"Uusi vanha" betonimateriaali tuo etuja kerrostalorakentamiseen – käytössä Pasilan uudella asuinalueella
Helsingin Pasilaan nousevan uuden asuinalueen näyttävyyttä lisätään uudenlaisilla parvekeratkaisuilla.
Helsingin Postipuiston pohjoisosaan nousee lähes 300 kerrostaloasuntoa. Niiden pääsuunnittelijana toimii Playa Arkkitehdit.
Kohteen erikoisuutena on uudenlainen parvekesuunnittelu.
– Sisäpihalle halusimme erilaista ilmettä ripustetuilla laatikkomaisilla parvekkeilla, jotka eivät sijaitse symmetrisesti toistensa päällä parveketorneina vaan voidaan sijoittaa vapaasti julkisivuun, kohteen pääsuunnittelijana toimiva arkkitehti Veikko Ojanlatva Playa Arkkitehdeistä kertoo.
Parvekkeet on valmistettu teräskuiduilla vahvistetusta ultrakorkealujuusbetonista. Ratkaisu mahdollistaa ohuemmat rakenteet verrattuna perinteisiin parvekkeisiin. Etuna on myös parvekkeiden vapaa sijoittelu.
Laatikkoparvekkeiden etuseinässä on lasitus. "Hoikkien" rakenteiden ansiosta parvekkeen paino on alle puolet tavallisten betoniparvekkeiden painosta, ja parvekkeet voidaan asentaa jälkikiinnityksenä muutoin valmiiseen julkisivuun. Kiinnitykseen käytetään julkisivuun upotettuja teräskonsoleita, jotka jäävät piiloon.
Materiaali itsessään ei ole perinteistä betonia kevyempää, mutta sen tiiveyden ja korkean lujuuden mahdollistamat erityisen ohuet rakenteet tekevät elementeistä usein lähes puolet kevyempiä verrattuna perinteisestä betonista valmistettuihin.
Käyttökohteita rasitusta vaativissa ympäristöissä
Taloissa käytettävä Hi-Con Oy:n ultrakorkealujuusbetoni kehitettiin Tanskassa jo 1980-luvun puolivälissä, mutta se tuotteistettiin varsinaisesti 2000-luvun puolella. Materiaalia on käytetty muun muassa Yhdysvalloissa siltarakentamisessa.
Ultrakorkealujuusbetonista voidaan tehdä laatikkoparvekkeiden lisäksi myös ohuita ja ilmavan keveitä parvekelaattoja, jotka tuetaan esimerkiksi vetotangoilla.
Suomessa ensimmäisiä ultrakorkealujuusbetonista valmistettuja parvekelaattoja toimitettiin vuonna 2003 teräsrunkoisten parvekkeiden lattioihin.
– Vuonna 2017 toimitettiin ensimmäiset ultrakorkealujuusbetoniset ulokeparvekkeet. Parvekkeitamme on toimitettu, tai toimitukset on sovittu kymmenkuntaan kohteeseen, Hi-Con Oy:n kaupallinen johtaja Jarmo Manninen kertoo.
Materiaalia voidaan hänen mukaansa käyttää myös useissa muissa kohteissa, joissa edellytyksenä on pitkäaikainen kestävyys vaativissa sää- ja rasitusolosuhteissa.
– Talonrakentamiseen käytettävien parveke-, porras- ja julkisivuelementtien lisäksi käyttökohteita on siltarakentamisessa, offshore-rakenteissa ja ulkokalusteissa.
Asennus nopeutuu
Ultrakorkealujuusbetoni nopeuttaa parvekkeiden asennusta, koska ne voidaan usein asentaa jälkikäteen.
– Esimerkiksi julkisivumuuraukset voidaan tehdä valmiiksi ilman parvekkeiden työlle aiheuttamaa haittaa. Parveke-elementit voidaan asentaa julkisivuille vasta viimeistelyvaiheessa ilman tarvetta torninosturille tai muulle raskaalle nostokalustolle. Myöskään työn aikaista tuentaa ei tarvita, Manninen selvittää.
