Asunnoissa mitattiin lähes nelinkertaiset VOC-pitoisuudet – uudet tutkimukset paljastavat, mikä päästöihin vaikuttaa

Työterveyslaitoksen vuonna 2021 julkaisema tutkimuskatsaus perustui 9 789 VOC-näytteeseen, jotka oli kerätty vuosina 2010–2019 toimistoista, kouluista, päiväkodeista ja sosiaali- ja terveysalan toimistotyyppisistä tiloista. Näytteet olivat pääosin rakennuksista, joissa epäiltiin sisäilmaongelmia. VOC-yhdisteiden kokonaispitoisuuden eli TVOC-pitoisuuden mediaani oli 30 µg/m³.

Vuonna 2022 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi vastaavan tutkimuskatsauksen asunnoista. Siinä tarkasteltiin 1 093 VOC-näytettä ja 211 formaldehydinäytettä samalta vuosikymmeneltä. Asuntojen TVOC-pitoisuuden mediaani oli 110 µg/m³ eli lähes nelinkertainen toimistotyyppisiin työympäristöihin verrattuna.

Myös yksittäisiä VOC-yhdisteitä esiintyi asunnoissa monipuolisemmin. Vähintään puolessa näytteistä esiintyviä yhdisteitä tunnistettiin asunnoissa 22 ja toimistotyyppisissä työympäristöissä 12. Formaldehydin mediaanipitoisuus oli asunnoissa 21 µg/m³ ja työympäristöissä 4,3 µg/m³.

Tutkijat arvioivat erojen selittyvän muun muassa asukkaiden toiminnalla, kalusteilla, sisustusmateriaaleilla ja kuluttajatuotteilla. Työympäristöjen ilmanvaihto on myös yleensä tehokkaampaa. Pitoisuuseroista huolimatta molempien tutkimusten johtopäätökset olivat samansuuntaiset: tavanomaisesti esiintyvät pitoisuudet olivat pieniä ja haitalliset terveysvaikutukset epätodennäköisiä.

Asuntojen VOC-pitoisuuksien kehityksessä havaittiin lisäksi huomattava muutos. Keskimääräinen TVOC-pitoisuus pieneni noin 40 prosenttia vuosina 2010–2019. Tutkimusjakson alussa keskimääräinen pitoisuus oli 160 µg/m³ ja lopussa 95 µg/m³. Muutosten taustalla arvioitiin olevan muun muassa rakennusmateriaalien, kuluttajatuotteiden ja liikenteen päästöjen muuttuminen.

Tutkimustulokset kuvaavat kyseisen vuosikymmenen mittausaineistoja. Ne antavat vertailutietoa sisäilman pitoisuuksista, mutta eivät edusta vuonna 2026 tehtyä koko Suomen asuntokannan mittausta.

VOC on lyhenne englanninkielisestä termistä volatile organic compounds. Sillä tarkoitetaan haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, joita vapautuu sisäilmaan esimerkiksi rakennus- ja sisustusmateriaaleista, maaleista, liimoista, kalusteista sekä puhdistus- ja hygieniatuotteista. Myös ruoanvalmistus ja ulkoa kulkeutuvat liikenteen päästöt vaikuttavat sisäilman kemialliseen koostumukseen.

THL:n tutkimuksessa yleisimpiin asunnoista löytyneisiin yhdisteisiin kuuluivat muun muassa heksanaali, nonanaali, alfapineeni, limoneeni ja 2-etyyli-1-heksanoli. Terpeenejä, kuten alfapineeniä, vapautuu esimerkiksi puusta ja hajustetuista tuotteista. Heksanaalin ja nonanaalin lähteitä ovat puolestaan muun muassa rakennusmateriaalit ja ruoanvalmistus. Sama kemiallinen yhdiste esiintyy usein useista eri lähteistä peräisin olevissa päästöissä.

Uusissa rakennuksissa materiaalien ominaispäästöt ovat yleensä suurimmillaan rakennuksen valmistumisen jälkeen. THL:n katsauksessa esitellyssä suomalaisessa seurantatutkimuksessa TVOC-pitoisuus oli puolen vuoden kuluttua valmistumisesta alle puolet alkuperäisestä ja vuoden kuluttua noin 70 prosenttia pienempi.

Omakotitaloja koskevia mittauksia on tehty Suomessa myös erikseen. Kolmea omakotitaloa käsitelleessä vuoden 2018 tutkimuksessa TVOC-pitoisuudet vaihtelivat välillä 150–350 µg/m³. Suurin pitoisuus mitattiin alle vuoden ikäisestä talosta. Toisessa, vuonna 2020 julkaistussa kolmen omakotitalon tutkimuksessa pitoisuudet vaihtelivat välillä 27–160 µg/m³. Lisäksi 29 pientaloa käsittäneessä suomalaisessa aineistossa TVOC-pitoisuuden mediaani oli 140 µg/m³.

Rakennuksen ikä antaa siten hyödyllistä taustatietoa mittaustulosten arviointiin. Vanhassakin talossa VOC-päästöt muuttuvat esimerkiksi pintaremontin, uusien kalusteiden ja rakennuksen kosteusolosuhteiden vaikutuksesta. Rakennusmateriaalien päästöjä voidaan vähentää materiaalivalinnoilla: suomalaisessa kahden uuden kerrostalon vertailututkimuksessa sisäilmastoluokituksen mukaisesti rakennetun talon TVOC-pitoisuudet olivat selvästi vertailutaloa pienempiä.

Joulukuussa 2025 verkossa julkaistu suomalainen tutkimus toi uutta tietoa puumateriaalien VOC-päästöistä. Journal of Building Physics -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa vertailtiin vastasahattua mäntyä ja 15 vuotta sisätiloissa säilytettyä mäntyä. Kummastakin tutkittiin sekä sydän- että pintapuuta erilaisissa kosteusolosuhteissa.

Tulokset osoittivat selvän yhteyden ilmankosteuden ja VOC-päästöjen välillä. Kun ilman suhteellinen kosteus nousi 20 prosentista 80 prosenttiin, päästöt kasvoivat. Kosteuden vähentyessä ne vastaavasti pienenivät. Uudesta puusta vapautui aluksi selvästi enemmän VOC-yhdisteitä kuin vanhasta, mutta korkea ilmankosteus lisäsi voimakkaasti myös vanhan puun päästöjä.

Erityisen kiinnostava tulos koski orgaanisia happoja. Niiden päästöt olivat vanhoista puunäytteistä 80 prosentin suhteellisessa kosteudessa noin 40-kertaiset verrattuna 20 prosentin kosteuteen. Terpeenien päästöt puolestaan vähenivät tutkimusjakson edetessä, ja myös vapautuvien yhdisteiden koostumus muuttui.

Havainto on merkittävä rakennusmateriaalien päästöjen arvioinnissa. Materiaalien päästöluokitusten mittaukset tehdään vakioiduissa olosuhteissa, yleensä noin 23 °C:n lämpötilassa ja 50 prosentin suhteellisessa kosteudessa. Todellisissa rakennuksissa ilmankosteus vaihtelee vuodenaikojen ja tilojen käytön mukaan. Tutkimus osoittaa, kuinka suuri vaikutus tällä vaihtelulla on käsittelemättömän männyn päästöihin.

Maaliskuussa 2026 julkaistussa toisessa suomalaisessa tutkimuksessa selvitettiin kosteusvaurioituneista seinärakenteista sisäilmaan kulkeutuvia VOC-yhdisteitä. Tutkimus toteutettiin VTT:n sisäilmasimulaattorissa, jossa tutkijat säätelivät rakenteiden kosteusolosuhteita, mikrobikasvua ja paine-eroja.

Rakennusmateriaalin suhteellinen kosteus osoittautui tärkeimmäksi yksittäiseksi tutkittuihin VOC-pitoisuuksiin vaikuttavaksi tekijäksi. Kosteuden lisääntyminen kasvatti päästöjä. Tutkimuksessa tunnistettiin myös neljä ketoniyhdistettä, joiden pitoisuudet olivat selvästi suurempia aktiivisen mikrobikasvun yhteydessä.

Näitä mikrobiperäisiä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä kutsutaan MVOC-yhdisteiksi. Niiden tunnistaminen täydentää kosteusvaurion selvittämistä, mutta samoja kemiallisia yhdisteitä vapautuu myös muista lähteistä. Siksi mittaustuloksia tulkitaan yhdessä rakenteiden kosteustietojen ja muiden tutkimushavaintojen kanssa.

Tutkimuksessa paine-erojen vaikutus VOC-pitoisuuksiin jäi tutkituissa rakenteissa kosteuden vaikutusta vähäisemmäksi. Tulokset korostavat rakenteiden kosteusteknisen toiminnan ja materiaalien kosteusolosuhteiden selvittämistä sisäilmatutkimusten yhteydessä.

Ilmanvaihto laimentaa sisäilmassa esiintyviä epäpuhtauspitoisuuksia poistamalla sisäilmaa ja tuomalla tilalle ulkoilmaa. Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä, ilmavirtojen riittävyys ja korvausilmareitit vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti materiaaleista ja tilojen käytöstä vapautuvat yhdisteet poistuvat huoneilmasta.

Omakotitaloissa käytetään painovoimaista ilmanvaihtoa, koneellista poistoilmanvaihtoa sekä koneellista tulo- ja poistoilmanvaihtoa. Rakentamisen ja remontoinnin yhteydessä järjestelmän toiminta on syytä arvioida rakennuksen käyttötarpeiden perusteella. Aihetta käsitellään tarkemmin Rakentaja.fi:n artikkelissa Omakotitalon ilmanvaihto: 10 asiaa, jotka rakentajan ja remontoijan kannattaa ratkaista ajoissa.

Kesäkuussa 2025 julkaistu suomalainen tutkimus tarkasteli ilmanpuhdistimien vaikutuksia 27 luokkahuoneessa kuudessa koulussa. Käytetyissä laitteissa oli hiukkassuodattimien lisäksi aktiivihiilisuodattimet, joiden tehtävänä oli sitoa kaasumaisia epäpuhtauksia.

Ilmanpuhdistimien käyttö vähensi TVOC-pitoisuuksia keskimäärin 52,9 prosenttia lähtötilanteeseen verrattuna. Verrattuna ilman suodattimia toimiviin laitteisiin pitoisuudet pienenivät 47 prosenttia. Tutkimus osoitti, että kaasumaisten yhdisteiden pitoisuuksia pystyttiin vähentämään aktiivihiiltä sisältävillä laitteilla myös käytössä olevissa luokkahuoneissa.

Tutkijat selvittivät myös oppilaiden kokemia oireita. Oireiden esiintyvyys väheni hieman varsinaisen suodatuksen aikana, mutta lähes vastaava väheneminen havaittiin vertailujaksolla, jolloin laitteet toimivat ilman suodattimia. Tutkimuksessa mitattu ilmanlaadun paraneminen oli siis selvä, kun taas oirekyselyjen tulokset eivät osoittaneet suodatuksesta aiheutunutta erillistä terveyshyötyä.

Tuloksen kannalta on tärkeää erottaa ilmanvaihdon tavallinen hiukkassuodatus kaasumaisten yhdisteiden poistamisesta. Hiukkassuodatin poistaa ilmasta hiukkasia. VOC-yhdisteiden poistamiseen tarvitaan siihen soveltuva menetelmä, kuten tutkimuksessa käytetty aktiivihiilisuodatus. Myös tutkittujen luokkahuoneiden lähtötilanteen epäpuhtauspitoisuudet olivat jo pieniä.

Vuonna 2024 Data in Brief -lehdessä julkaistiin eurooppalainen aineisto, johon koottiin 101 alkuperäistutkimuksen VOC-mittaustietoja vuosilta 2010–2023. Mukana oli asuinrakennuksia, toimistoja ja opetusrakennuksia. Aineisto sisältää tietoja 18 yksittäisestä VOC-yhdisteestä sekä TVOC-kokonaispitoisuuksista. Lisäksi siinä tarkastellaan esimerkiksi rakennustyyppien, ilmanvaihdon, lämpötilan ja ilmankosteuden yhteyksiä mittaustuloksiin.

Saman tutkimuskokonaisuuden systemaattisessa katsauksessa arvioitiin myös VOC-altistumiseen liittyviä terveysriskejä. Riskinarviointi perustui 58 tutkimukseen ja pitkäaikaista altistumista kuvaaviin laskennallisiin malleihin. Tutkijoiden käyttämä hyväksyttäväksi määritelty elinikäisen lisäsyöpäriskin taso ylittyi formaldehydin osalta Ranskassa ja Saksassa sekä bentseenin osalta Espanjan naisväestöä koskevassa arviossa.

Eurooppalaiset tutkimukset täydentävät suomalaista pitoisuustietoa erityisesti pitkäaikaisen altistumisen näkökulmasta. Tulokset korostavat yksittäisten yhdisteiden pitoisuuksien ja terveysvaikutusten arviointia, sillä TVOC-kokonaispitoisuudeltaan samanlaiset sisäilmanäytteet sisältävät koostumukseltaan erilaisia yhdisteitä.

VOC-mittauksella selvitetään sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksia. Laboratoriossa analysoiduista näytteistä saadaan tietoa yksittäisistä yhdisteistä ja niiden kokonaispitoisuudesta. Jatkuvatoimisilla VOC-mittareilla puolestaan seurataan pitoisuuksien muutoksia esimerkiksi tilojen käytön tai ilmanvaihdon muuttuessa.

Asumisterveysasetuksessa TVOC-kokonaispitoisuuden toimenpideraja on 400 µg/m³. Yksittäisen VOC-yhdisteen yleinen toimenpideraja on 50 µg/m³, mutta esimerkiksi 2-etyyli-1-heksanolille ja TXIB-yhdisteelle on asetettu 10 µg/m³:n raja. Nämä ovat toimenpiderajoja, joiden avulla arvioidaan tarkempien selvitysten tarvetta. Terveyshaitan arvioinnissa tarkastellaan erikseen yhdisteiden ominaisuuksia, pitoisuuksia ja altistumista.

THL:n asuntotutkimuksessa TVOC-toimenpideraja ylittyi kahdeksassa prosentissa näytteistä. Ylitykset olivat pääosin lieviä. Tutkimusaineistossa yleisesti esiintyvien yhdisteiden pitoisuudet jäivät yleensä myös kansainvälisten terveysperusteisten ohjearvojen alapuolelle.

Rakennuksen tutkimisessa VOC-mittauksia käytetään esimerkiksi epäiltyjen materiaalipäästöjen ja sisäilman poikkeavan kemiallisen koostumuksen selvittämiseen. Omakotitalossa tutkimustarve liittyy esimerkiksi remontin jälkeen havaittuun poikkeavaan hajuun tai epäiltyyn lattiarakenteen kosteusvaurioon. Taloyhtiöissä ja julkisissa rakennuksissa VOC-mittaus kuuluu tarvittaessa laajempaan sisäilma- tai kuntotutkimukseen.

Mittaustulosten hyödyntäminen perustuu pitoisuuksien, rakennusmateriaalien ja olosuhteiden yhteiseen tarkasteluun. Jos esimerkiksi 2-etyyli-1-heksanolin pitoisuus on koholla, selvityksessä etsitään yhdisteen mahdollisia lähteitä ja tutkitaan tarvittaessa lattiarakenteen kosteusolosuhteet. Vuoden 2025–2026 tutkimukset tuovat tähän työhön uutta tietoa erityisesti kosteuden vaikutuksesta materiaalipäästöihin.

Lähteet

• Työterveyslaitos (2021): Haihtuvat orgaaniset yhdisteet toimistotyyppisissä työympäristöissä
• THL (2022): Haihtuvat orgaaniset yhdisteet asunnoissa
• Sivula ym. (2025/2026): Effects of indoor relative humidity on volatile organic compound emissions of new and aged Scots pine wood
• Lappalainen ym. (2026): Multivariate analysis on simulated moisture damage emission to indoor air
• Lovas ym. (2024): Dataset on concentrations of volatile organic compounds in indoor environments
• Pál ym. (2024): Exposure to volatile organic compounds – A systematic review and health risk assessment
• Juntunen ym. (2025): Associations of air cleaning interventions in primary school classrooms
• Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetus 545/2015