• Ajankohtaista
  • Energia
  • LVI
  • Materiaalit
  • Mökki
  • Palvelut
  • Piha
  • Rakentaminen
  • Remontti
  • Sisustus
  • Talo
  • Tutkimus
  • Vapaa-aika
  • Varusteet

  • Etusivu
  • Rakentaminen

Onko hiilineutraali rakentaminen mahdollinen?

Rakentajan toimitus
Julkaistu 05.02.2020Päivitetty 15.11.2022
20202_62475.jpg

Sanna Marinin hallituksen tavoitteena on tehdä rakentamisesta hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivista pian sen jälkeen. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä rakentamisen maailmassa 15 vuotta on lyhyt aika.

Ympäristöministeriön mukaan rakentaminen ja rakennukset tuottavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Sitä, mistä rakentamisen päästöt muodostuvat, ei kuitenkaan tarkkaan tiedetä. Niinpä tämä tarkastelu perustuu keskimääräisen suomalaisen kerrostalon päästöihin, joita VTT:n tutkijat Antti Ruuska ja Tarja Heikkilä selvittivät vuonna 2014. Heidän mukaansa rakentamisen päästöistä 63 % aiheutuu rakennusten energiankulutuksesta. Loppu 37 % koostuu rakennustuotteiden valmistamisen (26 %), rakentamisen (4 %) korjaamisen (6 %) ja purkamisen (1 %) aiheuttamista päästöistä.

Rakennusalan rooli on rajallinen - energiantuotannon päästöt keskeisessä roolissa

Rakennusala voi omilla toimillaan vaikuttaa vain rajallisesti rakentamisen aiheuttamiin päästöihin. Tämä koskee erityisesti olemassa olevan rakennuskannan päästöjä, joita voi vähentää vain rakennuskantaa uusimalla ja sitä korjaamalla. Niiden myötä rakennuskanta uudistuu kuitenkin vain reilun prosentin vuosivauhdilla.

20202_62474.jpg

Vaikka kaikki uudis- ja korjausrakentaminen tehtäisiin hiilineutraaliksi tästä hetkestä vuoteen 2035 asti, se vähentäisi olemassa olevan rakennuskannan päästöjä vain reilun 10 %-yksikköä nykytasosta (63 % ->53 %). Käytännössä uudisrakentaminen ei vielä pääse lähellekään hiilineutraaliutta. Ns. energiasaneerauksissa energiankulutus usein uuden talotekniikan myötä nousee.

Olemassa olevan rakennuskannan energiankulutuksen aiheuttamat päästöt riippuvat siis pääosin energian tuotantoon liittyvistä päätöksistä ja niiden päästövaikutuksista. Jotta rakentaminen ylipäätään voisi olla hiilineutraalia, on keskeistä, että energiantuotannon päästöt saadaan leikattua nollaan.

Energiankulutuksen päästöt ovat keskeisessä roolissa myös muilla kuin käytön aikaisilla rakentamisen osa-alueilla. Rakentamisen, korjaamisen ja purkamisen päästöt muodostuvat suurelta osin eri työvaiheissa tarvittavan energian käytöstä ja kuljetuksista, joiden päästöt koostuvat myös pääasiassa kuljetuksissa käytettävästä energiasta. Näiden osalta voitaneen ajatella, että energiantuotannon päästöjen vähentyessä myös kyseisten toimien päästöt laskevat samassa suhteessa.

Materiaalien valmistuksen aiheuttamat päästöt puolestaan koostuvat valmistusprosesseissa tarvittavasta energiasta ja betonin osalla myös sementin polton yhteydessä vapautuvasta hiilidioksidista. Tarvittavan energian määrä vaihtelee suuresti. Teräksen valmistus on hyvin energiaintensiivistä kun taas sahatavaran valmistus on energiapositiivista ts. prosessi tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa. Betonin osalla energia kuluu myös sementin polttoon. Myös näihin voitaneen soveltaa ajatusta, että energiantuotannon päästöjen vähentyessä myös kyseisten toimien päästöt laskevat samassa suhteessa. Jäljelle jäävät sementinpolton aiheuttamat hiilidioksidipäästöt.

Materiaalivalinnoilla on merkitystä – suurin haaste betonin päästöt

Mikäli päästötarkasteluun otetaan vain ne osa-alueet, joihin rakennusala omilla toimillaan voi vaikuttaa, päästölähteiden keskinäinen painoarvo muuttuu dramaattisesti. Rakennusala voi omilla valinnoillaan vaikuttaa vain noin 47 % rakentamisen ja rakennusten aiheuttamista päästöitä. Se vastaan noin 17 % koko maan päästöistä. Suurimman osuuden näistä päästöistä aiheuttaa rakennusmateriaalien valmistus, jonka osuus näistä päästöistä on yli puolet (55 %). Loppu jakautuu energian kulutuksen (22 %), korjaamisen (13 %), rakentamisen (8 %) ja purkamisen (2 %) aiheuttamiin päästöihin.

20202_62473.jpg

Internetin mukaan Suomessa valmistetaan betonia 5 miljoonaa kuutiometriä, terästä 36 956 tonnia ja puuta 2,5 miljoonaa kuutiometriä rakentamisen kotimaan kulutukseen. Mikäli nämä tiedot syötetään ympäristöministeriön hiilijalanjäljen laskuriin, ja rakennusmateriaalien valmistuksen päästöt jaetaan päärakennusmateriaalien kesken tarkastellen niiden keskinäistä suhdetta, betonin osuus rakennusmateriaalien valmistuksen hiilijalanjäljestä on 88,2 %, teräksen 6,1 % ja puun 5,9 %.

Rakentamisen hiilineutraaliuden saavuttamisessa ylivoimaisesti suurin haaste on betonin päästöjen nollaaminen. Betonin käyttöä ei kuitenkaan pitäisi ilmastokeskustelussa demonisoida. Sitä tarvitaan myös jatkossa, myös puu- ja terästaloissa. Päinvastoin pitäisi miettiä keinoja, joilla betoniteollisuus motivoidaan ilmastopäästöjen vähentämiseen heille mielekkäällä tavalla. Yksi tällainen keino voisi olla erottaa sementin valmistuksen kemiallisen reaktion ja betoniteollisuuden itsensä omilla toimillaan aiheuttamat päästöt. Työ on helpompaa aloittaa niistä asioista, joihin itse voi vaikuttaa. Pitäisi myös luoda kannustimet uudentyyppisen sementin kehittämiseen.

Lisäksi kannattaisi varautua tilanteeseen, jossa sementin aiheuttamia päästöjä ei saada leikattua eikä betonille löydy korvaajaa. Tällöin puun hiilikädenjäljen huomioon ottaminen rakentamisessa voisi olla järkevää, etenkin betonirakentamisen näkökulmasta.

Puu voi pelastaa – myös betonin

Syöttäessään päärakennusmateriaalien valmistusmäärät ympäristöministeriön hiilijalanjäljen laskentatyökaluun voi huomata, että puurakenteiden muodostama hiilivarasto eli ns. hiilikädenjälki vastaa lähes täysin (- 96,4 %) päärakennusmateriaalin valmistuksen aiheuttamia päästöjä. Näistä päästöistä 88 % aiheutuu betonista. Siten puun hiilikädenjälki käytännössä kompensoi hyvin betonin aiheuttamia päästöjä. Tätä puun hiilivarastojen merkittävyyttä voi havainnollistaa seuraavilla esimerkeillä, joissa rakentamisen oletetaan jatkuvan nykytasolla.

20202_62472.jpg

Jos materiaalien käytön jakauma säilyy ennallaan ja betonin päästöjä ei saada leikattua, vaikka päästöt muutoin alenisivat oletetulla tavalla, puun rakenteisiin muodostama hiilivarasto riittäisi tekemään rakentamisesta hiilineutraalia vuonna 2035. Hiilinegatiivista rakentamisessa kuitenkaan ei sen jälkeen tulisi, koska puun käytön hiilikädenjälki on käytännössä sama kuin betonin käytön aiheuttama hiilijalanjälki.

Jos sen sijaan puun käyttö kaksinkertaistettaisiin ja betonin päästöjä ei saataisi leikattua vaikka päästöt muutoin alenisivat oletetulla tavalla, puun rakenteisiin muodostama hiilivarasto riittäisi tekemään rakentamisesta hiilineutraalia jo vuonna 2029. Tämän jälkeen rakentamisesta tulisi selvästi hiilinegatiivista. Rakentamisen hiilinielun suuruus vastaisi enimmillään noin kolmannesta rakentamisen nykyisistä päästöistä.

Hiilineutraalius on mahdollista

Näyttäisi siis siltä, että rakentamisesta ainakin teoriassa voisi saada hiilineutraalia ja jopa hiilinegatiivista vuoteen 2035 menneessä. Käytännössä se edellyttäisi energiantuotannon päästöjen nollaamista niin lämmitysenergian ja sähköntuotannon kuin liikenteen osalta. Lisäksi puun käyttöä rakentamisessa tulisi lisätä merkittävästi nykyisestä ja sen aikaansaama hiilikädenjälki ottaa huomioon koko rakennusalan päästöjen arvioinnissa. Näin puun hiilikädenjälki hyödyttäisi koko rakennusalaa ja erityisesti betoniteollisuutta. Päätökset tarvittavista toimista tulisi tehdä heti.

Lopuksi haluan muistuttaa, että tämä tarkastelu on alun perin laadittu kuvaamaan periaatetta, miten rakentamisen päästöjen alentamista voisi lähestyä. Koska hieman paradoksaalisesti rakentamisen aiheuttamista päästöistä kokonaisuudessaan ei ole tarjolla kattavaa tietoa, tämän tarkastelun luvut ovat vain suuntaa-antavia. Ensimmäiseksi tulisi koota yhtenäinen tietopohja siitä, mistä nykyiset päästöt muodostuvat ja mikä on niiden todellinen suuruus. Mikäli sellaiset tiedot olisivat olemassa, laskuharjoitus kannattaisi tehdä uudelleen.

Lisätietoja:
Mikko Viljakainen
mikko.viljakainen@puuinfo.fi

Teksti ja kuvat:
Puuinfo Oy

Rakentaja.fi
Rakentaminen
ekologisuus
ympäristö
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje
Alan uutisia, tutkimuksia, tuotetietoa, asiantuntijahaastatteluja, keskusteluja – RakentajaPRO:n uutiskirjeessä saat kerran viikossa sähköpostiisi koosteen rakentamisen ammattilaiselle ajankohtaisista aiheista. Uutiskirje on maksuton.

Aiheeseen liittyvää

20201_62408.jpg

Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035

Hallitus on asettanut tavoitteeksi hiilineutraalin Suomen 2035 mennessä. Rakennusteollisuus laatii tiekarttaa yhdessä ympäristöministeriön kanssa. Projekti aloitettiin marraskuussa 2019 ja tulokset pitäisivät olla selvillä kesäkuussa 2020. Tuloksista tiedotetaan Suomi Areenassa heinäkuussa 2020.RT:n selvityksessä vertikaalitarkastelussa ovat raaka-aineiden hankinta, valmistusprosessit ja rakennustuotanto. Saman aikaisesti horisontaalitarkastelussa on rakennuksen ja rakentamisen koko elinkaari. Rakennusteollisuudessa on myös otettava huomioon maankäyttö, kaavoitus, suunnitteluratkaisut, kiinteistöjen- ja infrastruktuurin käyttö, ylläpito, purkaminen ja siitä syntyvien materiaalien hyödyntäminen.

20206_65140.jpg

Hiilineutraali rakentaminen edellyttää alan yhteistyötä

Lehdistötiedote 26.5.2020VTT ja Tampereen yliopisto keräävät rakennusalan toimijat yhteen kartoittamaan rakennusten hiilidioksidipäästöjä ja kehittämään keinoja niiden hillitsemiseksi. Koska rakennukset ovat merkittävä päästölähde niin rakentamisen kuin käytönkin aikana, rakentamista uudistamalla voidaan edistää huomattavasti ilmastotavoitteiden toteutumista. Tavoitteena on hiilineutraali ja terveellinen rakennus.

20202_62593.jpg

RAKLI ry:n ja ympäristöministeriön solmima sopimus edistää kestävää purkamista

Ympäristöministeriö ja RAKLI ry solmivat tänään green deal -sopimuksen materiaalitehokkuuden edistämiseksi purkamisessa. Päätavoite on lisätä purkumateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä kannustamalla toimijoita laatimaan purkukartoitus ainakin kokonaisten rakennusten purkuhankkeissa ja laajoissa korjaushankkeissa.Green deal kannustaa myös käyttämään entistä tehokkaammin verkkopohjaisia maanlaajuisia vaihdanta-alustoja. Tavoitteena on, että purkumateriaaleista raportoitaisiin tulevaisuudessa esimerkiksi Materiaalitoriin, josta ne voidaan löytää hyödynnettäväksi."Solmittava green deal on päänavaus uudelle toimintakulttuurille rakennusosien ja purkumateriaalien uudelleenkäyttämiseksi ja kierrättämiseksi. Uskon ja toivon, että mahdollisimman moni toimija ilmoittautuu rakentamisen kiertotalouden edelläkävijäksi ja sitoutuu sopimuksen toimenpiteisiin", ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kertoo.

20206_65141.jpg

Puu - nopea keino rakentamisen vähähiilisyyteen?

Energian päästöjen leikkaamisessa edetään jo tehtyjen päätösten viitoittamalla tiellä. Rakennusalan tulee nostaa esiin toimia, joilla se itse pienentää päästöjään. Näitä ovat mm. vähäpäästöisten materiaalien valinta sekä rakennustapojen kehittämien tehokkaammiksi.

202110_72969.jpg

Uusi ratkaisu korvaa sementin betonissa

Kotimainen rakennusmateriaaliteknologiaan erikoistunut Betolar on kehittänyt ratkaisun, jossa voidaan korvata sementin käyttö betonin valmistuksessa. Tutkimus- ja kehitystyötä on tehty hyödyntämällä yhtiön omaa tekoälyyn perustuvaa alustaa. Sen avulla on analysoitu yli 300 erilaista teollisuuden sivuvirtamateriaalia.

20219_72364.jpg

Mikä ihmeen green deal? Tätä se tarkoittaa

Ensimmäiset yritykset ovat jo sitoutuneet rakennusmuovien kiertotaloutta vauhdittavaan green deal -sopimukseen. Mutta mistä siinä on kyse?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton