Sähköautojen tulipalot

Tartuimme juttuvinkkiin ja haastattelimme tähän juttuun Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen palomestari Joonatan Suosaloa. Hänen vastuualueenaan on maanalaisten tilojen paloturvallisuus Helsingissä. Suosalon opinnäytetyötä pelastuslaitosten varautumisesta maanalaisissa tiloissa tapahtuviin sähköautopaloihin on käytetty alalla laajasti turvallisuusohjeistusten kehittämisessä.

– Useiden kansainvälisten tutkimusten pohjalta tämänhetkinen käsitys on, että sähköautojen syttymistodennäköisyys on jopa hieman pienempi kuin polttomoottorikäyttöisillä autoilla, kertoo palomestari Joonatan Suosalo.

– Kaikkien autopalojen yleisin syttymissyy tällä hetkellä ovat erilaiset sähköviat, joita voi sattua täysin auton käyttövoimasta riippumatta.

– Toiseksi yleisin syttymissyy on jonkin palavan nesteen – esimerkiksi moottoriöljyn – vuoto kuumalle pinnalle, jonka seurauksena palo syttyy. Tätä riskiä sähköautoissa ei luonnollisesti ole, kertoo Suosalo.

Onko lukijamme huoli siis turha?

– Tutkimusten mukaan sähköauto on palokuormaltaan verrattavissa tavallisen polttomoottoriauton palokuormaan, kertoo Suosalo ja jatkaa: Käytännössä palokuormaan vaikuttaa myös paljonko palavaa nestettä on polttomoottoriauton tankissa, tai kuinka paljon sähköauton akussa on varausta. Mitä täydempi tankki tai akku, sitä enemmän on palokuormaa ja sitä reaktiivisempi litiumioniakku tulipalossa on.

– Auton palokuorma muodostuu kuitenkin aina kokonaisuudesta: kaikissa autoissa on lisäksi paljon muoviosia, kangasta ym. palavia materiaaleja, kertoo Suosalo.

Suosalon mukaan sähköauton akkupalon syttyminen latauksen aikana on toki mahdollista, mutta tilastojen mukaan se ei ole erityisen merkittävä syttymissyy. Todennäköisempi syy on yksittäisen akkukennon valmistusvirhe tai akuston vaurioituminen esimerkiksi kolarissa: mekaaninen isku, joka saattaa johtaa kennon sisäiseen oikosulkuun.

Sähköauton palaessa muualta kuin akusta, tulipalo käyttäytyy ja se sammutetaan aivan kuten muutkin ajoneuvopalot.

– Sähköauton akkupalossa syntyy erilaisia vaarallisia yhdisteitä, fluorivetyjä, enemmän kuin polttomoottoriauton palossa, mutta sinänsä näitä vaarallisia yhdisteitä syntyy kaikissa autopaloissa, määrä vain on isompi. Kaikki ajoneuvopalot ovat sivullisille vaarallisia, kertoo Suosalo.

– Suurin ero sammutustöiden kannalta on kuitenkin tarvittavan veden suurempi määrä sekä ajoneuvon uudelleensyttymisvaara.

Litiumioniakkujen yleisyyteen nähden litiumakkuteknologia on turvallista. Mikään litiumioniakku ei kuitenkaan ole täysin riskitön, koska akussa on paljon energiaa pienessä tilassa.

Tulipaloriski liittyy akkukennon sisällä tapahtuvaan, voimakkaasti lämpöä tuottavaan reaktioon, ns. lämpökarkaamiseen, joka voi johtaa voimakkaaseen liekkipaloon. Lämmön johtumisen vuoksi reaktio saattaa edetä akun sisällä kennosta toiseen, vaikka näkyvä liekkipalo saataisiin sammutettua. Kemiallisten reaktioiden yhteydessä palotapahtuma ruokkii itse itseään, jonka vuoksi se on vaikeampi sammuttaa ja voi johtaa huomattavan pitkään palonkestoon. Ainoa sammutuskeino on akuston jäähdytys, jotta akun sisällä käynnistynyt kemiallinen reaktio saadaan pysähtymään.

