Mikä avuksi ilmanvaihdon meluun?

Ilmanvaihdon melu on ongelma, josta voidaan kärsiä pitkään ennen kuin äänen todellinen syy löytyy. Aina kyse ei ole ilmanvaihtokoneen viasta, vaan ääni voi syntyä myös kanavistossa, venttiileissä, rakennuksen rakenteissa tai ulkoa kantautuvasta melusta.

– Ihmiset kokevat äänet hyvin eri tavoin. Joku voi olla selvästi herkempi ilmanvaihdosta tuleville äänille kuin toinen. Jos järjestelmä on suunniteltu ja rakennettu oikein ja sitä käytetään oikein, minkäänlaista ääniongelmaa ei pitäisi olla, Ahlsellin liiketoimintajohtaja Juha Hagström sanoo.

Ilmanvaihdon kautta voi kuulua myös sellaista ääntä, joka ei synny itse ilmanvaihtokoneesta. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ja korvausilmaventtiilien kautta sisälle voi kantautua esimerkiksi liikenteen melua.

– Yksi yleisimmistä suunnitteluvirheistä on riittävän äänenvaimennuksen puuttuminen. Äänilähteen ominaisuudet ja voimakkuus pitää ensin olla tiedossa, jotta osataan valita oikea äänenvaimennus.

Ammattimaisessa suunnittelussa äänenvaimennus, päätelaitteet, kanaviston mitoitus ja ilmanvaihtokoneen sijoitus huomioidaan jo ennen asennusta.

Vaikka suunnittelu olisi kunnossa, ongelmia voi ilmetä.

– Jos puhutaan uusista järjestelmistä, joita käytetään oikein, ääniongelmaa ei pitäisi olla. Vanhat järjestelmät sen sijaan vaativat huoltoa. Jos ilmanvaihtokoneen puhallin alkaa olla tiensä päässä, siitä saattaa aiheutua ylimääräistä ääntä. Vanhassa huoneistossa pitää ensin selvittää, mikä koetaan häiritsevänä äänenä ja johtuuko se laitteen viasta vai esimerkiksi siitä, että järjestelmää ei ole säädetty oikein, Hagström jatkaa.

Ilmanvaihdon ääntä ei kannata korjata arvaamalla. Ensin selvitetään, onko kyse puhaltimen käyntiäänestä, kanavaa pitkin siirtyvästä äänestä, venttiilin suhinasta tai vihellyksestä, runkoäänestä, naapurihuoneistosta kantautuvasta äänestä vai ulkomelusta. Korjaustapa valitaan vasta sen jälkeen.

Uusissa asuinrakennuksissa käytetään usein huoneistokohtaista ilmanvaihtoa, jolloin järjestelmän toimintaa voidaan ohjata tarkemmin asunnon tarpeen mukaan. Vanhoissa rakennuksissa vaikutusmahdollisuudet voivat olla vähäisemmät, jos ilmanvaihto perustuu keskitettyyn poistojärjestelmään tai vanhaan kanavistoon.

– Nykyaikaisissa järjestelmissä äänenvaimennusta on kehitetty tarkemmaksi ja äänilähteen ominaisuudet otetaan tarkemmin huomioon järjestelmää valittaessa. Nykyaikaiset materiaalit myös vaimentavat äänet tehokkaammin. Uudessa ilmanvaihtojärjestelmässä ei pitäisi olla minkäänlaista häiritsevää ääntä. Jos sellaista kuuluu, asennus ei ole kohdallaan. Säätäminen tehdään ilmanvaihdon tehokkuuden ja vallitsevien määräysten mukaan.

Häiritsevä ääni ei kuitenkaan aina tarkoita samaa asiaa kuin määräysten ylittävä äänitaso. Äänen luonne vaikuttaa kokemukseen: tasainen humina, vihellys, suhina, matalataajuinen ääni ja äkillisesti muuttuva ääni koetaan eri tavoin.

Hagströmin mukaan laitteistoissa on myös laatueroja, jotka voivat aiheuttaa ylimääräistä meluhaittaa.

– Tunnettujen ja laadukkaiden valmistajien laitteet ovat ääniarvojen ja ominaisuuksien osalta hiljaisia, hän vakuuttaa.

Markkinoilla on erilaisia korvausilmaventtiileihin ja ilmanvaihtoventtiileihin tarkoitettuja vaimennusratkaisuja. Vanhoissa ilmanvaihtojärjestelmissä äänenvaimennus toteutetaan usein osana ilmanvaihtokanavaa, jos kanavistoon päästään rakenteellisesti käsiksi.

Vanhoissa kohteissa melunpoistossa ongelmana voi olla se, että äänenvaimenninta voi olla hankalaa asentaa vanhaan kanavistoon. Ongelmat voivat olla peräisin myös puutteellisesta äänenvaimennuksen huomioimisesta jo suunnitteluvaiheessa.

– Veikkaan, että suurin osa ääniongelmista johtuu muusta kuin virheellisestä suunnittelusta. Esimerkiksi kerrostaloissa ilmanvaihtohormien kautta äänet kuuluvat helposti naapurihuoneistoista, Hagström epäilee.

Vallox Oy:n mukaan äänenvaimennin on ratkaisu silloin, kun ehjän puhaltimen käyntiääni kulkeutuu kanavistoa pitkin huonetiloihin. Jos ääni taas johtuu viasta, kulumisesta, likaantumisesta tai vääristä säädöistä, syy pitää korjata ennen äänenvaimennuksen lisäämistä.

Silloin otetaan kanavasta pätkä pois ja laitetaan vaimennin tilalle. Kokonaan eri asia on, pääseekö kanaviin käsiksi eli onko vaimentimelle rakenteellisesti tilaa. Helppoa ratkaisua äänen poistamiseen on harvoin vanhoissa kohteissa.

Oma haasteensa on myös äänenvaimentimen mitoituksella. Ennen asennusta täytyy selvittää, mitä taajuuskaistoja vaimentimella halutaan vaimentaa. Asuinhuoneissa, kuten makuu- ja olohuoneissa, taloteknisten laitteiden jatkuvan laajakaistaisen äänen keskiäänitason lukuarvo on 28 dB. Asunnon keittiössä vastaava lukuarvo on 33 dB. Kylpyhuone ei ole asetuksen tarkoittama asuinhuone, mutta ilmanvaihdon ääni ei saa häiritä viereisiä oleskelu- ja nukkumistiloja.

Vallox Oy painottaa ilmanvaihdon säätämisen merkitystä. Hyväkin järjestelmä voidaan pilata huonoilla säädöillä. Ilmanvaihdon säätö vaatii osaamista. Siinä on ammattilaisilla koko ajan petraamisen varaa. Tärkeää on perehtyä järjestelmän ominaisuuksiin.

Ääniongelma syntyy usein silloin, kun ilmavirtaa yritetään hallita kuristamalla venttiileitä sen sijaan, että järjestelmä säädettäisiin kokonaisuutena. Liian suuri nopeus venttiilin kohdalla voi kuulua suhinana tai vihellyksenä.

Säätäminen aloitetaan tarkistamalla, että venttiilit ovat oikeassa asennossa. Sen jälkeen säädetään ilmavirrat koneelta oikeiksi. Vasta tämän jälkeen tehdään hienosäätö venttiileillä. Jos ilmanvaihtokone jätetään liian suurelle nopeudelle ja ilmavirtoja kuristetaan venttiileiltä, lopputulos ei ole kovin hyvä.

Uudemmissa järjestelmissä tulo- ja poistoilmapuhaltimia voidaan säätää erikseen. Kun ilmavirrat säädetään oikein eikä niitä kuristeta tarpeettomasti venttiileiltä, järjestelmän painehäviö pienenee ja ilmanvaihto toimii hiljaisemmin.

Kun järjestelmä on hankittu ja hyväksi todettu, sen huoltoa ei sovi unohtaa.

– Tärkeintä ilmanvaihdossa on suodattimien säännöllinen vaihtaminen. Omakotitaloissa se on omistajan vastuulla. Suodattimet tulisi vaihtaa kaksi kertaa vuodessa. Jos huoneilmassa on normaalia enemmän epäpuhtauksia, ilmanvaihtokanavat voidaan joutua puhdistamaan tavanomaista huoltoväliä useammin, Juha Hagström opastaa.

Vallox Oy:n mukaan poistoventtiilit likaantuvat helposti huonepölystä ja ne olisi syytä pestä vuosittain.

Lue myös: Ilmanvaihtokoneen huolto: näin huollat Vallox-koneen