Maalämpöasiakkaita olisi, kalustoa ei: Pumput ja urakoitsijat loppuvat kesken

– Kaksi viikkoa sitten tarjouskyselyt alkoivat toden teolla lisääntyä. Nyt näkee selvästi sen, että ihmiset ovat miettineet hankintaa jo aikaisemmin ja nyt siirrytään tuumasta toimeen, Suomen Lämpöpumppuyhdistys Sulpu ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen kertoi keväällä.

Taustalla on energian voimakas kallistuminen. Se näkyy paitsi bensa- ja dieselpumpuilla, myös kotien lämmityslaskuissa. Hirvosen mukaan alan yrityksille tehtyjen tarjouspyyntöjen määrä on nyt ennennäkemättömän suuri.

– Lämpöpumppuala on tällä hetkellä tukossa. Kaikissa pumppumalleissa on pitkät toimitusajat ja laitteista on puutetta. Markkinalla on kaiken lisäksi patoutunutta kysyntää viime vuoden syksyltä.

Eniten haasteita on maalämpöpumppujen toimituksissa. Porauksissa on pitkät jonot, koska alan urakoitsijoita ei ole riittävästi. Pulaa on lisäksi suunnittelijoista ja asentajista.

Ilmalämpöpumppujen puolella tilanne on Hirvosen mukaan hieman parempi, mutta sielläkin omakotitaloluokan pumput ovat kiven alla. Isompia, teollisuushalliluokan pumppuja saadaan asiakkaille nopeammin.

"Poraukset ovat lisääntyneet paljon viime vuosina. Komponenttipulan takia kalustoa ei saada niin paljon kuin yrityksillä olisi valmius investoida. Maalämpöä myydään paljon isoihin kohteisiin, joissa poraustarve on kymmeniä, jopa satoja reikiä. Porausvaunut ovat kalliita ja niihin tarvitaan koulutettua henkilökuntaa, jolla on erikoisosaamista. Tämä haastava tilanne ei ratkea aivan heti."
Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja, Suomen Lämpöpumppuyhdistys Sulpu ry

Merkittävä osa komponenteista tulee Aasiasta. Tehdasinvestoinnit laahaavat kysynnän perässä, koska projektit ovat pitkiä.

Pumppumarkkinoiden kysyntää ruokkii korotettu kotitalousvähennys, jolla on haluttu nopeuttaa öljykattiloiden korvaamista lämpöpumpuilla. Vähennystä voi saada 3 500 euroa henkilöä kohden eli perheessä maksimivähennys on 7 000 euroa. Maalämmön kohdalla työn osuus hinnasta nousee korkeaksi, jolloin koko vähennys on mahdollista hyödyntää.

Kotitalousvähennyksen laajennus painotti kysyntää maalämpöön päin, mutta samaan aikaan ilma-vesilämpöpumppujen kysyntä on kasvanut merkittävästi.

– Ilma-vesilämpöpumppu on maalämpöä edullisempi, joten moni päätyy siihen. Syynä voi olla myös maalämmön huono saatavuus tällä hetkellä. Ilma-vesilämpöpumpun saa nopeammalla aikataululla, Hirvonen perustelee.

Toisin kuin Suomessa, monessa Euroopan maassa lämpöpumput eivät ole vielä merkittävässä roolissa kotien lämmöntuotannossa.

– Euroopan suunnitelmat ovat todella suuret. Puhutaan, että EU-alueelle pitäisi toimittaa 10 miljoonaa pumppua seuraavien viiden vuoden aikana. Näin olisi mahdollista vähentää kaasun ostamista Venäjältä.

Suomessa ja Ruotsissa lämpöpumput ovat olleet jo pitkään osa suunnitelmaa, jonka tavoitteena on luopua fossiilisista polttoaineista. Muualla Euroopassa ollaan selvästi jäljessä.

– Lämmitys sähköistyy Suomessa ja muualla Euroopassa. Se tulee tapahtumaan pääasiassa lämpöpumppujen avulla. Ukrainan kriisi tulee kiihdyttämään lämmityksen sähköistämistä, jolloin pumpuilla riittää kysyntää pitkään, Hirvonen ennustaa.

Suomen hieman yli miljoona lämpöpumppua tuottavat reilut 15 prosenttia tarvittavasta lämmöntuotannosta.