Uudis- ja korjausrakentamista sekä energiamuodon kertoimia koskevat asetukset lausunnoille

Lausuntokierrokselle lähetetyt kolme asetusehdotusta koskevat rakennuksen energiatehokkuuden määrittämistä. Asetuksilla määritetään Suomen kansallinen päästöttömien rakennusten vaatimustaso. Energiatehokkuusvaatimukset koskevat esimerkiksi uuden rakennuksen rakentamista ja rakennuksen korjaamista niiltä osin, kun korjauksen laajuudessa voidaan parantaa energiatehokkuutta. Asetusehdotukset on valmisteltu EPBD-seurantaryhmässä laajan sidosryhmäjoukon kanssa.

Asetusehdotukset ovat 

• ympäristöministeriön asetus uuden päästöttömän rakennuksen energiatehokkuudesta
• ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta päästöttömäksi rakennukseksi korjaus- ja muutostöissä sekä 
• valtioneuvoston asetus rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista. 

Energiamuotojen kertoimia käytetään myös energiatodistuksen laskennassa.

Tavoitteena energiatehokkuuden parantaminen kustannustehokkain keinoin, erilaiset rakennukset ja ratkaisut huomioiden

Säädöksillä päivitetään uudis- ja korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimuksia. Niitä sovelletaan uusiin rakennuksiin, uusien rakennusten osiin ja rakennusosiin, olemassa oleviin rakennuksiin, olemassa olevien rakennuksien osiin ja rakennusosiin sekä teknisiin järjestelmiin uudis- ja korjausrakentamisessa.

Asetusehdotuksissa on otettu huomioon uusien ja olemassa olevien rakennusten erilaisuus, niissä käytössä olevien teknisten ratkaisujen erot sekä erojen hyväksyttävyys. Säädöksillä ohjataan rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen kustannustehokkain keinoin siten, ettei omistajille synny kohtuuttomia velvoitteita.

Korjausrakentamisessa on edelleen joustomahdollisuuksia muun muassa teknisen, toiminnallisen tai taloudellisen toteutettavuuden perusteella. Vaatimukset eivät koske tiettyjä niiden ulkopuolelle jätettyjä rakennuksia, esimerkiksi asevoimien tai keskushallinnon omistamia, kansalliseen puolustukseen käytettäviä rakennuksia. 

Energiamuodon kertoimia ehdotetaan muutettavaksi ottamaan paremmin huomioon lisääntyvä uusiutuvan ja muun päästöttömän energian käyttö sähkön ja kaukolämmön tuotannossa. Fossiilisen energian käyttö energiantuotannossa on viime vuosina Suomessa vähentynyt ja sähkön ja kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet ripeästi. Euroopan unioni velvoittaa myös edistämään kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä.

Asetusehdotukset ovat teknologianeutraaleja, jolloin rakennuksen omistaja voi valita toimenpiteet tai niiden yhdistelmät, joilla vaatimustasoihin päästään. Myös energiayhteisöjen tuottama hyöty sekä hukkalämmön lisääntyvä hyödyntäminen voidaan ottaa huomioon.

Asetukset tulevat voimaan viimeistään 29. toukokuuta 2026, mutta niiden soveltaminen tulee pakolliseksi vasta siirtymäajan jälkeen. Julkisten organisaatioiden omistamille rakennuksille asetusten soveltaminen on pakollista vuoden 2028 alusta ja kaikille rakennuksille vuoden 2030 alusta. Rakennuksen omistaja voi kuitenkin toimia uusien rakentamismääräysten mukaisesti heti säädösten tultua voimaan.

EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaan päästöttömän rakennuksen energiantarve on erittäin alhainen, se ei aiheuta fossiilisten polttoaineiden päästöjä paikan päällä ja aiheuttaa vain hyvin alhaisen määrän käytöstä syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Päästöttömässä rakennuksessa käytetään mahdollisimman vähän ja mahdollisimman päästötöntä energiaa, eikä lainkaan fossiilista polttoainetta.

• Luonnos ympäristöministeriön asetukseksi uuden päästöttömän rakennuksen energiatehokkuudesta | lausuntopalvelu.fi
• Luonnos valtioneuvoston asetukseksi rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista | lausuntopalvelu.fi
• Luonnos ympäristöministeriön asetukseksi rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta päästöttömäksi rakennukseksi korjaus- ja muutostöissä | lausuntopalvelu.fi

Lisätietoja

Jyrki Kauppinen
rakennusneuvos
p. 0295250122
etunimi.sukunimi@gov.fi