Sisätilojen vaimennukseen uusi tehokkaampi tapa
Etuina edullinen raaka-aine ja ympäristöystävällisyys
Kuvassa tohtorikoulutettava Jose Cucharero, jonka väitöskirjatutkimus käsittelee luonnonkuitujen ominaisuuksien vaikutusta äänen absorptioon ja kuitujen hyödyntämistä huoneakustiikassa.
Sellukuidut ovat osoittautuneet Aalto-yliopiston tutkimuksissa perinteisiä akustiikkalevyjä tehokkaammaksi tavaksi äänen vaimentamiseen.
Akustiikalla on alan kokemusten perusteella suuri merkitys työtehoon ja -viihtyvyyteen. Hiljaisessa ympäristössä on helpompaa keskittyä ja ihminen jaksaa paremmin. Hälyisä toimisto sen sijaan rasittaa ja jatkuva puheensorina ympärillä saattaa aiheuttaa usein toistuvia keskeytyksiä työntekoon.
Aalto-yliopiston signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitoksen tutkijat ovat selvittäneet yhteistyössä Lumir Oy:n kanssa selluloosakuitujen soveltuvuutta akustiikkamateriaaleihin.
– Luonnonkuituja käytettäessä pääsemme ohuemmilla rakenteilla samoihin äänen absorptioarvoihin kuin synteettisillä kuiduilla, selvitystä tekemässä oleva tohtorikoulutettava Jose Cucharero kertoo. Cuchareron väitöskirjatutkimus käsittelee luonnonkuitujen ominaisuuksien vaikutusta äänen absorptioon ja kuitujen hyödyntämistä huoneakustiikassa. Absorptiolla tarkoitetaan ääniaaltojen vaimentumista huokoisessa aineessa.
Selluloosakuitupohjaisia akustiikkaratkaisuja voidaan soveltaa useisiin erilaisiin tiloihin esimerkiksi akustiikkaruiskutteiden avulla. Kyseinen kuitumassa voidaan ruiskuttaa lähes minkä tahansa pinnan päälle. Tällöin pinnalle muodostuu huokoinen ja ääntä imevä kerros.
Lehtipuukuidut erityisen tehokkaita
Lasi- ja kivivillan kaltaiset synteettiset kuidut ovat tasalaatuisia. Selluloosakuiduissa on sen sijaan luontaisia epäsäännöllisyyksiä. Näitä epäsäännöllisyyksiä voidaan hyödyntää, kun kehitetään ääntä sisätiloissa vaimentavia materiaaleja.
– Selluloosakuitujen rakenteen epäsäännönmukaisuus on eduksi, koska tällöin ääntä vaimentavia mekanismeja on enemmän kuin synteettisissä tasalaatuisissa kuiduissa. Esimerkiksi osa sellukuiduista on onttoja ja kuiduissa on reikiä. Kuituja on erikokoisia, joten huokoisuutta on montaa eri kokoa, toisin kuin tasalaatuisessa synteettisessä kuiturakenteessa, Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitoksen professori Tapio Lokki selvittää.
Ääntähän kuljettavat ilmamolekyylit, jotka värähtelevät paikallisesti. Lokin mukaan värähtelyä voidaan vaimentaa sitä enemmän, mitä moninaisempi kuitujen huokoinen rakenne on. Tutkimuksessa havaittiin myös, että lehtipuukuidut vaimentavat ääntä paremmin kuin havupuukuidut.
"Raaka-aine ympäristöystävällistä"
Akustisten ominaisuuksien lisäksi selluloosakuidut ovat ympäristöystävällisempiä verrattuna perinteisiin akustiikkamateriaaleihin. Selluloosakuitujen valmistus kuluttaa vähemmän energiaa ja niihin sitoutuu merkittäviä määriä ilmakehän hiilidioksidia.
Selluloosakuituja käytetään perinteisesti kertakäyttöisissä tuotteissa kuten pakkauksissa ja papereissa, jolloin niihin sitoutunut hiili vapautuu hiilidioksidina ilmakehään verrattain nopealla kierrolla. Sen sijaan rakennustuotteissa kuten akustiikkapaneeleissa hiili sitoutuu rakennukseen useiksi kymmeniksi vuosiksi.
Tapio Lokin mukaan raaka-ainekustannukset perinteisissä ja sellupohjaisissa akustiikkatuotteissa ovat suunnilleen samaa luokkaa.
– Selluuloosakuitujen raaka-aine on halpaa, jopa selluteollisuuden sivuvirtoja voidaan käyttää raaka-aineena. Tällä hetkellä sellukuidusta tehdyt tuotteet ovat vielä kalliimpia, mutta tämä johtuu muiden tuotteiden massatuotannosta. Periaatteellista hintaeroa ei ole vaan käytännössä ero on tuotantomäärissä ja siitä syntyvästä skaalautuvuudesta.
Sellusta valmistettuja akustiikkalevyjä voi Lokin mukaan asentaa esimerkiksi kotiin, kouluihin, toimistoihin, kirjastoihin ja aulatiloihin.
– Sellupohjaiset tuotteet ovat parempia siinäkin mielessä, että niistä ei tule sisäilmaongelmia. Uskon, että kunhan tuotantomääriä saadaan nostettua, sellupohjaisilla tuotteilla on mahdollisuus korvata suurelta osin perinteiset lasi- ja kivivillatuotteet.
Aiheeseen liittyvää
Asuntorakentamisen laatu heikentynyt - SAFA esittää toimenpiteitä
Suomen Arkkitehtiliitto SAFA esittää huolensa 2010-luvulla asuntorakentamisessa yleistyneestä kehityksestä, jossa asuntojen toiminnallisuus on heikentynyt, samalla kun tonttitehokkuuksia ja porrashuoneiden syöttötehokkuuksia on maksimoitu. SAFA esittää ratkaisuksi alan toimijoiden ja asukkaiden kanssa yhdessä laadittavia asuntojen laadun arviointimenetelmiä.
Korona voi jättää nykyiset avokonttorit historiaan
Etätöiden yleistyminen ja koronaviruksen vaatimat turvallisuustoimet ovat lisänneet tarvetta nykyisten toimistotilojen muokkaamiseen.
Mitkä ominaisuudet edesauttavat männyn käyttöä sisätiloissa?
Varjossa viihtyvä alueiden valtaajaKuusella on osa kulttuuriperinteessämme. Kuusta on pidetty toisaalta uhkaavan synkkänä, mutta taas toisaalta suojaavana. Synkkä hahmo pimeässä, mutta suojana esimerkiksi sateella. Kuusta tuodaan sisälle talven pimeimpänä aikana esimerkiksi joulukuuseksi samalla tuoden toivoa ja vihreyttä. Hautausmailla taas kuusenhavuja on käytetty arkun ja haudan koristeena symboloimassa ikuisuutta.
Kestävän kehityksen kylpyhuone rakennetaan elinkaari edellä
Vanha kirkkopuisto on Helsingissä tärkeä ja perinteikäs ympäristö, jonka laidalle on juuri avautunut Scandic Helsinki Hub -hotelli. Urbaaniin 1920-luvun tehdaskiinteistöön on rakennettu korkeatasoisten hotellihuoneiden lisäksi monipuolisia coworking-tiloja työskentelyyn. Hotellihankkeessa on kiinnitetty erityistä huomiota rakentamisen ja kalusteiden ympäristöystävällisyyteen.
Kotimaista laatua rankaan muun muassa Eduskuntataloon, Oodiin ja Triplaan
Rakennusalalla jos missään on hyvin tärkeää voida luottaa siihen, että tuote on laadukas ja turvallinen. Se, että rakennusmateriaalilla on CE-merkintä ja suoritustasoilmoitus eli DoP, on takuu siitä, että tuote on läpäissyt laatutestit ja rakentaminen on todistetusti turvallista. Valitettavasti markkinoilla on joskus myös tuotteita, joilla ei näitä laadun takuita ole.
Eurooppalaisessa yhteistyössä kehitetään kosketuspintoja taistelussa mikrobeja vastaan
Tiedote 31.3.2020Terveydenhuolto on kohdannut täysin uuden haasteen koronaviruspandemiasta johtuen. Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) vetää Euroopan laajuista verkostoa, joka kehittää kosketuspintoja infektioiden torjuntaan. AMiCI ePlatform-verkosto nopeuttaa uusien mikrobeja tappavien pintojen pääsyä markkinoille.Terveydenhuollon hygienia keskeisessä roolissaMaailmanlaajuisesti miljoonat ihmiset saavat terveydenhuollosta peräisin olevan infektion vuosittain. Pahimmillaan infektio johtaa potilaan kuolemaan. Mikrobit kuten virukset leviävät pääsääntöisesti kosketuksen kautta joko ihmisestä toiseen tai pintojen välityksellä. Kaikkein tehokkain tapa estää infektioiden leviäminen on käsienpesu yhdistettynä tehokkaaseen siivoukseen.Mikrobeja tappavat pinnat ovat osa ratkaisuaMikrobeja tappavat pinnat tukevat osaltaan taistelua mikrobeja vastaan. Kupari- ja hopeapintojen vaikutus on jo tunnettu pitkään. Uusia aineita ja pinnoitteita on kehitetty tutkimuksissa ja yritysten toimesta. Haasteena edelleen on osoittaa kehitettyjen pintojen toimivuus todellisissa terveydenhuollon ympäristöissä. Terveydenhuollossa pilottitutkimuksia on tehty maailmalla ja Satakunnassa. Kokonaiskuva hygieenisten pintojen merkityksestä vielä osin uupuu.