• Etusivu
  • Rakentaminen

Miksi aina rakennetaan samanlaisia laatikoita?

Näin kaupunkirakentaminen muuttuu tulevaisuudessa

Suvi Tanner
Julkaistu 25.01.2023Päivitetty 26.01.2023
RR-messut

Suomen kaupunkeihin ei rakenneta viihtyisäksi koettuja rakennuksia ja ympäristöjä. Mikä suunnittelussa jarruttaa ihmisten mieltymysten täyttämistä: raha, rakentamisen standardit vai joku muu? Rakenna & Remontoi -messujen panelistit puivat viihtyisän kaupunkirakentamisen tulevaisuutta perjantaina Vantaalla.

Mitä on viihtyisä rakentaminen? Voiko se olla vanhan ajan tyyliin rakennettu talo? Millaisia taloja ihmiset haluavat? Minkälaisessa arkkitehtuurissa ihmiset viihtyvät? Kuka määrää, mikä on oikeaa suunnittelua tai millainen rakennettava talo saa olla? Jos ihmiset kaipaavat vanhan ajan ihanteiden mukaista rakentamista, miksi sitä ei tehdä?

Arkkitehti Samppa Lappalaisen johdolla näihin kysymyksiin lähtevät vastaamaan arkkitehtuurikapinan Facebookiin perustanut Marjo Uotila, kaupunkikehitystä 1970-luvulta asti seurannut rakennuttajapäällikkö Martti Kojola ja maailmanperintökohde Vanhan Rauman suunnittelun ohjauksesta vastaava arkkitehti Henri Raitio.

– Kauniina ja viihtyisinä koetut paikat vähentävät stressiä ja tylyiksi koetut lisäävät sitä, mutta tyypillisesti kauniiksi ja viihtyisiksi koetut rakennetut ympäristöt ovat modernismia edeltävältä ajalta, sanoo arkkitehtitehtuurikapinan perustaja Marjo Uotila.

Uotila edistää vapaaehtoistyönään kaunista, inhimillistä, aidosti kestävää ja käyttökelpoista kaupunkiympäristöä. Hän aikoo kysyä muilta panelisteilta, millä keinoilla tulevaisuudessa voidaan parhaiten taata nämä periaatteet uudisrakentamisesssa.

Raitio ehdottaa lääkkeeksi suunnitteluun panostamista.

– Hyvällä suunnittelulla saa samoista rakennustarvikkeista toimivamman ja visuaalisesti mieltäylentävämmän kokemuksen kuin huonolla suunnittelulla. Hyvä suunnittelu tuo lisäarvoa, Henri Raitio sanoo.

Martti Kojola lupaa tuoda keskusteluun kokemuksia asukaspuistojen suunnittelusta ja toteutuksesta pääkaupunkiseudulla. Hän puhuu myös rakennusten värityksen ja julkisivudetaljien puolesta ja korostaa energiatehokkuuden huomioimista kaupunkisuunnittelussa. Alueellisten kokonaisuuksien pitäisi vastata ihmisten viihtymisen, harrastamisen, työnteon ja liikkumisen tarpeisiin siten, että samalla mennään kohti hiilineutraalisuustavoitetta.

Grand Designs -arkkitehti Samppa Lappalaisen tehtäväksi jää vetää yhteen panelistien huomiot ja ohjata nämä ratkomaan yhteistä ongelmaa suomalaisten ihmisten tulevaisuuden hyväksi.

Paneelikeskustelu Miten rakennetaan viihtyisää ympäristöä pidetään Rakenna & Remontoi -messujen ohjelmalavalla Vantaan Myyrmäkihallissa perjantaina 27.1. kello 14 alkaen.

Liput ja lisätiedot:

Rakentaminen
ammattilaisille
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje
Alan uutisia, tutkimuksia, tuotetietoa, asiantuntijahaastatteluja, keskusteluja – RakentajaPRO:n uutiskirjeessä saat kerran viikossa sähköpostiisi koosteen rakentamisen ammattilaiselle ajankohtaisista aiheista. Uutiskirje on maksuton.

Aiheeseen liittyvää

Rafi_kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Laskujen hyväksyntä
Toimenpiteet:Urakoitsija tai toimittaja esittää sopimusten mukaiset laskut kahtena kappaleena hyväksyttäväksi työmaan valvojalle, joka tarkastaa laskujen sopimuksenmukaisuuden, merkitsee laskuihin saapumispäivämäärän, tarkastuspäivämäärän ja laskun eräpäivän. Työmaapäällikkö hyväksyy laskut kuittauksellaan. Työmaa toimittaa hyväksytyt laskut yhtenä kappaleena tilaajalle jatkokäsittelyä varten. Sopimusten maksamiskäytäntönä pidetään pääsääntöisesti 14 pv netto. Myös pitemmät maksuajat saattavat tulla kysymykseen, mikäli urakoitsija / toimittaja on tarjouksessaan sitä esittänyt. Eräpäivä lasketaan työmaan laskun hyväksymispäivämäärästä (ei laskun päiväyksestä). Projektipäällikkö kirjaa laskut reaaliaikaisesti urakoittain laskujen seuraamisjärjestelmäänsä. Tilaaja ei maksa kohteen laskuja ilman, että niissä on projektipäällikön kuittaus.Vastuuhenkilöt:ProjektipäällikköDokumentit:Laskujen hyväksymismerkinnätHyväksyntä:Valvoja sekä projektipäällikkö
Asbestipurkajat työssä
Asbestia sisältävien rakenteiden purku kuuluu ammattilaiselle
Asbestiksi kutsutaan kuitumaisia silikaattimineraaleja. Nämä kuuluvat serpentiineihin tai amfiboleihin. Asbestilajeja ovat krysotiili, krokidoliitti, amosiitti, antofylliitti, tremoliitti ja aktinoliitti. Kaikki asbestilajit ovat terveydelle vaarallisia. Kuitumaista asbestia terveysvaikutuksiltaan muistuttaa myös erioniitti, joka on erikseen mainittu valtioneuvoston säädöksissä asbestityöstä.Uusi asbestilainsäädäntö voimaan vuoden 2016 alussa – mitä pitää huomioida?
20218_72006.jpg
Eero Saikkoselle rakennusneuvoksen arvonimi
Tasavallan presidentti on myöntänyt VILPE Oy:n perustajalle, rakennusmestari Eero Saikkoselle rakennusneuvoksen arvonimen. Kesäkuussa myönnettiin 50 arvonimeä, joista rakennusneuvoksia oli kaksi. Vuodesta 1943 asti nimettyjä rakennusneuvoksia on Suomessa alle 200.
Rafi_kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Urakan täydennykset ja lisäselvitykset
Toimenpiteet:Urakkalaskennan aikana urakoitsijoiden mahdollisesti esittämien lisäkyselyjen aiheuttamat täsmennykset tai suunnittelijoiden havaitsemat suunnitelmien täsmennystarpeet toimitetaan kirjallisesti kaikille urakoitsijoille siten, että ne ovat urakoitsijoilla riittävän ajoissa ennen tarjouksen jättämisajankohtaa. Mahdollinen laskenta-ajan jatkamistarve päätetään täydennysten ja lisäselvitysten toimituksen yhteydessä.Vastuuhenkilöt:ProjektipäällikköDokumentit:Tarjouspyyntöjen täydennysasiapaperitHyväksyntä:Projektipäällikkö
202210_73809.jpg
Onnistunut suunnittelu yhdisti historiallisen kohteen ja uudet luhtitalot
Lue, mitä suunnitteluryhmältä vaadittiin, kun kaavassa suojeltu historiallisesti arvokas talo haluttiin saneerata perusteellisesti ja muuttaa seitsemän huoneiston asuinrakennukseksi. Komean vanhan tiilirakennuksen viereen haluttiin lisäksi rakentaa kaksi luhtikerrostaloa 12 asuinhuoneistolla. Tämä kaikki edellytti kaavamuutosta ja arkkitehdin taidonnäytteenä uudisrakentamisen sovittamista mitä kauneimpaan kulttuuriympäristöön.
202111_73603.jpg
Tampere nousemassa puurakentamisen kärkikaupungiksi
Kaupunkiin nousee muun muassa 35 000 neliömetrin puukortteli, eikä vauhti ole hiipumassa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton