Nyt energiansäästämisestä palkitaan!

Miten energiatehokkuutta voidaan parantaa rahaa ja ympäristöä säästäen?Korjaushankkeessa yksi merkittävimmistä energiansäästömahdollisuuksista on rakenteellinen energiatehokkuus.

Energiatehokkuuden parantaminen on noussut nopeasti pelkkää pintakorjausta tärkeämmäksi julkisivujen peruskorjauksissa.

Vanhojen kerrostalojen, koulujen ja päiväkotien ulkoseinärakenteiden lämmöneristävyys on usein hyvin vaatimaton nykyrakentamiseen verraten. Vanha lämmöneristekerros saattaa olla hyvinkin ohut ja rakenteen eristyskyky sekä tiiveys ovat heikentyneet ajan myötä. Lisäksi esim. betonisandwich-rakenteisen seinän ulkokuori voi olla pitkälle vaurioitunut pakkasrapauman ja raudoitteiden korroosion myötä. Tällöin tulee monesti järkevämmäksi purkaa vanha ulkokuori, uusia lämmöneristeet ja rakentaa uusi julkisivupinta.

Julkisivukorjauksissa vanhojen lämmöneristemateriaalien korvaaminen uusilla Kooltherm-lämmöneristeillä saattaa jopa tuplata lämmöneristävyyden kasvattamatta seinärakenteen paksuutta.

Kooltherm-lämmöneristeiden käytöllä vältytään mm. perustusmuurin ja räystäiden leventämiseltä, julkisivupinnan ja sokkelin etäisyyden kasvattamiselta sekä kalliilta muutoksilta ikkuna- ja kattorakenteisiin.

Energiatehokas ja lämmityskuluissa säästöjä tuova seinärakenne voidaan toteuttaa helposti ja kosteusteknisesti turvallisesti Kingspanin Kooltherm K15 C(≤ 28 m korkeat rakennukset) sekä Kooltherm K15(28-56 m korkeat rakennukset) Julkisivueristeillä. Uudet Kooltherm-eristeet ovat perinteistä polyuretaania paremmin lämpöä eristäviä (λd= 0,020 W/mK).

Rakennuksen täyttäessä energiatehokkuusasetuksen pykälässä 33§ esitetyt rakenteellisen tarkastelun vaatimukset, rakennus on hyvin lämpöä eristävä ja energiatehokas, sillä sen vaipparakenteet vastaavat jo täten vuoden 2050 tavoitteiden tasoa. Kun U-arvojen lisäksi myös vaatimukset taloteknisten järjestelmien osalta, saavutetaan selkeitä säästöjä lämmityskustannuksissa.

Rakenteellisen energiatehokkuuden ratkaisuilla hyvä energiatehokkuus saavutetaan aidosti, ei kertoimilla, ja näin ollen myös todelliset energiakulut ovat pieniä.

ARA myöntää avustusta rakennuksen energiatehokkuutta parantaviin toimenpiteisiin 2020-2022. Energiatehokkuuden mittaamisessa käytetään laskennallista energiatehokkuuden vertailulukua eli E-lukua (kWh/(m2a)).

Vaatimuksena on, että korjausten jälkeen E-luvun tulee olla enintään:

• kerrostaloissa 0,68 x rakentamisvuoden E-luku
• rivitaloissa 0,64 x rakentamisvuoden E-luku

Muita avustuksen myöntämiseen liittyviä ehtoja ovat mm.:

• toimenpiteiden kohteena olevan rakennuksen pinta-alasta vähintään puolet on oltava ympärivuotisessa asuinkäytössä.
• avustettavien toimenpiteiden on oltava tarkoituksenmukaisia rakennuksen tai asunnon odotettavissa oleva asuinkäyttöaika ja asuinkäyttötarve huomioiden. Toimenpiteistä ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa rakennukselle, naapurustolle tai ympäristölle.
• avustuksen saajalle ei ole myönnetty muuta julkista avustusta samaan toimenpiteeseen.

Taloyhtiön tehtävänä on selvittää energiatehokkuutta parantavat korjaukset ja niiden kustannukset sekä teetättää laskelmat rakentamisvuoden E-luvusta sekä korjausten vaikutuksesta E-lukuun. Vaatimusten täyttyessä taloyhtiöllä on mahdollisuus hakea energiakorjausavustusta.