• Etusivu
  • Ajankohtaista

Riittääkö tiivistäminen ratkaisuksi kaupunkien ilmastotoimissa?

Aalto-yliopisto vertaili kuusi Suomen suurinta kaupunkia

Rakentajan toimitus
Päivitetty 24.10.2024
Turku-vihreä-kaupunki-1920x1080

Turun keskustassa kaupunkivihreää riittää.

Kaupunkivihreän huomioiminen kaupunkisuunnittelussa Suomessa on tärkeää useista syistä, kuten ilmastonmuutoksen torjunta, asukkaiden hyvinvointi ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Kaupunkirakentamisessa tätä ei ole kaikissa kaupungeissa otettu huomioon.

Aalto-yliopiston tutkijat osoittivat, että vaikka kaupunkivihreän merkitys kasvaa, kaupunkirakenteen tiivistäminen on edelleen ilmastotyön mantra, jota ei kyseenalaisteta. Kaupunkien ilmastosuunnitelmista löytyi myös eroja: Helsinki, Espoo ja Oulu näkevät kaupunkivihreän lähinnä tiiviyttä palvelevana sopeutumisena, kun taas Tampere, Turku ja Vantaa painottavat luonnonsuojelua ja yhä enemmän myös kaupunkivihreän lukuisia hyötyjä ympäristölle ja asukkaille.

Kaupungit syypäinä hiilidioksidipäästöille

70 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä syntyy kaupungeissa. Kaupunkirakenteen tiivistäminen joukkoliikenneväylien varsille on nähty jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan tärkeimpänä maankäyttöpolitiikan keinona suitsia kaupunkien päästöjä.

Viime vuosina ymmärrys kaupunkiluonnon tärkeydestä on kuitenkin lisääntynyt. Myös EU:n äskettäin hyväksymä ennallistamisasetus korostaa kaupunkien viherpeitteen merkitystä niin ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten torjunnassa kuin luonnon monimuotoisuuden edistämisessä.

<p data-block-key="q46xc">Kuva: Ranja Hautamäki.</p>
Kuva: Ranja Hautamäki.
© Ranja Hautamäki, Aalto-yliopisto

Aalto-yliopisto selvitti tilannetta Suomessa

Aalto-yliopiston tutkijat CO-CARBON- ja SMARTLAND-hankkeissa selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten tiivistäminen ja viherryttäminen näkyvät Suomen kuuden suurimman kaupungin – Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun ja Turun – ilmastosuunnitelmissa.

– Kaupunkien merkitys ilmastotyössä on merkittävä, ja varsinkin isot suomalaiskaupungit ovat toimineet sen edelläkävijöinä jo ennen lainsäädännön velvoitetta, sanoo professori Ranja Hautamäki.

Tutkijat havaitsivat, että vaikka kaupunkivihreän merkitys on kasvamassa, kaupunkirakenteen tiivistäminen on edelleen ilmastotyön painopiste.

– Siitä on tullut itsestäänselvyys ja tosiasia, jota ei kyseenalaisteta – vaikka kyse on aina poliittisista päätöksistä, tutkijatohtori Tuulia Puustinen korostaa.

– Kiinnostavaa kyllä, tiivistämiseen ja viherryttämiseen liittyviä ristiriitoja ei tuotu suunnitelmissa juurikaan esille.

Ilmastosuunnitelmat

Ilmastosuunnitelmissa kaupunkivihreä oli läsnä pääasiassa kolmella tavalla. Perinteisin tapa pohjautuu luonnonsuojeluun: luontoa suojellaan tiivistämisen vastapainoksi, ja kaupunkivihreä ja rakennettu kaupunki nähdään erillisinä kokonaisuuksina. Tämä lähestymistapa näkyi vahvasti Tampereen, Turun ja Vantaan ilmastosuunnitelmissa.

Toinen tapa on nähdä kaupunkivihreä tiivistämisen palvelukseen valjastettuna sopeutumiskeinona, joka auttaa esimerkiksi hulevesien hallinnassa. Sopeutumista korostivat ilmastosuunnitelmissaan erityisesti Helsinki, Espoo ja Oulu.

Ilmastosuunnitelmista löytyi myös kolmas, tutkijoita ilahduttava lähestymistapa, joka ei tukeudu tiivistämiseen ja jossa kaupunkivihreä nähdään täydentävänä ja jopa vaihtoehtoisena strategiana tiivistämiselle.

Tässä lähestymistavassa kaupunkiluonto on erottamaton osa kaupungin kehittämistä, ja ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi se korostaa vihreän monia hyötyjä luonnon monimuotoisuuden ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin kannalta. Monihyötyisyyttä nostivat ilmastotoimisuunnitelmissaan esille erityisesti Vantaa, Tampere ja Turku.

Info

Info

Kaupunkivihreän huomioon ottaminen kaupunkisuunnittelussa

Hiilineutraaliustavoitteet: Kaupunkivihreä, kuten puistot ja viherkatot, toimivat tehokkaina hiilinieluina. Kasvillisuus sitoo hiilidioksidia ja auttaa vähentämään kaupunkien lämpösaarekeilmiötä.

Kestävä kaupunkisuunnittelu: Kaupunkivihreä on keskeinen osa kestävää kaupunkisuunnittelua. Tämä tarkoittaa, että viheralueiden säilyttäminen ja uusien luominen tulee olla prioriteettina.

