Miten saavutetaan hiilineutraali huomen?
Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen 2040-luvulla. Nämä aiheet siivittävät monia keskusteluja, joita käydään mm. erilaisissa paneeleissa, eduskunnassa, ympäristöministeriössä, kunnissa sekä eri toimialoilla. Jopa hallitusohjelmaan on kirjattu oma osa-alueensa asian puolesta; "Osallistava ja osaava Suomi".
Nykyiset elintapamme kuluttavat luontoa liikaa ja asioille on tehtävä jotakin, nopeasti ja yhdessä. Jotta maapallo säilyisi elinkelpoisena myös tulevaisuudessa, muutoksia pitää tapahtua. Tarkoitus onkin nyt luoda yhdessä parempi huomen laatimalla selkeät pelisäännöt ja tarkennettu ilmastolaki koskien eri toimialoja, päästökauppaa sekä elintapoja.
Miten ja miksi meidän pitää nyt muuttaa toimintatapojamme kaikilla sektoreilla?
Hallitusohjelman mukaisesti, tavoitteena on luoda yhdessä eri alojen toimijoiden kanssa rakennusalalle hiilineutraaliuteen tähtäävä toimialakohtainen ja kokonaisvaltainen toimintasuunnitelma.
Suomen poliittiset tavoitteet voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen:
- Suomesta johtava kiertotalousmaa v. 2025
- Hiilineutraali maa v. 2035 ja
- Täysin hiilinegatiivinen 2040-luvulla.
Yksi yhteisistä päämääristä, on kehittää lähivuosien aikana säädösohjelma, jonka avulla voidaan vaikuttaa rakennuksen elinkaareen ja elinkaaren aikaiseen hiilijalanjäljen raportointiin.
Tarkoituksena on myös jatkossa kiinnittää enemmän huomiota hiilineutraaliuteen ja viheralueiden kehittämiseen etenkin uusilla asuinalueilla.
Info
Miten hiilineutraalisuus vaikuttaa rakennusalaan lähivuosina?
Suurin rakennusalaan vaikuttava tekijä on Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus, joka toteutetaan vuoteen 2021 mennessä. Rakennusala ja rakennukset tuottavat Suomessa noin kolmanneksen, jos ei jo hieman ylikin, kasvihuonepäästöistä ja jotta näihin aiemmin mainittuihin tavoitteisiin päästäisiin, on päästöjä vähennettävä. Olisikin tärkeää, että jatkossa rakennusten koko elinkaari, suunnittelusta lähtien, olisi vähäpäästöistä ja raportoinnin avulla voitaisiin seurata rakennusten elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä reaaliaikaisesti.
Herääkin kysymys: "Miten parannetaan rakennusten koko elinkaaren kestävää suunnitelmallista käyttöä ja ylläpitoa, ja etenkin miten voidaan varmistaa että rakennuskanta muuttuu hiilineutraaliksi?"
Etenkin rakennusprojektin alku- ja loppupää ovat avainasemassa, jolloin päästövähennyksiä voitaisiin saada aikaan (ks. tarkemmin Vähähiilinen rakentaminen, ympäristöministeriö). Kohteet, joihin todellisuudessa voidaan vaikuttaa, ovat rakennusmateriaalien valmistus, rakentaminen, rakennusjätteiden ehkäisy ja kierrätys.
Lähde: Prof., arkkit., TkT Matti Kuittinen, ympäristöministeriö
Rakennusfysiikka 2019-seminaari; Millä oletuksilla optimoidaan vähähiilisempää huomista?
Aiheeseen liittyvää
Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035
Hallitus on asettanut tavoitteeksi hiilineutraalin Suomen 2035 mennessä. Rakennusteollisuus laatii tiekarttaa yhdessä ympäristöministeriön kanssa. Projekti aloitettiin marraskuussa 2019 ja tulokset pitäisivät olla selvillä kesäkuussa 2020. Tuloksista tiedotetaan Suomi Areenassa heinäkuussa 2020.RT:n selvityksessä vertikaalitarkastelussa ovat raaka-aineiden hankinta, valmistusprosessit ja rakennustuotanto. Saman aikaisesti horisontaalitarkastelussa on rakennuksen ja rakentamisen koko elinkaari. Rakennusteollisuudessa on myös otettava huomioon maankäyttö, kaavoitus, suunnitteluratkaisut, kiinteistöjen- ja infrastruktuurin käyttö, ylläpito, purkaminen ja siitä syntyvien materiaalien hyödyntäminen.
Onko hiilineutraali rakentaminen mahdollista?
Sanna Marinin hallituksen tavoitteena on tehdä rakentamisesta hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivista pian sen jälkeen. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä rakentamisen maailmassa 15 vuotta on lyhyt aika.
Hiilineutraali rakentaminen edellyttää alan yhteistyötä
Lehdistötiedote 26.5.2020VTT ja Tampereen yliopisto keräävät rakennusalan toimijat yhteen kartoittamaan rakennusten hiilidioksidipäästöjä ja kehittämään keinoja niiden hillitsemiseksi. Koska rakennukset ovat merkittävä päästölähde niin rakentamisen kuin käytönkin aikana, rakentamista uudistamalla voidaan edistää huomattavasti ilmastotavoitteiden toteutumista. Tavoitteena on hiilineutraali ja terveellinen rakennus.
RAKLI ry:n ja ympäristöministeriön solmima sopimus edistää kestävää purkamista
Ympäristöministeriö ja RAKLI ry solmivat tänään green deal -sopimuksen materiaalitehokkuuden edistämiseksi purkamisessa. Päätavoite on lisätä purkumateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä kannustamalla toimijoita laatimaan purkukartoitus ainakin kokonaisten rakennusten purkuhankkeissa ja laajoissa korjaushankkeissa.Green deal kannustaa myös käyttämään entistä tehokkaammin verkkopohjaisia maanlaajuisia vaihdanta-alustoja. Tavoitteena on, että purkumateriaaleista raportoitaisiin tulevaisuudessa esimerkiksi Materiaalitoriin, josta ne voidaan löytää hyödynnettäväksi."Solmittava green deal on päänavaus uudelle toimintakulttuurille rakennusosien ja purkumateriaalien uudelleenkäyttämiseksi ja kierrättämiseksi. Uskon ja toivon, että mahdollisimman moni toimija ilmoittautuu rakentamisen kiertotalouden edelläkävijäksi ja sitoutuu sopimuksen toimenpiteisiin", ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kertoo.
Puu - nopea keino rakentamisen vähähiilisyyteen?
Energian päästöjen leikkaamisessa edetään jo tehtyjen päätösten viitoittamalla tiellä. Rakennusalan tulee nostaa esiin toimia, joilla se itse pienentää päästöjään. Näitä ovat mm. vähäpäästöisten materiaalien valinta sekä rakennustapojen kehittämien tehokkaammiksi.
Mikä ihmeen green deal? Tätä se tarkoittaa
Ensimmäiset yritykset ovat jo sitoutuneet rakennusmuovien kiertotaloutta vauhdittavaan green deal -sopimukseen. Mutta mistä siinä on kyse?
