Vakavarainen, turvallinen ja energiatehokas taloyhtiö -webinaari

Webinaarin aikana keskusteltiin energiatehokkuutta parantavista korjauksista ja hankkeista, kuten esim. ilmanvaihdon merkityksestä lämmityskustannuksissa sekä hukkaan menevän lämpimän poistoilman hyödyntämisestä. Lisäksi käytiin läpi keinoja, kuinka voidaan vähentää taloyhtiöiden vedenkulutusta ja miten rohkaista asukkaita seuraamaan omaa vedenkulutustaan. Paneelissa keskusteltiin myös kosteuteen liittyvien ongelmien merkityksestä kiinteistöjen energiankulutuksessa ja käytiin läpi kustannustehokkaita ratkaisuja mm. kapillaarikosteuden aiheuttamien ongelmien korjaamiseen.

• Ali Aaltonen, koulutuspäällikkö, Vallox Oy
• Jouni Olsen, vedenkulutuksen asiantuntija, Smartvatten Oy
• Esa Tommola, toimitusjohtaja, SafeDrying Oy

Paneelikeskustelun juontaa Perttu Sirviö.

Saimme webinaarin aiheeseen liittyen runsaasti yleisökysymyksiä ja valitettavasti emme ehtineet vastaamaan kaikkiin varsinaisen lähetyksen aikana. Tässä osiossa asiantuntijamme palaavat vielä muutamiin yleisöä askarruttaneisiin asioihin.

Kysymys:
Miksi tarveohjattua ilmanvaihtoa ei ole liitetty järkevästi ulkoilman lämpöä ja viileyttä hyödyntävään lämmitys- ja viilennysjärjestelmän kiinteäksi osaksi? Ilmanvaihtoa minimoimalla kesällä tuotetaan tukalaa kuumuutta asuntoihin.

Asiantuntijan vastaus / Ali Aaltonen, Vallox Oy:
Perussääntö ilmanvaihdon käyttöön kesällä on se, että päivän kuumimpina hetkinä ilmanvaihto kannattaa pitää mahdollisimman pienellä, ikkunat ja ovet kiinni ja kaihtimet auringon puolelta suljettuina. Kun ulkoilma illalla viilenee, ilmanvaihtoa kannattaa tehostaa ja ikkunatuuletustakin voi halutessaan käyttää. Nykyaikaisissa ilmanvaihtokoneissa on ns. yöviilennystoiminto, joka tehostaa ilmanvaihtoa automaattisesti, kun ulkoa tuleva ilma on asunnosta poistettavaa ilmaa viileämpää. Mikäli taas ulkoa tuleva ilma on hellepäivänä kuumempaa kuin sisäilma, ilmanvaihtokone käyttää lämmöntalteenottokennoa ulkoa tulevan ilman viilentämiseen.

Mikäli ilmanvaihtokoneen tuloilmakanavaan on asennettu viilennyspatteri, sen teho on rajallinen, joten auringonsuojauksesta kannattaa silloinkin huolehtia.

*********

Kysymys:
Onko konsulttifirmojen tai insinööritoimistojen käyttö korjaussuunnittelussa järkevää?

Asiantuntijan vastaus / Ali Aaltonen, Vallox Oy:
Kyllä laadukkaaseen hankesuunnitteluun kannattaa ehdottomasti panostaa. Hankesuunnittelussahan voi tulla esille myös sellaisia parannusehdotuksia, joita ei lopulta kannata toteuttaa. Kokonaisuus täytyy olla hallinnassa, koska yksi osa-alue voi vaikuttaa toiseen. Esimerkkinä ilmanvaihdon lämmöntalteenoton asentaminen voi vaikuttaa vaikkapa maalämpöpumpun mitoitukseen.

*********

Kysymys:
Onko taloudellisesti kannattavaa uusia yli 25 v. vuotta vanha, mutta silti toimiva ilmanvaihtokoneisto? Jos vanha koneisto vaihdetaan, niin täytyykö vaihtaa myös putket?

Asiantuntijan vastaus / Ali Aaltonen, Vallox Oy:
Nyrkkisääntö on, että nykyaikaiset ilmanvaihtokoneet kuluttavat noin puolet siitä energiasta mitä vuosituhannen vaihteen koneet kuluttavat. Lisäsäästöä tuovat vielä ilmanlaatuanturit, joiden avulla ilmanvaihto pienenee automaattisesti, kun sille ei ole tarvetta. Takaisinmaksuaika riippuu käytettävän energian hinnasta.

Markkinoilla on jo jonkin verran ilmanvaihtokonemalleja, jotka sopivat suoraan vanhojen koneiden kanavalähtöihin, jolloin asennuskustannukset pysyvät kurissa. Esimerkkinä Valloxin 125 MV -sarja.

*********

Kysymys:
Voiko katolla sijaitsevaan -82 vuosimallin Valloxin ilmanvaihtolaitteistoon saada nykyaikaisempaa tekniikkaa? Emme haluaisi tehdä suurta kattoremonttia muuttamalla ilmastointia sisätiloihin. Saako ko. laitteeseen vielä varaosia?

Asiantuntijan vastaus / Ali Aaltonen, Vallox Oy:
Vanhoihin ilmanvaihtokoneisiin ei voi asentaa nykyaikaisia suuria lämmöntalteenottokennoja tai tasavirtapuhaltimia. Vaikka varaosia on saatavana, niin kannattaa vakavasti harkita tuon ikäisen laitteen korjausten mielekkyyttä. Huoltokin on sisätiloissa aika paljon miellyttävämpää kuin katolla.

*********

Kysymys:
Kuinka paljon energian säästöä voidaan odottaa, jos vanhan kerrostalon huoneistokohtainen poistoilmanvaihto muutetaan lämmön talteenottojärjestelmäksi

Asiantuntijan vastaus / Ali Aaltonen, Vallox Oy:
Tyypillisesti 50-70-lukujen kerrostaloissa ilmanvaihdon osuus on 27-33 % koko talon energiankulutuksesta. Lämmön talteenotolla ilmanvaihdon energiankulutusta voidaan pienentää noin 75-80 %.

*********

Kysymys:
Mikä on kupari putkiston käyttöikä lämmin/kylmävesi käytössä?

Asiantuntijan vastaus / Jouni Olsen, Smartvatten Oy:
Kupariputkien tekninen käyttöikä on yleensä 30–50 vuotta, mutta siihen vaikuttaa mm. virtausnopeus, veden laatu ja asennustapa tms. Jollain alueilla käyttöikä on kuitenkin ollut tätä selvästi alhaisempi, toistaiseksi tuntemattomista syistä.

*********

Kysymys:
Mitä kustannustehokkaita keinoja on olemassa kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi tulevan EU:n energiansäästödirektiivin mukaiseksi? Kuinka esim. huoneistokohtaisten vesimittareiden asentaminen ja kulutusperusteisen vesilaskutuksen käyttöönotto vaikuttaa taloyhtiöiden energiatehokkuuteen?

Asiantuntijan vastaus / Jouni Olsen, Smartvatten Oy:
Energiatehokkuusdirektiivi on jo vuosia määrännyt, että huoneistokohtaiset vesimittarit tulee asentaa taloyhtiöihin niin uudiskohteissa (2011) kuin saneerauskohteissa (2013). Direktiiviä on taloyhtiöissä tulkittu niin, että vesimittarit on asennettava, mutta ei otettava käyttöön. Marraskuussa 2020 voimaan tulleen lakiuudistuksen mukaan uusissa taloyhtiöissä vesilaskutuksen tulisi perustua huoneistokohtaisilla ja etäluettavilla mittareilla mitattuun kulutukseen.

Vuoden 2022 alusta lähtien hallituksen antaman asetuksen TEM/2021/44 mukaan asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajalle, vuokralaiselle sekä asumisoikeuden haltijalle on annettava kuukausittain tiedot lämpimän ja kylmän käyttöveden kulutuksesta, vaikka itse vesilaskutus käytännössä tehtäisiinkin esimerkiksi kerran vuodessa. Lakiuudistus kuitenkin linjaa, että vanhoissa taloyhtiöissä kulutusperusteiseen laskutukseen siirryttäisiin vasta sitä mukaa, kun niissä lain voimaantulon jälkeen tehtävän putkisaneerauksen yhteydessä asennettaisiin asianmukaiset etäluettavat vesimittarit. Velvoite kuukausittaisen erittelyn toimittamisesta koskee näin ollen niitä saneeraus- ja uudiskohteita, jotka ovat saaneet rakennusluvan 23.11.2020 jälkeen.

Valmius kulutuksen mukaiseen vesilaskuun siirtymiseen saattaa osassa vanhoja taloyhtiöitä olla jo olemassa eikä putkisaneerausta välttämättä tarvita. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 Suomessa oli noin 1,8 miljoonaa rivi- ja kerrostaloasuntoa. Ympäristöministeriön arvioiden mukaan huoneistokohtaiset vesimittarit on asennettu kolmasosaan näistä asunnoista. Etäluennassa on vasta noin viidennes ja huoneistokohtaiseen kulutukseen perustuvan laskutuksen piirissä neljännes asuntokannasta.

Markkinoilla on tarjota kotimaisia ja älykkäitä vedenmittausjärjestelmiä, joiden asentaminen putkiremontoituun asuinkiinteistöön on täysin mahdollista. Vedenmittausjärjestelmän elinkaarikustannus saadaan pienenemään sitä mukaa, kun konkreettista säästöä veden ja energian kulutuksessa syntyy. Kun vedenkulutuksessa säästetään kolmannes, tarkoittaa se kymmenen prosentin säästöä energiankulutuksessa. Säästö on niin merkittävä, että vanhoissakin taloyhtiöissä investointi kannattaa. Huoneistokohtainen vedenmittaus tuo huoneistojen vedenkulutuksen läpinäkyväksi asukkaalle, sillä vedenkulutus nähdään todellisina litroina ja euroina. Huoneistonäytön ja mobiilisovelluksen avulla asukkaan on helppo tarkkailla vedenkulutustaan ja tehdä vastuullisia valintoja.

Vallox Oy on kotimainen ilmanvaihtotuotteita valmistava yritys. Laadukkaat ja energiatehokkaat Vallox-ilmanvaihtotuotteet on suunniteltu nykypäivän tarpeet huomioiden. Ne mahdollistavat hyvinvointia lisäävän terveellisen sisäilmaston ja pitävät myös kiinteistöjen rakenteet kunnossa. Vallox-tuotteet tunnistaa yksinkertaisen tyylikkäästä muotoilusta, helppokäyttöisyydestä ja hiljaisuudesta. Vallox-ilmanvaihtokoneilla on Avainlippu-merkki tunnuksena niiden korkeasta kotimaisuusasteesta.

Smartvatten on kasvava vuonna 2013 perustettu Pohjois-Euroopan johtava vesitehokkuusteknologian toimittaja. Kehitämme, valmistamme ja myymme kiinteistöalalle ja vesilaitossektorille tuotteita ja palveluita, jotka kattavat veden koko kiertokulun. Luomme vesitehokkaan tulevaisuuden, jossa puhdasta vettä arvostetaan ja sen vastuulliseen käyttöön pyritään jatkuvasti ja kaikkialla maailmassa. Meillä on yli 110 työntekijää kahdeksassa eri maassa ja toimitilat Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Hollannissa ja Saksassa. Olemme yritys, jossa niin työntekijät kuin sidosryhmämme ovat sitoutuneita auttamaan globaalin vesikriisin ratkaisemisessa yhdessä innostuen, asiantuntevasti, yhteistyöllä ja vastuullisesti.

SafeDrying Oy on Suomen johtava rakennusten etävalvottujen sisäpuolisten kuivatusjärjestelmien toimittaja. Patentoitu kuivatus- ja kuivanapitojärjestelmä takaa kiinteistön kuivumisen ja kuivana pysymisen koko käyttöiän ajan. Kuivatusteho perustuu kuivatuskanaviston kautta rakenteiden sisällä suljetusti kiertävään ilmaan, joka kuivataan, lämmitetään ja uudelleen kierrätetään kuivatusyksikössä. Uudiskohteissa SafeDrying-kanavat valetaan betonilaatan sisään. Korjauskohteissa kuivatuskanavisto voidaan upottaa kuivatettavan kiinteistön rakenteisiin tai asentaa pinta-asennuksena seinän ja lattian liitoskohtaan.