Näin valtio haluaa vaikuttaa asuntotuotantoon lähivuosina

Valtioneuvosto antoi joulukuussa eduskunnalle selonteon asuntopolitiikan kehittämisestä. Asuntopoliittista kehittämisohjelmaa toteutetaan vuosina 2021–2028. Eduskunta käsittelee selonteon kevätistuntokaudella.

Ohjelman mukaan ASP-järjestelmää kehitetään niin, että useammalla nuorella olisi mahdollisuus omaan ensiasuntoon. Väestön ikääntymiseen varaudutaan miljoonalla esteettömällä asunnolla vuoteen 2030 mennessä. Samalla ikääntyneiden asumista kotona tuetaan korjausavustuksilla.

Ympäristöministeriön asuntoneuvos Tommi Laantin mukaan selonteon tarkoituksena on osaltaan kiinnittää huomiota asumisen laatuun ja ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin.

– Asumisen laatuun halutaan kiinnittää huomiota. Se edellyttää monipuolisuutta ja innovatiivisuutta asuntotuotannossa. Toisaalta haluamme kiinnittää huomiota asuntomarkkinoilla tapahtuneeseen eriytymiskehitykseen, Laanti kommentoi.

Valtion rooli asuntomarkkinoilla korostuu erityisesti suurimmilla kaupunkiseuduilla. Asuntopolitiikalla pyritään pitämään käynnissä riittävä määrä kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Toisaalta valtion tuotantotuella halutaan tasoittaa suhdannevaihteluiden vaikutuksia.

– Nyt tarvitaan monipuolisia asumisratkaisuja hallintamuotojen ja asuntojen kokojakauman osalta. Koronan myötä myös työnteon muodot ovat erilaistuneet. Kysyntä suurempia asuntoja kohtaan on kasvanut, kun etätyö on lisääntynyt.

Selonteon mukaan ARA-tuotannon edellytyksiä lisätään muun muassa MAL-sopimusten myötä. Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset on solmittu valtion ja seitsemän suurimman kaupunkiseudun välillä.

Sopimuksilla tuetaan kaupunkiseudun kuntien sekä kuntien ja valtion välistä yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa. Väestöltään vähenevillä alueilla asuntokantaa kehitetään parantamalla taloyhtiöiden mahdollisuuksia peruskorjauksiin.

Vähähiilisyys nousee esille selonteossa. Laantin viesti rakennusteollisuudelle on selvä.

– Rakennukset ovat aivan keskeinen osa vähähiilistä yhteiskuntaa. Rakennusten aiheuttamia päästöjä voidaan jo olemassa olevin keinoin leikata jopa 40 prosenttia. Toisaalta rakennukset voivat tuottaa ja varastoida energiaa yhteiskunnan eri tarpeisiin. Alalla on jo menossa lupaavia vähähiilisen rakentamisen tuotekehityshankkeita. Näiden hankkeiden tuloksia pitäisi pyrkiä nopeasti saamaan osaksi rakentamisen valtavirtaa.

Valtioneuvosto päätti äskettäin vuoden 2022 valtion tukeman asuntotuotannon hyväksymisvaltuuksien käyttösuunnitelmasta. Sen tavoitteena on edistää kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantoa jakamalla korkotukivaltuuksia yhteensä 1,95 miljardia euroa. Valtuuksilla voidaan rakentaa noin 9 360 uutta asuntoa ja peruskorjata noin 4 230 asuntoa.

Pitkän korkotuen normaalivuokra-asuntojen lainoitusvaltuus on 800 miljoonaa euroa. Se on hieman enemmän kuin vuonna 2021. Valtioneuvoston mukaan valtuuden turvin voidaan rakentaa yhteensä 3 500 uutta vuokra-asuntoa ja perusparantaa 1 400 asuntoa.

– Valtion tukemia asuntoja korjataan korkotukilainoituksella ja myös muulla rahoituksella. Asumisoikeusasuntojen osalta korjaukset ovat olleet kasvussa viime vuosina, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn apulaisjohtaja Kimmo Huovinen kertoo.