Työtaisteluja ei suljeta pois – Rakennusala valmistautuu vaikeaan neuvottelukierrokseen

Rakennusliiton oli tarkoitus sopia vuoden 2023 palkankorotuksista viime vuoden marraskuun loppuun mennessä. Sopua ei syntynyt. Sen sijaan työnantajat ilmoittivat, etteivät he neuvottele vaan noudattavat EK:n linjaa.

– Työnantajat kertoivat, että he eivät halua avata palkkakierrosta ennen kuin teknologiateollisuuteen on saatu sopimus. Tämä halvaannutti neuvottelut, Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kimmo Palonen sanoo.

Käytännössä ilmoitus tarkoitti, että neuvottelut käynnistyvät vuodenvaihteen jälkeen ja sopimuksen tekeminen siirtyy helmikuun loppupuolelle. Neuvottelujen aloittamispäivää ei ole Palosen mukaan vielä sovittu.

– Kiire loppui, kun emme päässeet palkkakeskusteluun viime vuoden puolella. Mielellämme neuvottelisimme ja sopisimme asiat. Nyt kyttääminen jatkuu sen suhteen, mitä työnantajien ja Teknologiateollisuuden välillä tapahtuu.

Työehtosopimukset ovat katkolla helmikuussa rakennusalan ohella muun muassa palvelualalla ja AKT:lla. Teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden sopimukset ovat jo päättyneet.

Palosen mukaan järjestölliset toimet ovat mahdollisia, jos ratkaisuja ei ala syntyä.

– Ne voivat olla lakkoja tai ylityökieltoja. Olemme valmiita käyttämään toimenpiteitä neuvottelujen vauhdittamiseksi. Rakennusalalla mahdollinen ajankohta työtaistelutoimille olisi maaliskuun alku. Toivottavasti niihin ei tarvitse mennä, Palonen sanoo.

Tarve rakennusalan palkankorotuksille on Palosen mukaan merkittävä, koska inflaatio on verottanut ostovoimaa. Hän povaa neuvotteluista hankalia.

– Tarjoukset ovat verrattain alhaisia. Ei tämä helpolta näytä. Toisaalla povataan taantumaa, toisaalla laukkaa inflaatio. Tilanne ei ole helpoimmasta päästä.

SAK:n liitot ovat hakeneet vertailukohtaa palkankorotusvaatimuksille saksalaisen rakennusalan ammattiliiton IG Baun tekemästä reilun kahdeksan prosentin sopimuksesta seuraaville kahdelle vuodelle.

Rakennusteollisuus RT:n piti sopia seuraavasta työehtosopimuksesta marraskuun loppuun mennessä. Työmarkkinajohtaja Kim Kaskiaron mukaan halua neuvottelujen pikaiseen aloitukseen on.

– Haluamme avata keskustelun omalta osaltamme. Käymme neuvottelupöytään alkuvuodesta. Kun viennin avauksen linja selviää, meillä on mahdollisuus keskustella siitä, mitä se tarkoittaa rakennusteollisuuden osalta, hän selvittää.

Rakennusteollisuus on EK:n jäsenliitto, joten se noudattaa EK:n raamisopimusta. Kaskiaro pitää tämän hetken neuvotteluasetelmia rauhallisina. Hän myöntää silti, että halukkuutta sopimuksen tekemiseen olisi ollut jo viime vuoden puolella.

– Jos asioista olisi kyetty sopimaan, työrauha olisi taattu ja asiat siltä osin selkeitä. Ilmassa on enteitä, että mitä pidemmälle sopiminen menee, sitä vaikeampaa se on. Päänavaajan rooli on sitä vaikeampi, mitä enemmän on auki olevia sopimuksia, hän sanoo ja viittaa useiden eri alojen tilanteeseen.

Huonoimpana skenaariona Kaskiaro pitää sopimusneuvottelujen siirtymistä pitkälle kevääseen.

– Siinä tilanteessa ensimmäisen sopimuksen tekeminen vaatii rohkeutta. Onneksi vientialoilla on vielä hyvin aikaa tehdä sopimus tammikuussa. Olemme toiveikkaita.

Suomen ajautuminen taantumaan vaikuttaisi Kaskiaron mukaan sopimusneuvotteluihin. Rakennusalalle ennustetaan merkittävää hiljentymistä.

– Rakennusala kohtaa kenties kovemman alamäen kuin muu teollisuus. On sillä varmasti jotain vaikutusta. Jos yleinen linja löytyy, ei ole kovin realistista ajatella, että pääsemme neuvottelemalla parempaan lopputulokseen. Ala joustaa lomautuksin ja irtisanomisin, jos palkat eivät jousta.