Yhteistyö ja tietopohja: Kaupunkivihreän haasteiden ratkaiseminen vaatii laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä vankkaa tietopohjaa.

Asukkaiden hyvinvointi: Kaupunkiluonto parantaa asukkaiden terveyttä ja viihtyvyyttä. Viheralueet tarjoavat mahdollisuuksia ulkoiluun ja virkistykseen.

Suojelu ja vihreän ripottelu ei riitä

Kaupungistuminen on globaali megatrendi, joka näkyy vahvasti myös Suomessa. Kuudessa suurimmassa kaupungissa asuu jo kolmannes suomalaisista, ja kaikkien kuuden väkiluvun ennustetaan myös kasvavan tulevaisuudessa. Tämä korostaa entisestään kaupunkien ilmastotoimien merkitystä, tutkijat korostavat.

Pelkkä vihreän ripottelu sinne tänne tai vihreän suojelu kaupungin laitamilla ei riitä hulevesien hallintaan, kasvillisuuden viilentävän vaikutukseen tai tehokkaaseen hiilensidontaan. Paikallisten ilmastohyötyjen takaamiseksi puuston latvuspeittävyyden tulisi olla kaikkialla kaupungissa 30 prosenttia, mutta esimerkiksi joissain Helsingin kaupunginosissa se jää jopa 4 prosenttiin.

Kaupunkien ilmastosuunnitelmia ei Suomessa ole aiemmin juuri tutkittu. Tutkijat korostavatkin ilmastosuunnitelmien merkitystä poikkihallinnollisina, eri toimialojen tavoitteita yhteensovittavana työkaluna, jossa otetaan huomioon kaupunkivihreän ilmastohyödyt ja merkitys luonnon monimuotoisuudelle.

Tällainen integroitu lähestymistapa vaatii kaupungeilta systeemitason ajattelua, jossa tunnistetaan ilmastopolitiikan mahdollisesti ristiriitaiset tavoitteet sekä tavoitteiden asettamiseen liittyvät kompromissit ja synergiat yli politiikkasektoreiden ja perinteisen hillintä-sopeutuminen-jaottelun.

Linkki tutkimukseen

Yhteyshenkilöt:

  • Ranja Hautamäki, Maisema-arkkitehtuurin professori, Aalto-yliopisto, CO-CARBON-projekti
  • Tuulia Puustinen, Tutkijatohtori, kiinteistötalouden tutkimusryhmä, Aalto-yliopisto, SMARTLAND-projekti

Aalto-yliopiston lehdistötiedote.

Ajankohtaista
ekologisuus
suunnittelu
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

tiililaattapintainen julkisivu taloyhtiöön wienerberger
Näyttävä tiililaattajulkisivu hyvällä yhteistyöllä
Espoon Gräsantörmäntielle valmistui elokuussa 2023 Hartela Etelä-Suomen urakoimana kolmen asuinkerrostalon kokonaisuus, jonka näyttävät tiililaattapintaiset julkisivut ovat erinomainen osoitus koko suunnittelu- ja toteutustiimin hyvästä ja onnistuneesta yhteistyöstä.
Villeroy & Boch markkinoinnista vastaava Jenni Luomala istuu Helsinki Hub hotellin huoneessa
Kestävän kehityksen kylpyhuone rakennetaan elinkaari edellä
Vanha kirkkopuisto on Helsingissä tärkeä ja perinteikäs ympäristö, jonka laidalle on juuri avautunut Scandic Helsinki Hub -hotelli. Urbaaniin 1920-luvun tehdaskiinteistöön on rakennettu korkeatasoisten hotellihuoneiden lisäksi monipuolisia coworking-tiloja työskentelyyn. Hotellihankkeessa on kiinnitetty erityistä huomiota rakentamisen ja kalusteiden ympäristöystävällisyyteen.
202110_72897.jpg
Kennoharkko yhä useamman koulun runkoratkaisuna
Vietämme huomattavan paljon aikaa sisätiloissa, joten sisäilmastolla ja sisäilman laadulla on suuri merkitys terveyteemme ja hyvinvointiimme. Rakennusten kosteustekninen toimintavarmuus ja vikasietoisuus ovatkin nousseet tärkeiksi kriteereiksi erityisesti koulujen ja päiväkotien rakenneratkaisuissa.
smartvatten vedenmittaus
Mielenrauhaa vesivahingoilta – havaitse vuodot vedenkulutusta mittaamalla
Vesivuoto ei aina ole valtoimenaan pauhaava vesisuihku, vaan monesti myös varsin huomaamaton ja salakavala ongelma. Reaaliaikainen tieto vedenkäytöstä auttaa huomaamaan vuodon ennen mittavaa korjauslaskua.
20198_59652.jpg
Keraaminen kennoharkko pientalorakentamisessa
Kennoharkot valmistetaan luonnonmateriaaleista pääraaka-aineena savi. Massiivinen, hengittävä runkorakenne on energiataloudellinen ja kosteusteknisesti turvallinen.
202011_67593.jpg
Motiva toivoo lisää ammattimaista suunnitteluapua pientalojen remontteihin
Pientalon remontin yhteydessä voisi selvittää mahdollisuudet myös energiatehokkuuden parantamiseen, sanoo Motivan asiantuntija.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton