Onko tulityökurssi ajankohtainen? Näin koulutus uudistuu ensi vuoden alussa

Tulityökoulutus on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi tulitöistä aiheutuvien suurpalojen vähentämisessä. Niiden määrä on vähentynyt koulutusjärjestelmän voimassaolon aikana 40 prosentista alle viiteen prosenttiin kaikista suurpaloista. Tulityöpätevyyden hankkii tai uusii vuosittain noin 70 000 henkilöä.

Ensi vuoden alusta alkaen tulityökoulutus uudistuu. Yksi merkittävimmistä muutoksista on se, että tulityökoulutuksen täydennyskoulutuksen teoriaosuuden voi halutessaan suorittaa pääosin verkossa. Käytännön osuus suoritetaan jatkossakin lähiopetuksessa.

Uudistus tuo muutoksia myös kurssinjohtajien osaamisen vahvistamiseen. He suorittavat jatkossa täydennyskoulutuksen vuosittain. Aikaisemmin koulutusväli oli viisi vuotta. Tulityökurssilaiselta täydennyskoulutusta vaaditaan nykyiseen tapaan viiden vuoden välein.

Jatkossa tulityökorttimaksu sisältää oppikirjan, ja alle 18-vuotiaiden oppimateriaali on kokonaan maksuton. Heiltä ei peritä myöskään rekisteröintimaksua. Opetus uudistuu siten, että koulutukseen kuuluu toimialakohtaista, vapaaehtoisesti suoritettavaa lisämateriaalia eri toimialojen vaaroista. Ensimmäinen lisämateriaali koskee katto- ja vedeneristysalan tulitöitä.

Tulityökoulutuksessa hyödynnetään jatkossa digitaalisuutta, mutta lähiopetuksella on edelleen suuri merkitys.

– Lähiopetuksella vaikutetaan vahvemmin asenteisiin, ja alkusammutuskoulutusta on haastavaa harjoitella ilman käsituntumaa oikeisiin välineisiin. Samalla varmistetaan, että kukaan ei tee koulutusta verkossa toisen ihmisen puolesta, tulityötoimikunnan sihteeri Heli Hätönen Suomen Pelastusalan keskusjärjestöstä SPEKistä kertoo.

Pelastusalan keskusjärjestön tuoreiden tilöastojen mukaan kulunut syksy on ollut tavallista synkempi tulipalorintamalla. Syksyllä on tilastoitu 12 kattotulitöistä aiheutunutta tulipaloa. Tämä sai tulityötoimikunnan varoittamaan muun muassa kosteiden sääolosuhteiden vaaroista.

– Hitsaus on yleistynyt katoilla ja sitä tehdään myös paloturvallisesti, mutta ongelmallista on, jos liekillä mennään liian lähelle. Se pitää tehdä todella tarkkaan ja varoa läpimenoaukkoja ja ontelorakenteita, tulityötoimikunnassa istuva Rakennusliiton jäsen Timo Karttunen selvittää.

SPEKin mukaan riskien arviointia tulisi parantaa muun muassa ottamalla tarkemmin selvää työympäristöstä.

"Lisäksi tulisi arvioida työn vaarat ja se, mitä riskejä rakennuksen rakenteissa on. Esimerkiksi ontelotila saattaa nopeasti imaista kipinän tai liekin syvälle sisäänsä. Luvan myöntäjän tulee olla tarkkana ja selvittää rakenteet riittävän tarkasti. Työn vaarat tulisi selvittää yhdessä työntekijän ja luvan myöntäjän kanssa ja käyttää tarvittaessa muita asiantuntijoita"
Heli Hätönen, tulityötoimikunnan sihteeri, Suomen Pelastusalan keskusjärjestö SPEK

Hätönen pitää riskinä paitsi vaaratilanteiden riittämätöntä tunnistamista myös sitä, että työmailla ei aina ehditä paneutumaan riskien tarkasteluun kiireisen aikataulun vuoksi.

– Tulityölupa tulee päivittää, jos työympäristön vaarat muuttuvat. Työntekijöiden pitää muuttaa omia toimintatapojaan, jos olosuhteet muuttuvat. Esimerkiksi jos tuuliolosuhteet katolla muuttuvat, se vaikuttaa muun muassa liekin pituuteen, Hätönen jatkaa.

Tulitöistä johtuvat kattopalot syttyvät SPEKin mukaan usein saneerauskohteissa, eivät niinkään uudisrakennuksissa.

– Tietyllä tavalla on tietoista, että mennään puhalluslampulla liian lähelle nurkkapaikkaa ajatellen, että ennenkään ei ole syttynyt mitään. Niin ei pitäisi tehdä vaan suorittaa työ esimerkiksi heittopalalla tai vaihtoehtoisilla, kuten ruiskutettavilla tai siveltävillä tuotteilla.

– Myöntäjän tulisi myös ohjeistaa, miten työ pitäisi suorittaa. Kyse on siis yhteistyöstä, eikä vastuuta tule sälyttää yksittäisen tulityön tekijän niskaan.