• Ajankohtaista
  • Energia
  • LVI
  • Materiaalit
  • Mökki
  • Palvelut
  • Rakentaminen
  • Remontti
  • Sisustus
  • Talo
  • Tutkimus
  • Vapaa-aika
  • Varusteet

  • Etusivu
  • Remontti

Edessä kuntotutkimus? Näin se tehdään – Pieni säästö voi kostautua

Rakentajan toimitus
Julkaistu 09.02.2022Päivitetty 27.07.2022
20222_76869.jpg

Kuva: Raksystems

Kuntotutkimuksen ammattilaiset kertovat, mitä esimerkiksi julkisivun kuntotutkimuksessa tarkkaan ottaen tehdään.

Olemme aikaisemmin kertoneet, millainen riski korroosio voi olla betonijulkjisivuille. Korroosio voi pahimmillaan ruostuttaa raudoitteet ja aiheuttaa halkeamia betoniin. Mahdollista korroosiota voidaan tutkia tarkemmin kuntotutkimuksella.

Kuntotutkimus eroaa kuntokartoituksesta siinä, että jälkimmäinen tehdään useimmiten vain silmämääräisesti. Kuntotutkimuksessa rakenteita avataan ja niistä otetaan näytteitä laboratoriotutkimuksia varten. Ammattikielellä puhutaan rakenteiden rikkomisesta. Julkisivujen ja parvekkeiden kuntotutkimuksissa näytteenottoreikä täytetään maakostealla sementtilaastilla, joka muodostaa hyvän paikan.

– Rakenteen kunto on saatava selville, jotta voidaan määrittää sen oikea korjaustapa oikeassa laajuudessa ja oikeaan aikaan, Raksystemsin Tampereen aluepäällikkö Tapio Peltonen tiivistää.

Kuntotutkimuksella pyritään tukemaan laadukasta korjaussuunnittelua. Peltonen huomauttaa, että suunnittelua ei voi useinkaan tehdä järkevästi, jos rakenteiden todellinen kunto on hämärän peitossa.

"Jos lähtötiedot ovat huonot, on tyypillistä, että korjaus tehdään mieluummin varman päälle. Silloin korjauskustannukset yleensä nousevat. Näissä tapauksessa suunnitellaan vähän yli, eli tehdään asiat turhan monimutkaisesti."
Tapio Peltonen, Tampereen aluepäällikkö, Raksystems

Seurauksena voi olla "ylikorjaaminen", joka nostaa tarpeettomasti korjauksen kustannuksia. Vastaavasti rakenteita voidaan korjata niiden kuntoon nähden myös liian kevyesti. Kuntotutkimuksella voidaan varmistaa myös vähäinen korjaus- tai huoltotarve.

– Tällöin ei kannata lähteä korjaamaan liikaa. Kevytkorjaus voi riittää pinnoille, ja samalla suojataan rakennetta. Isompi korjaus voi siirtyä vuosilla eteenpäin, Peltonen jatkaa.

Ylikorjaaminen voi nostaa tarpeettomasti korjauksen kustannuksia

Ylikorjaaminen voi nostaa tarpeettomasti korjauksen kustannuksia

Näytteiden lukumäärä voi määritellä korjauskustannukset

Raksystemsin betonirakenteiden kuntotutkija Simo Sammalistolla on pitkä kokemus kuntotutkimuksista ja rakenteiden näytteenotosta.

Hänen mukaansa taloyhtiöt pyrkivät usein säästämään kuntotutkimusten kustannuksissa.

"Kun puhutaan kuntotutkimuksen hinnasta, taloyhtiön kannalta ei pitkällä aikavälillä pitäisi olla kovinkaan suurta merkitystä sillä, onko hinta 7000 vai 12 000 euroa. Viiden tuhannen euron säästö tässä vaiheessa on pieni siihen verrattuna, että kerrostalon julkisivu- ja parvekeremontti voi maksaa 500 000 euroa."
Simo Sammalisto, betonirakenteiden kuntotutkija, Raksystems

Näytteiden määrällä voi olla ratkaiseva merkitys korjaustarpeen arvioinnissa. Sammalisto kertoo esimerkin äskettäisestä kuntotutkimuskohteesta, josta otettiin useampia näytteitä.

