee lähin väestönsuoja tai minne pitäisi mennä jos hätätilanne tulisi. Vaikka väestönsuojia rakennetaan koko ajan lisää, on rakennettu vuosikymmenten ajan, on kuitenkin aika kiinnittää huomiota myös siihen, missä kunnossa ne ovat ja onko niissä tarpeellinen varustus nykypäivän maksimaaliseen väestön suojelemiseen.

LVI

Uusi valtakunnallinen jätesuunnitelma - mitä tuleman pitää?

Rakennusteollisuus suhtautuu valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan luottavaisesti, vaikka todelliset hyödyt ovat vielä hämärän peitossa.

Energia

Hallituksen pj kertoo podcastissa ison yhtiön energiaremontista: "Seitsemän vuotta siinä meni"

Kun taloyhtiö ja osakkaat haluavat säästää, on energiankulutus tällä hetkellä luultavasti ensimmäisenä kaikkien mielessä. Energiaremontti voi tarkoittaa ilmanvaihtoon, vedenkulutukseen, sähkönkulutukseen ja lämmitykseen liittyvien ratkaisujen uusimista tai vaihtamista. Ilman säästöhalujakin se on jossain vaiheessa rakennuksen käyttöikää joka tapauksessa tarpeen. Tuoreessa podcast-sarjassa perehdymme taloyhtiöiden energiaremontteihin. Toisessa jaksossa aiheena on suunnittelu ja päätöksenteko.

Osakas

Hallituksen jäsen

Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy hänen valintaansa seuraavan valinnasta päättävän varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä muusta määräaikaisesta tai toistaiseksi jatkuvasta toimikaudesta.Hallituksen jäsenet valitsee yleensä yhtiökokous. Yhtiöjärjestykseen voidaan kuitenkin ottaa määräys siitä, että alle puolet hallituksen jäsenistä voidaan valita muussa järjestyksessä.Hallituksen jäsenyys on vapaaehtoista, mistä seuraa, että hallituksen jäsen voi erota koska tahansa. Eroamisesta tulee ilmoittaa hallitukselle. Hallituksen jäsenen voi erottaa se, joka hänet on valinnut, käytännössä siis yhtiökokous.Jos yhtiön hallitus ei täytä jäsenen eroamisen jälkeen lain tai yhtiöjärjestyksen määräystä hallituksen kokoonpanosta, tulee hallituksen muiden jäsenten huolehtia siitä, että toimenpiteisiin uuden jäsenen valitsemiseksi ryhdytään. Mikäli kaikki hallituksen jäsenet eroavat, jokainen heistä on erikseen vastuussa siitä, että taloyhtiön yhtiökokous kutsutaan koolle uuden hallituksen valitsemiseksi.Hallituksen jäsenellä ei ole erityisiä kelpoisuusvaatimuksia. Uuden asunto-osakeyhtiölain 7-luvun 10 §:n mukaan hallituksen jäsenenä ei voi olla oikeushenkilö eikä alaikäinen tai henkilö, jolle on määrätty edunvalvoja. Jäsenenä ei myöskään voi olla henkilö, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai joka on konkurssissa.Vähintään yhdellä hallituksen jäsenellä oltava asuinpaikka Euroopan talousalueella, ellei rekisteriviranomainen myönnä yhtiölle lupaa poiketa tästä. Tavallista on, että yhtiön hallitus valitaan osakkeenomistajien keskuudesta.Isännöitsijä voi olla hallituksen jäsen.

Luetuimmat