• Etusivu
  • Rakentaminen

Onko hiilineutraali rakentaminen mahdollinen?

Rakentajan toimitus
Päivitetty 22.02.2023
Kerrostalotyömaa

Sanna Marinin hallituksen tavoitteena on tehdä rakentamisesta hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivista pian sen jälkeen. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä rakentamisen maailmassa 15 vuotta on lyhyt aika.

Ympäristöministeriön mukaan rakentaminen ja rakennukset tuottavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Sitä, mistä rakentamisen päästöt muodostuvat, ei kuitenkaan tarkkaan tiedetä. Niinpä tämä tarkastelu perustuu keskimääräisen suomalaisen kerrostalon päästöihin, joita VTT:n tutkijat Antti Ruuska ja Tarja Heikkilä selvittivät vuonna 2014. Heidän mukaansa rakentamisen päästöistä 63 % aiheutuu rakennusten energiankulutuksesta. Loppu 37 % koostuu rakennustuotteiden valmistamisen (26 %), rakentamisen (4 %) korjaamisen (6 %) ja purkamisen (1 %) aiheuttamista päästöistä.

20202_62475.jpg

Rakennusalan rooli on rajallinen - energiantuotannon päästöt keskeisessä roolissa

Rakennusala voi omilla toimillaan vaikuttaa vain rajallisesti rakentamisen aiheuttamiin päästöihin. Tämä koskee erityisesti olemassa olevan rakennuskannan päästöjä, joita voi vähentää vain rakennuskantaa uusimalla ja sitä korjaamalla. Niiden myötä rakennuskanta uudistuu kuitenkin vain reilun prosentin vuosivauhdilla.

20202_62474.jpg

Vaikka kaikki uudis- ja korjausrakentaminen tehtäisiin hiilineutraaliksi tästä hetkestä vuoteen 2035 asti, se vähentäisi olemassa olevan rakennuskannan päästöjä vain reilun 10 %-yksikköä nykytasosta (63 % ->53 %). Käytännössä uudisrakentaminen ei vielä pääse lähellekään hiilineutraaliutta. Ns. energiasaneerauksissa energiankulutus usein uuden talotekniikan myötä nousee.

Olemassa olevan rakennuskannan energiankulutuksen aiheuttamat päästöt riippuvat siis pääosin energian tuotantoon liittyvistä päätöksistä ja niiden päästövaikutuksista. Jotta rakentaminen ylipäätään voisi olla hiilineutraalia, on keskeistä, että energiantuotannon päästöt saadaan leikattua nollaan.

Energiankulutuksen päästöt ovat keskeisessä roolissa myös muilla kuin käytön aikaisilla rakentamisen osa-alueilla. Rakentamisen, korjaamisen ja purkamisen päästöt muodostuvat suurelta osin eri työvaiheissa tarvittavan energian käytöstä ja kuljetuksista, joiden päästöt koostuvat myös pääasiassa kuljetuksissa käytettävästä energiasta. Näiden osalta voitaneen ajatella, että energiantuotannon päästöjen vähentyessä myös kyseisten toimien päästöt laskevat samassa suhteessa.

Materiaalien valmistuksen aiheuttamat päästöt puolestaan koostuvat valmistusprosesseissa tarvittavasta energiasta ja betonin osalla myös sementin polton yhteydessä vapautuvasta hiilidioksidista. Tarvittavan energian määrä vaihtelee suuresti. Teräksen valmistus on hyvin energiaintensiivistä kun taas sahatavaran valmistus on energiapositiivista ts. prosessi tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa. Betonin osalla energia kuluu myös sementin polttoon. Myös näihin voitaneen soveltaa ajatusta, että energiantuotannon päästöjen vähentyessä myös kyseisten toimien päästöt laskevat samassa suhteessa. Jäljelle jäävät sementinpolton aiheuttamat hiilidioksidipäästöt.

Materiaalivalinnoilla on merkitystä – suurin haaste betonin päästöt

Mikäli päästötarkasteluun otetaan vain ne osa-alueet, joihin rakennusala omilla toimillaan voi vaikuttaa, päästölähteiden keskinäinen painoarvo muuttuu dramaattisesti. Rakennusala voi omilla valinnoillaan vaikuttaa vain noin 47 % rakentamisen ja rakennusten aiheuttamista päästöitä. Se vastaan noin 17 % koko maan päästöistä. Suurimman osuuden näistä päästöistä aiheuttaa rakennusmateriaalien valmistus, jonka osuus näistä päästöistä on yli puolet (55 %). Loppu jakautuu energian kulutuksen (22 %), korjaamisen (13 %), rakentamisen (8 %) ja purkamisen (2 %) aiheuttamiin päästöihin.