– Näytteistä valtaosa oli hyviä, mutta kaksi oli huonolaatuisia. Jos olisin porannut vain huonot näytteet, olisin antanut taloyhtiölle suosituksen raskaasta korjauksesta. Nyt kun näytteitä otettiin riittävästi, selvisi, että raskaalle korjaukselle ei ole vielä tässä vaiheessa tarvetta.

Jos kuntotutkimus pitää sisällään näytteenoton julkisivusta ja parvekkeista, näytteitä otetaan tavallisesti parisen kymmentä. Tutkimuksen verollinen kokonaishinta on 7000–10 000 euroa. Hinta määräytyy tutkittavien rakenteiden perusteella.

Kuntotutkimuksen näytteenottoa. Kuva: Raksystems

Kuntotutkimuksen näytteenottoa. Kuva: Raksystems

Näin kuntotutkimus tehdään

Julkisivut

Näytteenotto: Betonikuoren läpi porataan lieriön muotoinen, halkaisijaltaan 56 millimetrin paksuinen näyte. Laboratoriossa näytteet tutkitaan, ja niille tehdään tyypillisesti karbonatisoitumissyvyyden mittaus ja vetokoe tai ohuthieanalyysi. Karbonatisoitumissyvyyden mittauksessa tutkitaan hiilidioksidin betonia neutraloivan vaikutuksen etenemistä fenoliftaleiiniliuoksen avulla. Vetokokeessa näytelieriön kumpaankin päähän liimataan kierteellinen holkki ja näyte vedetään kahteen osaan. Kokeella selvitetään, kuinka paljon lieriö kestää veto. Lujuuden perusteella voidaan päätellä, onko rakenteissa pakkasrapautumaa.

Osasta näytteitä tehdään oleellisen tärkeä ohuthietutkimus, jossa näytelieriön pinnasta sahataan kohtisuorasti ohut suikale joko 48 tai 72 millimetrin syvyydelle sen mukaan, kumman toimeksiantaja on tilannut.

Suikale hiotaan 0,02 millimetrin paksuiseksi eli lähes läpinäkyväksi, ja sitä tutkitaan tarkemmin mikroskoopilla. Tutkimuksella saadaan tarkkaa tietoa betonin laadusta ja kunnosta ja mahdollisesta pakkasrapautumisesta.

– Kun kastunut betoni alkaa jäätyä, jäätyvän veden tulisi rapautumisen ehkäisemiseksi päästä laajenemaan tietyn kokoisiin suojahuokosiin. Ohuthietutkimuksella selvitetään, onko näytteiden betonissa näitä huokosia, ja onko betoni näin ollen pakkasenkestävää, Sammalisto selvittää.

Fenoliftaleiinilla käsiteltyjä julkisivunäytteitä, joista osassa on pitkälle edennyttä ja silminnähtävää pakkasrapautumaa. Lila on emäksistä eli ”tervettä” betonia, värjääntymätön on jo karbonatisoitunutta. Kuva: Raksystems

Fenoliftaleiinilla käsiteltyjä julkisivunäytteitä, joista osassa on pitkälle edennyttä ja silminnähtävää pakkasrapautumaa. Lila on emäksistä eli ”tervettä” betonia, värjääntymätön on jo karbonatisoitunutta. Kuva: Raksystems

Ikkunat

Ikkunoita tarkastellaan kuntotutkimuksessa pääosin silmämääräisesti nostokorista. Jos rakennuksessa on uudemmat alumiini-ikkunat, niistä tarkastetaan liitosten ja pellitysten kunto sekä se, että vettä ei pääse sisään vääristä paikoista.

Vanhojen puuikkunoiden kohdalla puuosia voidaan tökkiä piikillä sen selvittämiseksi, onko puuaines pehmentynyt. Puuikkunoista tutkitaan samalla myös pinnoitteiden kunto.

– Jos taloyhtiö on tilannut ikkunoiden tarkemman tutkimuksen, ne tutkitaan myös sisäpuolelta. Tällöin selvitetään, miten ikkunat aukeavat ja missä kunnossa heloitukset ovat, Sammalisto kertoo.

Parvekkeet

Parvekkeiden kunnon tarkastaminen ja näytteenotto tehdään yleensä julkisivun kuntotutkimuksen yhteydessä. Jos vanhat parvekkeet on jo ehditty vaihtaa uusiin, niille ei välttämättä vielä tarvitse tehdä syvällistä tutkimusta. Tällöinkin voidaan silti ottaa muutama näyte.

– Paljon on kiinni rakenteen iästä. 50-luvun molemmin puolin tehtiin runsaasti ulokeparvekelaattoja, joissa oli metalliset pinnakaiteet eikä kattoa päällä, jolloin laatta altistuu runsaalle kosteusrasitukselle. Jos tällaiset parvekkeet ovat oikein huonossa kunnossa, niissä voi olla jopa sortumisriski, Sammalisto huomauttaa.

Jos parvekkeista on jo irronnut betonin palasia, ne voidaan pahimmassa tapauksessa asettaa käyttökieltoon.

– Siksi riittävän ajoissa tutkiminen on tärkeää, ennen kuin parvekerakenteissa alkaa näkyä silmin havaittavia vaurioita.

Pakkasrapautuma tai raudoitteiden korroosio on tyypillinen uhkatekijä, joka aiheuttaa halkeamia ja voi irrottaa betonia.

– Suosittelen taloyhtiöille parvekkeiden lasituksia. Yleensä lasitetut parvekkeet ovat paremmassa kunnossa ja huoltovälit harventuvat, Tapio Peltonen sanoo.

Peltonen suosittelee korjausten yhteydessä vanhojen betonikaiteiden poistamista ja vaihtamista lasikaiteisiin ja samalla parvekelasien asennusta.

– Se on kallista, mutta kannattaa pidemmällä aikavälillä.

Katto

Katon tutkimuksen kannalta oleellista on, onko rakennuksessa yläpohjatila tai ullakko vai onko katto tehty lämmöneristeen päälle. Jos katto on umpinainen, kuntotutkimus voidaan tehdä vain ulkopuolelta.

– Ullakollisessa rakennuksessa voimme selvittää myös sisältä käsin, onko aluslaudoituksessa ja rakenteissa vuotojälkiä tai muita näkyviä vaurioita, Simo Sammalisto sanoo.

Jos kuntotutkimukseen ei ole erikseen tilattu katon tutkimusta, katon tilanne arvioidaan pääsääntöisesti silmämääräisesti ulkopuolelta.

Vanhan katon kohdalla selvitetään, alkavatko bitumikermin saumat aueta ja onko kermin pinta kovettunut ja halkeileva.

Kattotutkimuksen kohdalla tehdään harvoin tarkempia laboratoriotutkimuksia.

– Jos katossa on vanhaa bitumia, selvitämme, sisältääkö se haitta-aineita. Tällä tiedolla on merkitystä siinä, miten kattoa puretaan korjaustöiden aikana ja mitä jätteelle tehdään, Sammalisto kertoo.

Info

Info

Mikä on kuntotutkimus?

  • Kuntotutkimus eroaa kuntokartoituksesta siinä, että jälkimmäinen tehdään useimmiten vain silmämääräisesti. Kuntotutkimuksessa rakenteita avataan ja niistä otetaan näytteitä laboratoriotutkimuksia varten.
  • Kuntotutkimuksella voidaan varmistaa myös vähäinen korjaus- tai huoltotarve.
  • Näytteiden määrällä voi olla ratkaiseva merkitys korjaustarpeen arvioinnissa. Liian vähäinen näytteiden määrä ei välttämättä kerro koko totuutta rakenteiden kunnosta.
  • Jos kuntotutkimus pitää sisällään näytteenoton julkisivusta ja parvekkeista, näytteitä otetaan tavallisesti parisenkymmentä. Tutkimuksen verollinen kokonaishinta on 7000–10 000 euroa.
Rakentaja.fi
Remontti
julkisivu
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje
Alan uutisia, tutkimuksia, tuotetietoa, asiantuntijahaastatteluja, keskusteluja – RakentajaPRO:n uutiskirjeessä saat kerran viikossa sähköpostiisi koosteen rakentamisen ammattilaiselle ajankohtaisista aiheista. Uutiskirje on maksuton.

Aiheeseen liittyvää

20218_72035.jpg

Asuintilojen melutasoa voi parantaa jälkikäteen, julkisivuremontti ratkaisevassa roolissa

Kerrostalohuoneistojen melutasoa voidaan leikata merkittävästi ääntä eristävillä ikkunoilla. Akustiikan asiantuntijan mukaan vanhankin talon äänieristävyys voidaan nostaa nykyasetusten tasolle.

202111_73511.jpg

Epävarmuus rakennusten elinkaariarvioissa kasvaa - Näin ilmastonmuutos vaikuttaa

Rakennusten elinkaariarvioinnin merkitys korostuu, kun laskentamalleissa otetaan entistä enemmän huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset. Suomessa ei kuitenkaan ole käytössä varsinaisia standardeja siitä, miten pitkään rakennuksen on kestettävä. Ainoa laskennallinen käyttöikä koskee betonirakenteiden korroosiovaurioitumista ja betonin pakkasrapautumista.

202111_73756.jpg

Hyviä uutisia lämmitysremontoijille - lisää avustusrahaa on tulossa

Hallitus ehdottaa kymmenen miljoonan euron lisärahaa asuinrakennusten energia-avustukseen.

Julkisivulamelli, Lappeenranta

Tyylikäs julkisivupäivitys 1800 neliölle peltilamellilla – katso video ja muutoskuvat

Rakennuskohteet ovat keskenään erilaisia ja projektit vaativatkin toisinaan kohdekohtaista erityissuunnittelua ja toteutusta. Lappeenrannassa entisessä teollisuushallissa, jossa toimii nykyisin autokauppa, toteutettiin 1800 neliön julkisivusaneeraus ja materiaaliksi valittiin pelti. Saneerauksen toteutustapa peltilamellista edellytti uuden tuotteen kehitystä rakentamisen yhteydessä. Ratkaisulla tavoiteltiin erityisesti näyttävyyttä. Katso kuvien lisäksi video!

20202_62606.jpg

Led-nauhaprofiilien monet asennustavat

Tässä artikkelissa esitellään led-nauhalla valaistuja kohtia kodeissa, nimenomaan alumiiniprofiilin valinnan kannalta. Alumiiniprofiili on se osa led-nauha-asennuksesta, joka jää monesti piiloon epäsuoran valaistuksen asennuksissa, mutta vaikuttaa olennaisesti valon avautumiskulmaan ja led-nauhan kestävyyteen. Eri malliset profiilit sopivat erilaisiin asennuspaikkoihin. Profiilin muovikansi pehmentää valoa, tasoittaa valon ja varjon rajaa, sekä suojaa led-nauhaa pölyltä ja roiskeilta.

Kelatuotteet

Peltituotteet – muun muassa kelat, reikälevyt ja arkit – rakentamisen monipuoliseen käyttöön

Metehen laaja raaka-ainevarasto on yksi Suomen kattavimpia ja tarjoaa laadukkaan sekä kilpailukykyisen vaihtoehdon raaka-ainetoimituksille. Joustavan palvelun ja nopean tuotannon avulla varmistetaan sujuvat toimitukset asiakkaille. Erikokoisten kelojen lisäksi Metehe toimittaa rainoja, arkkeja sekä reikälevytuotteita.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton