Vanha betonielementti irti ja uudelleen käyttöön

Tampereen yliopiston koordinoimassa, kansainvälisessä ReCreate-hankkeessa tutkitaan kokonaisten betonielementtien irrottamista. Tavoitteena on selvittää, voidaanko betonirakennusosat käyttää uudelleen ehjänä. Nelivuotinen hanke sai EU:n H2020-rahoitusta yhteensä 12,5 miljoonaa euroa.

– Aikaisempien yksittäisten koehankkeiden perusteella meillä on käsitys, että ehjänä irrotuksen ja uudelleenkäytön pitäisi olla teknisesti mahdollista ja että uudelleenkäytettävillä elementeillä on erittäin matala hiilijalanjälki. Ehjänä irrottaminen on kuitenkin todennäköisesti kalliimpaa kuin tavanomainen purkaminen, arkkitehti ja dosentti Satu Huuhka Tampereen yliopistosta kertoo.

Huuhka on analysoinut aikaisempia koehankkeita diplomityössään vuonna 2010. Kyseisiä hankkeita on toteutettu 1980-luvulta alkaen muun muassa Saksassa ja Ruotsissa. Suomessa kokeiluja on ollut esimerkiksi Raahessa Kummatin lähiön uudistuksessa.

– Aikaisemmissa koehankkeissa mukana olleiden tahojen kokemukset ovat olleet pääosin positiivisia sekä teknisesti että taloudellisesti. Elementtien ehjänä irrottaminen ja uudelleenkäyttö ei ole kuitenkaan vakiintunut toimintatavaksi. Nyt tarkoituksena on analysoida, miten uudelleenkäyttöä saataisiin lisättyä, Huuhka jatkaa. Hän pitää yhtenä mahdollisena selityksenä sitä, että betoniosien irrotus ja uudelleenkäyttö ei ole sopinut rakennusalan vakiintuneisiin toimintatapoihin. Ratkaisuna voisi olla esimerkiksi digitaalinen tiedonhallinta.

Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa on tehty talonrakentamisen kiertotalouden tutkimusta jo kymmenen vuoden ajan.

– Kysymyksiä on paljon. Miten elementit saadaan irrotettua ehjinä ja miten niiden kunto selvitetään? Miten kierrätettävät elementit sertifioidaan ja tuotteistetaan siten, että rakentamismääräykset täyttyvät? Miten materiaalista, joka ei ole tasalaatuista, saadaan kannattavaa liiketoimintaa? Myös sosiaalinen näkökulma pitää huomioida: tarvitaanko työssä uudenlaisia taitoja tai työn tekemisen tapoja, Huuhka listaa.

Hankkeessa kiinnostuksen kohteena on myös se, miten elementin ylipäätään saadaan irrotettua kokonaisina mahdollisimman vähäisin vaurioin ja siten, että purkaminen on työnteon kannalta turvallista. Tätä tutkitaan kokeilemalla elementtien irrottamista kokonaisena aidoissa purkukohteissa erilaisia tekniikoita käyttäen. Elementit tutkitaan ennen purkamista erilaisilla kuntotutkimusmenetelmillä. Purkamisen jälkeen betonielementeistä voidaan ottaa näytteitä, joiden avulla tutkitaan puretun materiaalin ominaisuuksia. Näin halutaan varmistua siitä, ettei mikään estä elementin uudelleenkäyttöä.

– Uutta rakennusta uusista elementeistä suunniteltaessa suunnitellaan ensin rakennus mittoineen ja elementit räätälöidään suunnitelmaa varten. Jo olemassaolevista elementeistä suunniteltaessa on toimittava toisin.

Tarvittavaa tietoa kartoitetaan suunnittelemalla irrotetuista elementeistä uusi rakennus ja tunnistamalla tietotarpeita ja tietotarpeiden ajankohtia siinä yhteydessä, Huuhka selvittää.

ReCreate-hankkeen kokonaisbudjetti on noin 12,5 miljoonaa euroa. Mukana on yliopistot ja niiden alueelliset yritysklusterit Suomesta, Ruotsista, Hollannista ja Saksasta.

Suomen maaklusteri koostuu Tampereen yliopistosta, rakennusliike Skanskasta, purkuliike Umaconista, betonielementtien valmistaja Consolis Parmasta, insinööritoimisto Rambollista, Liike Oy Arkkitehtistudiosta sekä Tampereen kaupungista.

– Toivon, että hankkeen jälkeen meillä on hyvä käsitys siitä, mikä suomalaisen elementtirakennuskannan edellytys uudelleenkäyttöön on teknisessä mielessä ja minkälaisia prosesseja uudelleenkäyttö vaatisi skaalautuakseen yksittäisistä koehankkeista, Huuhka sanoo.

Lue myös: Betonin tulevaisuus ekologisesta näkökulmasta