20202_62473.jpg

Internetin mukaan Suomessa valmistetaan betonia 5 miljoonaa kuutiometriä, terästä 36 956 tonnia ja puuta 2,5 miljoonaa kuutiometriä rakentamisen kotimaan kulutukseen. Mikäli nämä tiedot syötetään ympäristöministeriön hiilijalanjäljen laskuriin, ja rakennusmateriaalien valmistuksen päästöt jaetaan päärakennusmateriaalien kesken tarkastellen niiden keskinäistä suhdetta, betonin osuus rakennusmateriaalien valmistuksen hiilijalanjäljestä on 88,2 %, teräksen 6,1 % ja puun 5,9 %.

Rakentamisen hiilineutraaliuden saavuttamisessa ylivoimaisesti suurin haaste on betonin päästöjen nollaaminen. Betonin käyttöä ei kuitenkaan pitäisi ilmastokeskustelussa demonisoida. Sitä tarvitaan myös jatkossa, myös puu- ja terästaloissa. Päinvastoin pitäisi miettiä keinoja, joilla betoniteollisuus motivoidaan ilmastopäästöjen vähentämiseen heille mielekkäällä tavalla. Yksi tällainen keino voisi olla erottaa sementin valmistuksen kemiallisen reaktion ja betoniteollisuuden itsensä omilla toimillaan aiheuttamat päästöt. Työ on helpompaa aloittaa niistä asioista, joihin itse voi vaikuttaa. Pitäisi myös luoda kannustimet uudentyyppisen sementin kehittämiseen.

Lisäksi kannattaisi varautua tilanteeseen, jossa sementin aiheuttamia päästöjä ei saada leikattua eikä betonille löydy korvaajaa. Tällöin puun hiilikädenjäljen huomioon ottaminen rakentamisessa voisi olla järkevää, etenkin betonirakentamisen näkökulmasta.

Puu voi pelastaa – myös betonin

Syöttäessään päärakennusmateriaalien valmistusmäärät ympäristöministeriön hiilijalanjäljen laskentatyökaluun voi huomata, että puurakenteiden muodostama hiilivarasto eli ns. hiilikädenjälki vastaa lähes täysin (- 96,4 %) päärakennusmateriaalin valmistuksen aiheuttamia päästöjä. Näistä päästöistä 88 % aiheutuu betonista. Siten puun hiilikädenjälki käytännössä kompensoi hyvin betonin aiheuttamia päästöjä. Tätä puun hiilivarastojen merkittävyyttä voi havainnollistaa seuraavilla esimerkeillä, joissa rakentamisen oletetaan jatkuvan nykytasolla.

20202_62472.jpg

Jos materiaalien käytön jakauma säilyy ennallaan ja betonin päästöjä ei saada leikattua, vaikka päästöt muutoin alenisivat oletetulla tavalla, puun rakenteisiin muodostama hiilivarasto riittäisi tekemään rakentamisesta hiilineutraalia vuonna 2035. Hiilinegatiivista rakentamisessa kuitenkaan ei sen jälkeen tulisi, koska puun käytön hiilikädenjälki on käytännössä sama kuin betonin käytön aiheuttama hiilijalanjälki.

Jos sen sijaan puun käyttö kaksinkertaistettaisiin ja betonin päästöjä ei saataisi leikattua vaikka päästöt muutoin alenisivat oletetulla tavalla, puun rakenteisiin muodostama hiilivarasto riittäisi tekemään rakentamisesta hiilineutraalia jo vuonna 2029. Tämän jälkeen rakentamisesta tulisi selvästi hiilinegatiivista. Rakentamisen hiilinielun suuruus vastaisi enimmillään noin kolmannesta rakentamisen nykyisistä päästöistä.

Hiilineutraalius on mahdollista

Näyttäisi siis siltä, että rakentamisesta ainakin teoriassa voisi saada hiilineutraalia ja jopa hiilinegatiivista vuoteen 2035 menneessä. Käytännössä se edellyttäisi energiantuotannon päästöjen nollaamista niin lämmitysenergian ja sähköntuotannon kuin liikenteen osalta. Lisäksi puun käyttöä rakentamisessa tulisi lisätä merkittävästi nykyisestä ja sen aikaansaama hiilikädenjälki ottaa huomioon koko rakennusalan päästöjen arvioinnissa. Näin puun hiilikädenjälki hyödyttäisi koko rakennusalaa ja erityisesti betoniteollisuutta. Päätökset tarvittavista toimista tulisi tehdä heti.

Lopuksi haluan muistuttaa, että tämä tarkastelu on alun perin laadittu kuvaamaan periaatetta, miten rakentamisen päästöjen alentamista voisi lähestyä. Koska hieman paradoksaalisesti rakentamisen aiheuttamista päästöistä kokonaisuudessaan ei ole tarjolla kattavaa tietoa, tämän tarkastelun luvut ovat vain suuntaa-antavia. Ensimmäiseksi tulisi koota yhtenäinen tietopohja siitä, mistä nykyiset päästöt muodostuvat ja mikä on niiden todellinen suuruus. Mikäli sellaiset tiedot olisivat olemassa, laskuharjoitus kannattaisi tehdä uudelleen.

Lisätietoja:
Mikko Viljakainen
mikko.viljakainen@puuinfo.fi

Teksti ja kuvat:
Puuinfo Oy

Rakentaminen
ekologisuus
ympäristö
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20218_72052.jpg
Tiili osana vähähiilistä rakentamista
Tiili on perinteinen, jo vuosituhansia käytetty rakennusmateriaali. Sen kestävyys niin runko- kuin julkisivurakentamisessa on todettavissa kauniisti patinoituneissa vahoissa tiilirakennuksissa ympäri maailmaa. Ekologisesti kestävässä rakentamisessa rakenteilta vaaditaan pitkäikäisyyttä, elinkaaritaloudellisuutta ja kierrätettävyyttä - ominaisuuksia, jotka voidaan kaikki saavuttaa keraamisilla tiiliratkaisuilla.
Kestäväkehitys
Kingspan istutti 2500 uutta puuta vanhoille turvetuotantoalueille
Eristemateriaalien valmistaja Kingspan pyrkii tukemaan ihmisiä ja yhteisöjä maailmanlaajuisesti, edistäen samalla kestäviä käytäntöjä ja vastuullisesti hankittujen materiaalien käyttöä.
kierrätysmerkki keskellä, yläpuolella piirretty kerrostalo ja alapuolella romutettu talo
Kiertotalouden green deal: RT ensimmäisten sitoutujien joukossa
Rakennusalalta löytyy valtavasti mahdollisuuksia ja potentiaalia edistää kiertotaloutta. Sen täysi potentiaali toteutuu vasta, kun koko alan arvoketju on mukana muutoksessa, korostaa Rakennusteollisuus RT. RT on päättänyt osallistua kiertotalouden green dealiin, jonka ensimmäiset sitoutujat julkaistiin 12. syyskuuta 2024.
urbaani kaupunkimaisema
Vedenkulutuksen mittaaminen muuttaa maailmaa
Vesitehokkuusyhtiö Smartvatten auttaa kiinteistöjä lisäämään ymmärrystä vedenkulutuksesta, säästämään satoja miljoonia litroja vettä ja suojelemaan sinistä planeettaamme.
Sinipaitainen nainen Smarvatten Hub järjestelmää tutkimassa.
Mitä kaikkea vedenkulutusdata kertoo?
Smartvatten Hub digitalisoi kiinteistöjen vesidatan ja mahdollistaa hyödyt, joista ei kulutuslukemien paperille kirjaamisen aikakaudella osattu haaveillakaan.
Suomalaiset vedenkäyttäjät pystyvät merkittäviin muutoksiin vedenkulutustottumuksissaan.
Valitse tulevaisuuden tarpeet täyttävä vedenmittausjärjestelmä
Vedenkulutusta on tarpeen vähentää, ja suomalaisilla siihen on varaa hyvinvoinnista tinkimättä. Veden säästämiseen kannustava mittausjärjestelmä antaa muutokseen tarvittavan sysäyksen ja edistää samalla ESG-tavoitteisiin pääsyä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton