• Etusivu
  • Ajankohtaista

Puutuoteteollisuus esittää kansallisia tutkimusohjelmia tukemaan alan kilpailukykyä ja vientiä

Rakentajan toimitus
Julkaistu 06.11.2024
uutisia-rakennusalalta-1920

(Puutuoteteollisuus ry tiedote 6.11.2024)...

Puutuoteteollisuus esittää kolmen kansallisen tutkimusohjelman käynnistämistä: 1) teollisuuden ja rakentamisen tuottavuusohjelma, 2) rakennetun ympäristön hyvinvointiohjelma ja 3) kestävä ja kilpailukykyinen kiertotalous -ohjelma. Ohjelmien tavoitteena on nostaa Suomen kilpailukykyä ja kasvattaa vientiä. Ohjelmat perustuvat Puutuoteteollisuuden 6.11.2024 julkaisemaan toimialan tutkimusagendaan vuosille 2025-2035.

– Rakentaminen on merkittävin puutuoteteollisuuden tuotteiden ja ratkaisujen käyttäjä. Suomessa urbaani puurakentaminen on kuitenkin jäänyt monia muita maita jälkeen. Esimerkiksi julkisessa rakentamisessa puun osuus on Suomessa noin 15 prosenttia verrattuna Ranskan lakisääteiseen 50 prosentin velvoitteeseen, toteaa Puutuoteteollisuus ry:n puheenjohtaja Antti Koulumies.

– Esitämme tutkimusohjelmien käynnistämistä, sillä pelkästään tuottavuuden merkittävä kehittäminen rakentamisessa edellyttää radikaaleja innovaatioita, jotka uudistavat kokonaisia prosesseja ja luovat täysin uusia mahdollisuuksia, Koulumies jatkaa.

<p data-block-key="nnh1v">Antti Koulumies, Puutuoteteollisuus ry:n puheenjohtaja</p>
Antti Koulumies, Puutuoteteollisuus ry:n puheenjohtaja

Puutuoteteollisuus voi näyttää suuntaa vahvan kestävyyden polulla

Jotta puutuoteteollisuuden tarjoamat kestävyysratkaisut voisivat levitä käyttöön laajemmalle yhteiskuntaan, niiden on oltava kilpailukykyisiä niin teknisesti kuin taloudellisestikin. Myös liiketoimintamallien ja arvoverkostojen on uudistuttava. Kiertotalous ja rakentamisen teollistuminen muuttavat alan toimintalogiikkaa, mikä vaatii liiketoimintaekosysteemien uudelleenajattelua.

– Suomessa on kasvava tarve monitieteiselle ja monialaiselle tutkimukselle. Puutuoteteollisuuden, yhdessä muiden toimialojen kanssa, on investoitava nykyistä voimakkaammin materiaalien, tuotteiden ja liiketoiminnan tutkimukseen ja kehitykseen. Siksi toimialalle on nyt luotu tutkijoiden ja alan yritysten yhteistyönä uusi tutkimusagenda 2025–2035, kertoo Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola.

Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola

Kolme tutkimuksen avainaluetta

Puutuoteteollisuuden Tutkimusagenda 2025–2035 nostaa esiin kolme avainaluetta, joilla kaikilla on keskeinen rooli vahvan kestävyyden tukemisessa ja puutuoteteollisuuden uudistumisessa.

Tuottavuuden parantaminen: Tavoitteena mitattavan lisäarvon tuottaminen asiakkaille sekä puun käytön optimointi rakentamisen prosessissa. Keskiössä ovat jalostusasteen kehityspotentiaalin ja tuotanto- ja suunnitteluprosessien tehostaminen.
Kehittyvä puumateriaali: Tavoitteena on parantaa puumateriaalien teknisiä ominaisuuksia, pidentää niiden elinkaarta ja lisätä kierrätettävyyttä. Tärkeimpiä teemoja ovat uudet raaka-ainelähteet, materiaalien pitkäikäisyys, kierrätys sekä terveys- ja hyvinvointivaikutukset.
Uudistuva liiketoiminta: Tavoitteena on luoda uusia toimintamalleja tukemaan siirtymää teollistettuun rakentamiseen ja kiertotalouteen sekä laajemmin alan uudistumista vahvan kestävyyden mukaisesti.

Toimiva ja kehitystä tukeva kotimarkkina

Puun jalostaminen on omiaan tukemaan kotimaan taloutta. Raaka-aineiden kotimaisuusaste on suuri, lisäksi lähes 70 prosenttia metsäteollisuuden viennin lisäarvosta jää Suomeen.

– Toimiva ja kehitystä tukeva kotimarkkina on ratkaisevan tärkeä korkean lisäarvon puukomponenttien kehitykselle, sillä se luo perustan uusien konseptien ja kilpailukyvyn vahvistumiselle myös vientimarkkinoilla, korostaa Puutuoteteollisuuden puheenjohtaja Antti Koulumies.

Tutkimusagendan valmistelua ovat rahoittaneet Metsämiesten Säätiö ja Puumiesten Ammattikasvatussäätiö.

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda vuosille 2025-2035

Puutuoteteollisuus ry on suomalaisen puutuoteteollisuuden ja siihen liittyvää toimintaa Suomessa harjoittavien yritysten edunvalvoja ja yhteinen ääni. Edistämme puutuoteteollisuuden asemaa biotalouden merkittävänä toimijana. Palvelemme alaa edistämällä sen elinkeinopoliittisia toimintaedellytyksiä, puutuotteiden kilpailukykyä ja loppukäyttöä sekä koordinoimme alan tutkimustoimintaa.

Ajankohtaista
ammattilaisille
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

rakentaja pro
Tilaa Rakentaja.pro-uutiskirje
Erikoiskutsu sinulle, joka haluat pysyä ajan tasalla.
Rafi_kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Laskujen hyväksyntä
Toimenpiteet:Urakoitsija tai toimittaja esittää sopimusten mukaiset laskut kahtena kappaleena hyväksyttäväksi työmaan valvojalle, joka tarkastaa laskujen sopimuksenmukaisuuden, merkitsee laskuihin saapumispäivämäärän, tarkastuspäivämäärän ja laskun eräpäivän. Työmaapäällikkö hyväksyy laskut kuittauksellaan. Työmaa toimittaa hyväksytyt laskut yhtenä kappaleena tilaajalle jatkokäsittelyä varten. Sopimusten maksamiskäytäntönä pidetään pääsääntöisesti 14 pv netto. Myös pitemmät maksuajat saattavat tulla kysymykseen, mikäli urakoitsija / toimittaja on tarjouksessaan sitä esittänyt. Eräpäivä lasketaan työmaan laskun hyväksymispäivämäärästä (ei laskun päiväyksestä). Projektipäällikkö kirjaa laskut reaaliaikaisesti urakoittain laskujen seuraamisjärjestelmäänsä. Tilaaja ei maksa kohteen laskuja ilman, että niissä on projektipäällikön kuittaus.Vastuuhenkilöt:ProjektipäällikköDokumentit:Laskujen hyväksymismerkinnätHyväksyntä:Valvoja sekä projektipäällikkö
Asbestipurkajat työssä
Asbestia sisältävien rakenteiden purku kuuluu ammattilaiselle
Asbestiksi kutsutaan kuitumaisia silikaattimineraaleja. Nämä kuuluvat serpentiineihin tai amfiboleihin. Asbestilajeja ovat krysotiili, krokidoliitti, amosiitti, antofylliitti, tremoliitti ja aktinoliitti. Kaikki asbestilajit ovat terveydelle vaarallisia. Kuitumaista asbestia terveysvaikutuksiltaan muistuttaa myös erioniitti, joka on erikseen mainittu valtioneuvoston säädöksissä asbestityöstä.
Ihmisiä viihtymässä Rakenna & Remontoi -messuilla Vantaalla
Rakenna & Remontoi -messut tulevat jälleen tammikuussa 2025
Rakentaja Mediat Oy osti kesäkuun lopulla Rakentaja.fi-palvelut ja sen myötä myös Vantaan Myyrmäki-hallin messut. Rakentaja on järjestänyt tyypillisesti kahdet messut vuosittain. Oma Koti -messut syksyllä ja Rakenna & Remontoi -messut tammikuun lopulla.Kesäkuun lopulla sinetöity kauppa Rakentaja Mediat Oy:n ja Schibsted Suomi Oy:n välillä aiheutti sen verran muutoksia, että syksyn Oma Koti -messuja emme ehdi järkevästi tällä aikataululla järjestämään vuonna 2024.– Päädyimme siihen, että järjestetään ennemmin yhdet viimeisen päälle messut tammikuussa 2025, kuin kahdet hutiloiden ja kovalla kiireellä, Jussi Ruotsalainen, Rakentaja Mediat Oy:n messuvastaava kommentoi.
Rafi_kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Urakan täydennykset ja lisäselvitykset
Toimenpiteet:Urakkalaskennan aikana urakoitsijoiden mahdollisesti esittämien lisäkyselyjen aiheuttamat täsmennykset tai suunnittelijoiden havaitsemat suunnitelmien täsmennystarpeet toimitetaan kirjallisesti kaikille urakoitsijoille siten, että ne ovat urakoitsijoilla riittävän ajoissa ennen tarjouksen jättämisajankohtaa. Mahdollinen laskenta-ajan jatkamistarve päätetään täydennysten ja lisäselvitysten toimituksen yhteydessä.Vastuuhenkilöt:ProjektipäällikköDokumentit:Tarjouspyyntöjen täydennysasiapaperitHyväksyntä:Projektipäällikkö
20205_65017.jpg
Poikkeusaika lisää rakentamisen hidastumista
Asuntoaloitukset vähenevät tänä vuonna yli neljänneksellä, mikä painaa koko rakentamista vauhdilla alaspäin. Myös toimitilarakentaminen on supistumassa voimakkaasti, kun koronakriisi heikentää mahdollisuuksia investoida esimerkiksi liikerakentamiseen, hotellihankkeisiin tai teollisuuden rakennuksiin. Myös julkisen sektorin investoinnit uhkaavat vähentyä, ja maa- ja vesirakentaminen kääntyy ensi vuonna laskuun ilman uusia valtion hankkeita.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton