Poikkeustila jätti peukalonjälkensä myös rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimuksiin

Pelkkä nimi antaa jo vihjeen siitä, mitä purkukartoitus tarkoittaa. Ennen rakennuksen purkamista on tehtävä kartoitus, jossa tunnistetaan vaaralliset haitta-aineet sekä purkumateriaalit. Kartoitus on laillinen velvoite uuden maankäyttö- ja rakennuslain (KRL) myötä. Laki astui voimaan 1.1.2025 ja sen nimike on nyt muutettu. Uusi on Alueidenkäyttölaki. Nyt purkukartoitus on huomioitava jo heti hankesuunnitteluvaiheessa. Lisäksi lokakuussa 2022 uudistui haitallisia aineita käsittelevä RT-kortisto, ja listalle tuli lisää tutkittavia yhdisteitä.

Rakentamisen toimialalla ympäristövaatimukset kasvavat jatkuvasti, varsinkin muuttuva lainsäädäntö tuo haasteita yritystoiminnalle. Lainsäädännön vaatimuksissa ja sidosryhmien odotuksissa tapahtuvissa muutoksissa mukana pysyminen ja niihin vastaamisesta luotettavasti viestiminen voi olla työlästä.

Viime vuosina on lehdistä saanut lukea suomalaisten terveysongelmista, jotka aiheutuvat kodin sisäilman huonosta laadusta. Ongelmia ovat aiheuttaneet etenkin aikaisemmilla vuosikymmenillä rakennetut talot, joissa ilmanvaihtoa ei ole huomioitu riittävästi sekä lisääntyvässä määrin myös liikenteen ja teollisuuden aiheuttamat saasteet, jotka kulkeutuvat asuntojen sisäilmaan. Tässä artikkelissa asianajaja Markku Lappalainen vastaa kysymykseen taloyhtiöasukkaan oikeudesta terveelliseen sisäilmaan.

Rakentamista ohjaavat monet lait, määräykset sekä säädökset. Oman uuden lisänsä muun muassa rakennushankkeiden tarkastus- ja katselmusmenettelyihin toi 1.1.2025 voimaan tullut uusi rakentamislaki (RakL 751/2023).Rakennusvalvonta seuraa rakentamista tarkasti koko rakennusprosessin ajan ja tekee niin sanottua viranomaisvalvontaa. Vastaavan työnjohtajan velvollisuus onkin huolehtia, että rakennushanke toteutetaan rakennusteknisesti oikein.Lisäksi työnjohtaja huolehtii rakennushankkeen luvanmukaisuudesta sekä siitä, että ilmoitukset tehdään ajoissa ja katselmukset tilataan ajallaan.

Ostimme elokuussa huoneiston vuosina 1920-41 rakennetusta rivitaloyhtiöstä. Ennen kaupantekoa meille annettiin vuonna 2007 taloyhtiössä tehty alapohjan kuntotutkimusraportti, josta kävi ilmi, että osassa yhtiötä oli tutkittu asuntojen alapohjan kuntoa ja todettu mm. lahovaurioita. Meidän asuntomme alapohjaa ko. tutkimus ei jostakin syystä ollut koskenut. Myyjä kuitenkin kertoi meille, että hän on itse käynyt asuntomme alapohjaa katsomassa, eikä siellä ole ollut mitään merkkejä minkäänlaisista vaurioista. Luotimme tähän emmekä tämän vuoksi pyytäneet erillistä alapohjan tarkastusta ennen kaupantekoa.Syksyn ja alkutalven aikana asuntoomme alkoi tulla pistävää maakellarimaista hajua ja meille tuli monenlaisia oireita (mm. jatkuva flunssa, pitkittynyt yskä ja keuhkoputkentulehdus sekä silmäoireet). Lisäksi asuntoomme ilmestyi hyönteisiä, jotka terveystarkastajan tutkimuksissa todettiin lahoavaa puuta syöviksi kuoriaisiksi. Otimme yhteyttä isännöitsijään, joka pyysi paikalle sisäilmatutkimuksen. Tarkempia sisäilmamittauksia ei kuitenkaan tehty, koska voitiin silmämääräisesti todeta, että kattoikkunan vuotaminen on aiheuttanut homevaurioita ainakin ikkunan läheisyyteen, asunnossa on puutteellinen ilmanvaihto ja alapohjassa on laajoja laho- ja homevaurioita sekä orgaanista materiaalia, joka tutkimuksen tehneen henkilön mukaan on kehotettu poistamaan useita vuosia sitten. Tämä orgaaninen aines yhdessä puutteellisen ilmanvaihdon kanssa on osaltaan vaikuttanut lahovaurioiden syntyyn. Koska asunnossamme ei ole korvausilmaventtiileitä, tulee homeitiöitä ym. sisältävä korvausilma rakenteiden läpi alapohjasta asuntoon.Taloyhtiö toki vastaa rakenteellisten vaurioiden korjauksesta, mutta kaikki kustannukset tulevat kuitenkin lopulta meidän osakkaiden maksettavaksi. Olemme olleet yhteydessä muutamaan lakimieheen mahdollisuudestamme saada myyjältä korvauksia meille remontista aiheutuvista kustannuksista. Mielipiteet ovat kuitenkin olleet melko erilaisia: yksi ehdottaa kaupanpurkua, toinen hinnan alennusta ja kolmannen mielestä meillä ei ole lainkaan mahdollisuutta saada myyjältä korvauksia. Mitenhän tämä asia nyt sitten on ja miten tässä kannattaisi menetellä? Tosiasiahan kuitenkin on, että mikäli olisimme tienneet taloyhtiön ja asuntomme todellisen kunnon, emme olisi ko. kauppaa tehneet. Nyt meillä on asunto taloyhtiössä, jolla piti olla hyvä taloudellinen tilanne, mutta joka nyt joutuukin ottamaan koko ajan lisää lainaa vaurioiden korjauskustannusten rahoittamiseksi. Lisäksi meillä on asunto, jota olemme itse tuhansilla euroilla remontoineet ja jota ei nyt tulevan remontin aikana todennäköisesti voi asumiseen käyttää.

1.1.2025 se tapahtui, paljon puhuttu uusi rakentamislaki astui voimaan. Rakentamislain tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja digitalisaatiota, parantaa rakentamisen laatua sekä sujuvoittaa itse lupaprosesseja.Eniten ennakkokeskustelua on aiheuttanut alle 30 neliöiset rakennukset – mitä tämä uusi rakentamislaki tarkoittaa niiden osalta ihan käytännössä?

Huvilan ja kesämökin ostamiseen liittyy yleensä ajatus ja toive siitä, että mökillä vietetään lomaa ja rentoudutaan. Tarkoituksena on olla yhdessä ja viettää aikaa perheen ja tuttujen kanssa. Pieleen mennyt mökkikauppa ei vastaa tätä ajatusta ja tavoitetta, vaan se voi muuttua hometalopainajaiseksi.Tunteista huolimatta kaupat tulee tehdä rationaalisin perustein ja välttää maksamasta ylihintaa. Kiinteistön asiakirjat pitää ottaa haltuun ja ymmärtää niistä saatava informaatio. Ammattitaitoinen kiinteistönvälittäjä voi olla tässä parhaimmillaan suureksi avuksi.

Hissit ovat monessa taloyhtiössä arkipäivää ja joillekin välttämättömyys, jota ilman ei pysty suoriutumaan arkielämästä. Tiedätkö kuka huoltaa ja on vastuussa hissitarkastuksista? Entä kuka on vastuussa hissin turvallisesta toiminnasta? Onko asiaa tiedostettu taloyhtiössänne?

Rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annettuun lakiin on tehty muutoksia, jotka parantavat energiatodistustietojen saatavuutta ja energiatodistusten laatijoiden henkilötietojen suojaa.

Meillä Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) oli ollut voimassa 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Sen kokonaisuudistus käynnistettiin 2018 ja viimein tammikuun alusta 2025 uudistus saatiin voimaan. Tosin osa lainkohdista astuu voimaan vasta tammikuun alusta 2026. Maankäyttö- ja rakennuslain nimi muuttui rakentamislain tultua voimaan alueidenkäyttölaiksi.Mikä muuttui? Aiheesta kertoo enemmän Tero Seppänen, Arkkitehti-ja insinööritoimisto Doventus Oy:n toimitusjohtaja.

Rakennusalan ammattilaisille on tulossa merkittäviä muutoksia uuden rakennuslain myötä, erityisesti ilmastovaikutusten osalta. Uusi rakentamislaki, joka sisältää ilmastonmuutosta käsitteleviä säännöksiä, astuu voimaan 1. tammikuuta 2025. On kuitenkin hyvä huomioida, että kaikki lain osat eivät tule voimaan samanaikaisesti. Esimerkiksi rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta ja rakentamisluvan käsittelyaikatakuu tulevat voimaan vasta 1. tammikuuta 2026.Vaikka 1.1.2025 on mainittu yleisenä voimaantulopäivänä, on tärkeää tarkistaa aina viimeisimmät tiedot, sillä yksittäisten säännösten voimaantuloajat voivat muuttua.

Maailman mielenterveyspäivää vietetään 10. lokakuuta. Työelämässä korona on aiheuttanut haasteita erityisesti työnjohdolle.