– Mielikuva siitä, että sähköauton akkupalo sammuu pelkästään upottamalla auto veteen, ei pidä paikkaansa, kertoo Suosalo.

– Auton upottaminen ei ole ensisijainen tai ainoa vaihtoehto. Ja jos auto upotetaan veden alle, niin jossain vaiheessa vedet myös poistetaan kontista. Sammutuskontin tai auton ympärille rakennetun siirrettävän sammutusaltaan vesi on hyvin voimakkaasti saastunutta ja se pitää toimittaa asianmukaiseen jätteenkäsittelylaitokseen.

– Vaikka veden poistaminen tapahtuisi vasta viiden päivän päästä, on silti mahdollista, että vesi ei ole vielä oikosulkenut kaikkia akkukennoja, joten palo voi syttyä uudelleen vesien poistamisen jälkeenkin. Käytännössä auton upottaminen ei siis sinänsä poista jälkivartioinnin tarvetta.

– Lähtökohtaisesti sähköauton akkupalon sammutusmenetelmä on se, että kemiallisessa reaktiossa tai lämpökarkaamisvaiheessa olevaa akkupakettia jäähdytetään suurella määrällä vettä. Näin ohjeistetaan myös merkittävien autonvalmistajien pelastustyöntekijöille antamissa ohjeissa, kertoo Suosalo.

Tavallisempaa kuitenkin on, että auton pohjaa jäähdytetään ulkopuolelta vesisuihkulla. Suosalon mukaan maailmalla on useita raportteja, että sähköauton akkupalon sammutus on onnistunut täysin ilman mitään erityistyökaluja.

– Myös Suomen tähän mennessä ainoa täyssähköauton palo Lahdessa 30.3.2019 sammutettiin letkulla ja suurella määrällä vettä. Se syttyi pari kertaa uudestaan eli siihen meni vähän enemmän aikaa kuin tavallisessa autopalossa ja vesimäärä oli isompi, mutta sinänsä siinä ei käytetty mitään erityistyökaluja.

– Oma näkemykseni on, että palokunnan ensisijainen vaihtoehto on jäähdyttää palavaa akkua vesisuihkulla joko ulkokautta, tai akun pettäneen rakenteen kautta, kertoo Suosalo.

– Samalla tarkkaillaan lämpökameralla, miten akun lämpötila alkaa laskea. Vasta kun akku on saatu stabiiliin tilaan, auto voidaan siirtää pois parkkihallista, turvalliseen paikkaan. Siirtoja varten palokunnilla on omia siirtoalustoja käytettävissä. Siirron jälkeen suoritetaan sähköauton jälkivartiointi paikassa, jossa se ei enää aiheuta mitään leviämisvaaraa – jos se syttyy uudestaan palamaan.

Joonatan Suosalolla on siis huojentavaa kerrottavaa meille sähköautopaloista huolestuneille.

– Palokunta on kyllä varautunut näihin tilanteisiin. Sähköautopalot saadaan sammumaan. Sivullisten ei tarvitse olla huolissaan, ei edes näistä parkkihalleissa tapahtuvista paloista. Hybridi- ja sähköautot eivät sinällään ole mikään uusi asia palokunnille, vaan niiden kanssa on toimittu jo vuosia esimerkiksi kolaritilanteissa ja niiden riskitekijät ovat hyvin tiedossa.

Suosalon käsityksen mukaan kaikilla Suomen pelastusalueilla perustietämys myös sähköauton akkupalon sammutuksesta on hallussa ja tiedetään yleismenetelmät, miten toimitaan. Helsingin palolaitoksella on lisäksi kehitetty omana työnä alustasprinkleri, joka voidaan työntää auton alle jäähdyttämään akkua.

Jokainen palotilanne on erilainen. Käytännössä paikalla oleva pelastustyön johtaja päättää käytettävissään olevien tietojen ja resurssien pohjalta mitä sammutustaktiikkaa kussakin tilanteessa käytetään.