Rakentamislaki 2025 – viimein valmista, mutta mikä muuttui?

– Muistan, kun edellinen laki (MRL) tuli voimaan vuonna 2000 ja olin juuri käynyt TKK Dipolissa pääsuunnittelijoille järjestetyn ensimmäisen tukevan PS 1-koulutuksen uuden lain aihepiiristä. Asia kiinnosti kaikkia asiantuntijoita ja kävin silloin pitämässä Helsingin rakennusvalvontavirastossa esitelmän lain pääpiirteistä. Ja nyt, 25 vuoden jälkeen, me pääsuunnittelijat ja viranomaiset yhdessä taas päivitämme tietotasoamme uuden rakentamislain määräyksistä, muistelee Seppänen.

Rakentamislain myötä suunnittelijoiden ja työjohtajien pätevyys osoitetaan erikseen hankittavalla pätevyystodistuksella. Pätevyystodistuksia voivat myöntää valtuutetut toimielimet.

Tässä muutama sana uudesta laista.

Rakentamislain myötä luvan hakeminen yksinkertaisempaa. Rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus on korvattu yhdellä lupamuodolla, rakentamisluvalla.

Lupakäsittelyä on kevennetty joissakin rakennushankkeissa.

Rakentamisluvankäsittelylle säädettiin myös määräaika. Rakentamislupahakemus on käsiteltävä kolmen kuukauden kuluessa. Mikäli suunnittelutehtävä on vaativuudeltaan poikkeuksellisen tai erityisen vaativa on rakentamishankkeen rakentamislupahakemus sekä puhtaan siirtymän sijoittamislupahakemus ratkaistava kuuden kuukauden kuluessa.

Rakentamisluvan valitusaika on rakentamislaissa pidentynyt kolmeenkymmeneen päivään päätöksen antopäivästä, jonka lisäksi kuulutusaika on seitsemän vuorokautta.

Uudessa rakentamislaissa luvat ja niiden edellytykset on kerätty yhteen lukuun. Lupien edellytykset on kirjattu suoraan pykälään poiketen vanhasta maankäyttö- ja rakennuslaista.

Rakentamislupaa edellyttävät aina asuinrakennukset, vähintään 30 neliömetrin tai 120 kuutiometrin suuruinen talousrakennus, vähintään 50 neliömetrin kokoinen katos. Myös yleisörakennelma, jota voi käyttää vähintään viisi luonnollista henkilöä, vähintään 30 metriä korkea masto tai piippu, vähintään 2 neliömetrin suuruinen valaistu mainoslaite, energiakaivo sekä erityistä toimintaa varten rakennettava alue, josta aiheutuu vaikutuksia sitä ympäröivien alueiden käytölle.

Rakentamislupa tarvitaan yleisesti ottaen myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen. Rakentamislaissa on lisäksi vielä tarkemmin käyty läpi, mitkä muut korjaus- ja muutostyöhön liittyvät toimenpiteet ovat aina luvanvaraisia.

Muiden kuin edellä mainittujen rakennushankkeiden osalta voi kunta rakennusjärjestyksessään määrätä, ettei lupaa tarvita hankkeen ollessa vähäinen.

Rakentamislupaa voidaan mahdollisesti myös edellyttää tilanteessa, jossa talousrakennukseen rakennetaan jätevesijärjestelmä.

Rakentamislupa tarvitaan yleisesti ottaen myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen. Rakentamislaissa on lisäksi vielä tarkemmin käyty läpi, mitkä muut toimenpiteet liittyen korjaus- ja muutostyöhön ovat aina luvanvaraisia.

Muiden kuin edellä mainittujen rakennushankkeiden osalta voi kunta rakennusjärjestyksessään määrätä, ettei lupaa tarvita hankkeen ollessa vähäinen.

Rakennusvalvonta ei käsittele hankkeita, joihin ei edellytetä rakentamislupaa. Usein luvanvaraisuudesta vapautetut hankkeet sijoittuvat rakennettuun ympäristöön ja erityisesti hankkeen paloturvallisuusasiat ja sijoittaminen tontilla on syytä ottaa huomioon.

Mikäli hanke, jolle ei muuten tarvita rakentamislupaa, sijoittuu esimerkiksi alle määräyksen etäisyydelle tontinrajasta, sijoittuu vastoin kaavamääräyksiä tai se poikkeaa muista määräyksistä, joudutaan sille hakemaan rakentamislupa. Ennen rakentamisluvan käsittelyyn saamista tulee hakea hankkeelle ensin poikkeamispäätös. Mahdollisen poikkeamispäätöksen myöntämisen jälkeen voidaan hanke viedä rakentamislupakäsittelyyn.

Luvanvaraisuudesta vapautetuissa hankkeissa, joissa siis ei tarvita lupaprosessia, on myös huomattava, että rakennuttaja itse huolehtii riittävän osaamisen hankkimisesta ja varmistaa rakentamisen määräystenmukaisuuden. Usein tämä tarkoittaa ammattitaitoisen pääsuunnittelijan sekä pätevien suunnittelijoiden ja ammattimaisten suunnitelmien hankkimista ajoissa. Rakennuttajan eli kiinteistön omistajan vastuu kasvaa tämän tyyppisissä hankkeissa.

Kiinteistöveroilmoitus on nykyisen säädösten mukaan toimitettava verottajalle niistä luvasta vapautetuista rakennuksista, joiden kokonaisala ylittää viisi neliömetriä.

Rakentamislain myötä suunnittelijoiden ja työjohtajien pätevyys osoitetaan erikseen hankittavalla pätevyystodistuksella. Pätevyystodistuksia voivat myöntää valtuutetut toimielimet.

Rakentamislaissa on kuitenkin säädetty siirtymäsäännös, jonka mukaan kelpoisuusvaatimukset täyttävänä suunnittelijana ja työnjohtajana pidetään myös henkilöä, jolla on lain voimaan tullessa rakennusvalvontaviranomaisen vastaaviin tehtäviin antama hyväksyntä.

Rakentamislain tietyt lainkohdat siirtyvät käyttöön otettaviksi vasta 1.1.2026 alkaen. Näitä lainkohtia on kolme.

• Rakentamislain edellyttämä rakentamisluvan hakemiseen tarvittava tietomalli eli suunnittelijan luoma oliopohjainen 3D-malli suunnittelukohteesta ja sen rakennuspaikasta tai muu koneluettava tieto.
• Rakennuksen vähähiilisyyttä ja hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen raja-arvoa koskevat säännökset. Nämä on raportoitava rakennuksen loppukatselmukseen mennessä, mutta ei koske pien- tai paritaloja eikä korjausrakentamista. Vähähiilisyyden arvioinnin tulee kattaa koko rakennuksen elinkaari.
• Rakentamislupien käsittelylle säädetty määräaika ja seuraamukset määräajan laiminlyönnistä.