Työelämän esteet vaikeuttavat vieraskielisten asumishaaveiden saavuttamista

– Maahanmuuttajien kertomat toiveet eroavat yllättävänkin vähän kotimaisen väestön ajatuksista. Vuokra-asujista peräti yli 80 prosenttia toivoo voivansa siirtyä omistusasuntoon. Myös kiinnostus omakotitaloasumiseen on merkillepantavaa, kun huomataan, miten pieni joukko vieraskielisistä asuu pientaloissa, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen sanoo.

Samaan aikaan maahanmuuttajat kertovat kuitenkin, etteivät usko ainakaan kovin nopeasti toiveiden toteutuvan.  Korkea vuokra-asujien osuus ei johdu vuokra-asumisen suosimisesta, vaan enemminkin taloudellisten ja muiden syiden pakosta.

– Toiveiden toteuttaminen on vaikeaa työllisyystilanteen vuoksi, koska varsinkaan vakituista työpaikkaa ei ole helppoa saada. Osalla on mielessään myös uhka ja epäilys, että heiltä lähtee pois lupa olla ja työskennellä Suomessa, MDI:n johtava asiantuntija Rasmus Aro huomauttaa.

Monet maahanmuuttajat saattavat asettua aluksi maakuntiin, mutta siirtyvät nopeasti asumaan kaupunkeihin ja kerrostaloihin. Toiveiden ja todellisuuden välinen ero pitäisi silti sekä tunnistaa että tunnustaa, sillä Suomen väestökasvu pohjaa maahanmuuttoon, ja työperäisen maahanmuuton merkitys kasvaa jatkuvasti.

– Jos ja kun Suomi haluaa kasvattaa työperäistä maahanmuuttoa, esimerkiksi työllistymisen esteitä pitäisi karsia, koska sitä kautta ihmiset voivat raivata omalta tieltään asumisen esteitä. Jos he eivät voi asua tarpeidensa ja toiveidensa mukaisesti, on suuri pelko siitä, että me menetämme juuri ne henkilöt, jotka haluaisimme tänne tekemään töitä, Hypon pankinjohtaja Antti Tolonen huomauttaa.

Vieraskielisten keskimäärin suuremmat perheet ja suuntaus kerrostaloihin asettaa haasteita jatkossa asuntorakentamiselle ja asuntopolitiikalle. Vieraskieliset kotitaloudet asuvat nyt tyypillisesti ahtaammin, ovat suurempia ja heidän tulotasonsa on pienempi.

– Nykytilanteeseen nähden kaupunkeihin tarvitaan nykyistä enemmän ja suurempia asuntoja kerrostaloihin perhekodeiksi – niin vuokralle kuin omaksi, Antti Tolonen sanoo.

Hypon ja MDI:n tutkimuksessa vieraskieliset on jaettu kuuteen kieliryhmään ja heidän tilannettaan on tarkasteltu suurissa kaupungeissa – vertailuryhmäksi on otettu kotimaiset kieliryhmät (so. suomi, ruotsi, saame). Vieraskieliset muodostavat selvityksen seitsemässä suuressa kaupungissa (Helsinki, Espoo-Kauniainen, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä) noin 350 000 hengen väestöryhmän, joka kattaa 20 prosenttia koko väestöstä. Heidän osuutensa korostuu pääkaupunkiseudulla, ja osuus on matalin Oulussa sekä Jyväskylässä.

Kaikki vieraskieliset ryhmät kasvoivat merkittävästi vuosina 2015–2023. Määrällisesti eniten kasvoivat Itä-Euroopan ja Lähi-idän kieliryhmät. Suhteellisesti eniten kasvua oli Intian niemimaan ryhmässä. Tilastoanalyysi perustuu Tilastokeskukselta tilattuun aineistoon, minkä rinnalla tehtiin sekä kyselytutkimus että haastatteluita.

Vieraskielisten kieliryhmien perheet ovat huomattavasti suurempia kuin kotimaisten ryhmien. Intian niemimaan kieliryhmissä korostuu kolmen tai neljän hengen taloudet. Kotimaisissa ryhmissä sen sijaan neljä viidestä perheestä on yhden tai kahden hengen asuntokuntia.

Vieraskieliset asuvat selvästi yleisemmin kerrostaloissa kuin pientaloissa tai rivitaloissa.  Se pätee kaikkiin tuloluokkiin. Vieraskielisten asumisen rakenne poikkeaa merkittävästi kotimaisista kieliryhmistä talotyypin mukaan. Ja vaikka vieraskielisten ryhmienkin välillä on eroja, ovat ne keskenään enemmän samankaltaisia kuin kotimaiset. Huomattavaa on se, että vaikka vieraskielisten perheiden koko on suuri, he asuvat kerrostaloissa. Kotimaisissa ryhmissä suuret perheet asuvat useammin pientaloissa.

Vieraskieliset asuvat merkittävästi kotimaisia kieliryhmiä useammin vuokralla kuin omassa asunnossa. Vieraskielisten ryhmissä enimmilläänkin omistusasunto on kolmanneksella perheistä, jotka tulevat Länsi-Euroopasta tai Itä- ja Kaakkois-Aasiasta.

Lähde: STT:n tiedote, Suomen Hypoteekkiyhdistys ja Suomen AsuntoHypoPankki Oy, 28.08.2025