Pohjois-Pasilaan keskuspuiston kylkeen rakennettavalle Postipuiston asuinalueelle tulee noin 5700 asukasta. Käynnissä oleva aloituskortteli valmistuu elokuussa 2021 ja käsittää neljä tonttia. Hi-Con toimittaa aloituskortteliin ultrakorkealujuusbetonista valmistettuja parvekkeita 18 kappaletta.
Aiheeseen liittyvää
Ilmastoystävällinen rakentaminen vaatii nopeita toimia - Ympäristöministeriö tiedottaa
Rakennukset ja rakentaminen kuluttavat puolet maapallon luonnonvaroista ja noin 40 prosenttia energiasta. Ne aiheuttavat noin kolmanneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä väestönkasvun, kaupungistumisen ja merenpinnan nousun kasvattaessa rakentamisen tarpeita entisestään. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen vetosi New Yorkissa YK:n kestävän kehityksen kokouksen yhteydessä rakennusalaan vähähiilisen rakentamisen vauhdittamiseksi.
Miten saavutetaan hiilineutraali huomen? Mitkä ovat vaikutukset rakennusalalle?
Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen 2040-luvulla. Nämä aiheet siivittävät monia keskusteluja, joita käydään mm. erilaisissa paneeleissa, eduskunnassa, ympäristöministeriössä, kunnissa sekä eri toimialoilla. Jopa hallitusohjelmaan on kirjattu oma osa-alueensa asian puolesta; "Osallistava ja osaava Suomi".
Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki
Edellinen maankäyttö- ja rakennuslaki on ollut voimassa 20 vuotta. Muutospainetta lakimuutoksille aiheuttaa ympäristössä ja lainsäädännössä tapahtuvat muutokset. Muutokset kuten, hiilineutraaliuden tavoittaminen on yhtenä suurena haasteena rakentamisessa tulevaisuudessa. Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki – uudelta nimeltään kaavoitus- ja rakentamislaki – asettaa puitteet tulevaisuuden rakentamiselle, mutta mitkä ovat uuden kaavoitus- ja rakentamislain tavoitteet, sisältö ja nykyinen tilanne?
Mattapintainen silkkipainolasi luo tyyliä vanhankin rakennuksen parvekejulkisivuun
Kun suunnittelu vanhan rakennuksen julkisivuremontista alkaa, on hyvä miettiä samalla erilaisia vaihtoehtoja parvekkeiden kunnostamiseen ja uudistamiseen. Usein parvekelasituksin ja -lasikaitein saneeratut julkisivut muuttuvat modernimman näköisiksi, sillä kiiltävä ja kirkas lasi antaa suurina pintoina rakennuksille tyylitellyn ja pelkistetyn ilmeen.Erityisen huomionarvoista on se, että silkkipainotekniikalla parvekelasitus voidaan asentaa myös iäkkäämpiin kiinteistöihin, tällöin vanhankin parvekkeen saa viihtyisäksi ja samalla parvekkeen käyttöikä pitenee huomattavasti.
Lumon toi markkinoille uuden eKaiteen ja etsii koekohteita
Energiansäästö ja siihen tarvittavat ympäristöystävälliset keinot ovat puhuttaneet kansaa jo pitkään globaalisti. Etenkin parvekelasien energiansäästö on ollut tiedossa jo pitkään. Lumon on ollut ympäristön asialla jo vuosien ajan, onhan Lumon Lasituksen tuoma päästökompensaatio Suomen olosuhteissa yli kuusinkertainen verrattuna lasituksen elinkaaren aikaisiin hiilipäästöihin. Toisin sanoen, Lumon Lasituksen tuottama ilmastohyöty sen käyttöiän aikana on suurempi, kuin lasituksen koko elinkaaren aikana aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt.
Parvekelasitus on tehokas keino säästää lämmitysenergiaa
Sähkön hinta on noussut dramaattisesti viime aikoina ja se herättää huolta pitkäaikaisesta kustannuksien noususta etenkin rakennusalalla, mutta myös taloyhtiöiden taloudessa. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan sähkön hinta kohosi vuoden 2021 lopussa Euroopassa korkeimmalle tasolle yli vuosikymmeneen. Tämän johdosta myös taloyhtiöissä kiinteistön energiatehokkuuteen kiinnitetään nyt enemmän huomiota kuin koskaan.
